Menneinä vuosisatoina mielikuviteltiin runsaasti . Kirjallisuudssa oli kauhujuttuja joihin saattoi liittyä romantiikkaa jolle tapasi käydä lopulta huonosti.
Rickhartd Wagner ja vieläpä Edvard Grieg kirjoittivat musiikkinsa vuorenkuninkaiden, peikkojen ja erilaisten jumaluuksien varaan.
Tuohon genreen kuuluu myös Franz Schubertin runoelma Erlkönig.
Kummeksutaan ja kammoksutaan tuon ajan meininkiä !
https://www.youtube.com/watch?v=JS91p-vmSf0Sanat googlen kääntämänä:
Kuka ratsastaa, niin myöhään, läpi yön ja tuulen?
Se on isä lapsensa kanssa.
Hänellä on poika hyvin kädessään
Hän pitää häntä turvallisesti, hän pitää hänet lämpimänä.
Poikani, miksi peität kasvosi pelosta? -
Isä, etkö näe tonttukuningasta?
Tonttu-kuningas kruunulla ja viitta? -
Poikani, se on sumua. -
"Rakas lapsi, tule, lähde kanssani!
(Erittäin) kauniita pelejä, joita pelaan kanssasi;
Rannalla on paljon värikkäitä kukkia,
Äidilläni on monia kultaisia kylpytakkeja. " -
Isäni, isäni, etkä kuule
Mitä Elf-kuningas hiljaa lupaa minulle? -
Ole rauhallinen, pysy rauhallisena, lapseni;
Kuivien lehtien läpi tuuli huokaisee. -
"Haluatko sinä, hyvä poika, mennä kanssani?
Tyttäreni odottavat sinua hyvin;
Tyttäreni johtavat iltatanssia,
Ja rock ja tanssi ja laulaminen tuovat sinut sisään. " -
Isäni, isäni, etkä näe siellä
Tonttu-kuninkaan tyttäret synkässä paikassa? -
Poikani, poikani, näen sen selvästi:
Siellä hohtavat vanhat pajut niin harmaina. -
"Rakastan sinua, kaunis muodosi innostaa minua;
Ja jos et ole valmis, käytän voimaa. " -
Isäni, isäni, hän koskettaa minua nyt!
Tonttu-kuningas on tehnyt minulle pahaa! -
Se kauhistuttaa isää; hän ratsastaa nopeasti,
Hän pitää huokaavaa lasta sylissään,
Saavuttaa tilan suurella vaikeudella;
Käsissään lapsi oli kuollut.