Kirjoittaja Aihe: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.  (Luettu 28743 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #30 : 26.11.19 - klo:10:45 »
Hehheh Lady L pani parastansa ,,,tana :039:. Meinaan, että hyviä kohtia minulle.

Ei tars mennä pronssikaudelle asti, mutta jos 1944 voii paremmin niin hyvä. Ronssikautinen Perusmiäs Suamest. Kyllä siihe aikaan Suameks nimitettii valla eri maapalast ku nyt, eikä asukkei ollu kun hätäne joku kymmenysosa jos sitäkän. Poropaimenil tää seutu enne kuulu.

Parempi on, että lukee ja tenttii ja tutkii usiaa painettuu sanaa ja vaik monikiälist kirjaa kun että kuukeloi tiatokantoi joihin on sormesa pistäny kuka milloin, ja joita on tää herjakkaa vaan, omatoimisesti pistänny korjataksen.

Älä Pena hyvä, ei se ronssikautine ollu Suami, vaa pari jokisyrjää joita asutti millo kuka.  Sitäpaitti, välispä on pitkä kuilu ku hypättii myähäskeskiaikaa yhtkkisest jos reformaation ja kirjapainajie aika enää sellast olika.  Miehä sen nsul opetibn, mist 1500-luvul tultii sinneppäi.  Etkä meinannu uskoo, vaikka kai sen paikanimist oivalsit ja naapurin naamataulu mallist. . Hyö kävi kauppaa paraastans. 

Pitkää meni, et pysyteltii siin, oli Suame suuri viäntisatama ja on vissist yhä.

Hää pelkää, jotta miä veisi pihvit ku on niihi nii tottunnu.  Älä hyvä miäs.  Ehä miä sinu pihvilöist. Se iso hirmu tual Atlanti toisel pualel, se ku myä saataski kurrii, sit meitin olis jo paremp olla. Hää vissist on tottunnu, ku tahtos olla ensmäne taas ja kaikes. Kaikelaissii kulttuurii. 

« Viimeksi muokattu: 26.11.19 - klo:10:52 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4809
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #31 : 26.11.19 - klo:12:21 »
.... jauhelihaa makaroonilaatikkoon ja kaalin sekaan oli viskata,

Nykyisin jauhelihan voi korvata terveellisemmällä ja ilmastoystävällisemmällä soija- tai härkäpapurouheella. Soijan tuominen 10 000 kilometrin päästä laivalla tuottaa kiloa kohti 150 grammaa kasvihuonekaasupäästöjä (CO2). Keskimääräinen suomalainen auto saastuttaa enemmän kilometrin matkalla. Vertailun vuoksi lihakilon tuottaminen aiheuttaa noin 36 000 grammaa CO2 päästöjä. Soijan tuottaminen aiheuttaa alle 500 grammaa CO2 päästöjä.

Jauhelihan tapaan voi käyttää ruuanvalmistukseen myös kotimaisesta härkäpavusta valmistettua Härkistä, ja muitakin härkäpapuherkkuja, jotka syntyvät Suomen Texasissa Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan peltojen keskellä.

Lähteet

http://leostranius.fi/2014/06/kasvisruokapaiva-jatkuu-helsingissa-kolme-syyta-kasvisruuan-puolesta/

https://www.beanit.fi/fi/tuotteet/?gclid=EAIaIQobChMI76vXhdGH5gIVEpAYCh12fAPAEAAYASABEgJMHPD_BwE

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22034
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #32 : 26.11.19 - klo:15:42 »
Jatkan vielä paskanjauhamista:

Peltoviljelyn myötä naudat tulivat tarpeelisemmaksi, koska maidon, nahan ja lihan lisäksi ne tuottivat lantaa.

'Peltoviljelyn myötä' tarkoittaa hyvin pitkää kehitystä. Varmaankin se tapa viljellä maata tuli juuri silloisen Suomen - nykyisen Varsinais-Suomen - kautta. Kaskenpoltto oli Savossa yleistä vielä 1800-luvulla.

Tarkoitukseni on osoittaa, että nautakarjan pito on hyödyksi silloin, kun se on tasapainossa muun maatalouden kanssa ja sitä tukemassa. Maassamme on seutuja, joissa karja on tuottanut myös juhtia vaunujen ja maanmuokkauskalujen eteen.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4809
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #33 : 26.11.19 - klo:15:45 »
Jatkan vielä paskanjauhamista:

Simpauttajasta kohtaus jossa kehoitetaan syömään paskaa https://www.youtube.com/watch?v=FXvjO-6L3gs

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 22034
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #34 : 26.11.19 - klo:15:49 »
Simpauttajasta kohtaus jossa kehoitetaan syömään paskaa https://www.youtube.com/watch?v=FXvjO-6L3gs

Mikäs siinä, jos se kierrätetään kompostin ja peltomaan kautta viljaksi.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33709
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #35 : 26.11.19 - klo:15:55 »
Vesien suojelu ei karjatilojen isäntiä mökkikulmillamme huolettanut. Lähistöllä neljä navettaa ja karjat laitumilla tuottivat lantaa joka valumaojien kautta vaikutti Vesijakojärven rantojen rehevöitymiseen.

Haisevaa ruskeaa lietettä valui ison valta-ojan kautta uimapaikoille ja kala-apajille.

Nyt kun karjat on jo yli kymmenen vuotta sitten loppuneet ovat kesämökkiläiset saaneet aikaan suojeluyhdistyksen ja valtion avulla suurisuuntaisen suunnitelman monine valuma-altaineen järven tilan kohentamiseksi.

Hyvä että edes nyt.

Onko metsien lentolannoitus yhä sallittu, en tiedä. Siitä kärsin kovasti myös taka-vuosikymmeninä.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4809
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #36 : 27.11.19 - klo:09:57 »
Vesien suojelu ei karjatilojen isäntiä mökkikulmillamme huolettanut. Lähistöllä neljä navettaa ja karjat laitumilla tuottivat lantaa joka valumaojien kautta vaikutti Vesijakojärven rantojen rehevöitymiseen.

Haisevaa ruskeaa lietettä valui ison valta-ojan kautta uimapaikoille ja kala-apajille.

Nyt kun karjat on jo yli kymmenen vuotta sitten loppuneet ovat kesämökkiläiset saaneet aikaan suojeluyhdistyksen ja valtion avulla suurisuuntaisen suunnitelman monine valuma-altaineen järven tilan kohentamiseksi.

Hyvä että edes nyt.

Onko metsien lentolannoitus yhä sallittu, en tiedä. Siitä kärsin kovasti myös taka-vuosikymmeninä.
Vesiensuojelu onkin todella tärkeää, sillä elämme maassamme vesiluonnon ympäröimänä, ja vesistöjen alueilla on paljon maataloutta, ja muutakin kuormitusta. Merkittävin haitta maamme vesistöissä on rehevöityminen. Se aiheutuu pääasiassa maataloudesta vesistöihin kulkeutuvista ravinteista. Niitä tulee maatilojen pelloilta ja lantaloista, asutuksen jätevesistä sekä teollisuuden päästöistä. Rehevöitymistä ehkäistään estämällä näiden ravinteiden pääsy vesistöihin.

Tuhka ainoa luonnonmukainen metsälannoite.

Lähteet

Vesien suojelu-vesiluonnolla on monia uhkia  https://peda.net/Catalunya/vedet/vesien-suojelu

Tuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset http://jatehuoltoyhdistys.fi/ladattavat_tiedostot/Jatehuollonkevatpaiva_Huotari.pdf               




Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #37 : 27.11.19 - klo:11:49 »
Vesien suojelu ei karjatilojen isäntiä mökkikulmillamme huolettanut. Lähistöllä neljä navettaa ja karjat laitumilla tuottivat lantaa joka valumaojien kautta vaikutti Vesijakojärven rantojen rehevöitymiseen.

Haisevaa ruskeaa lietettä valui ison valta-ojan kautta uimapaikoille ja kala-apajille.

Nyt kun karjat on jo yli kymmenen vuotta sitten loppuneet ovat kesämökkiläiset saaneet aikaan suojeluyhdistyksen ja valtion avulla suurisuuntaisen suunnitelman monine valuma-altaineen järven tilan kohentamiseksi.

Hyvä että edes nyt.

Onko metsien lentolannoitus yhä sallittu, en tiedä. Siitä kärsin kovasti myös taka-vuosikymmeninä.

Hyvä, että tapahtui. Tähänkin voi nälväistä, että ne pösöt jotka tulla huristaa mökkeilemään, syövät kumminkin halusta pihviä...  Tai mitä vaan.  Meillä ei ole valtaa kuin itsemme ja sen pienen maapalan yli, jonka satumme omistamaan, ja tuolla varmasti yritettiin keskustella.

En mitenkään ole huutamassa Suomen maataloutta alas --- 1944 ei ylipäänsä tiedä minusta mitään ellen ole itse kertonut, ja kyllä se on vähän. Yhdentekevää. Ajattelen että meillä on varaa yrittää vähän ponnistella, jossain määrin jokainen meistä on syyllinen myös maapallon kurjaan tilaan --- meille kelpaavat kyllä halvalla tuotetut vaatteet ja elintarvikkeet, emme mekasta riittävästi, en minä ainakaan, muovipakkauksia vastaan, kun voisin siellä kalatiskillä pyytää pakkaamaan paperiin niin annan kaikessa rauhassa vieläkin solauttaa ostokset muovirasiaan.  Tietäisikö luterilainen niiden erosta jotain, sillä mieluummin ottaisin ilman muuta sen
paperipaketin kun varmuudella tiedän, ettei sitten sitä paperia tuoteta julmetun kalliilla ja epäsiististi ja muovi ole jotain rouheesta puristettua jätemateriaalia... Js voin tehdä vähän, jättäisinkö senkin tekemättä koska toiset suttaavat pahemmin?

Mitäs semmoisesta koulussa opin, siellä koko kansan kansakoulussa? Ettei se ole veruke, että Liisalla on vielä töhryisempi käsityö ja likaisempi pulpetti? 

Tuo on niin outoa puhetta.  Ettei minun tarvi mitään. Paskon vaikka jälilleni, kun muutkin. Kun keskiajalla kerta niin on tehty.  Tai joku joka tapauksessa?
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4809
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #38 : 28.11.19 - klo:10:53 »
Ajattelen että meillä on varaa yrittää vähän ponnistella, jossain määrin jokainen meistä on syyllinen myös maapallon kurjaan tilaan --- meille kelpaavat kyllä halvalla tuotetut vaatteet ja elintarvikkeet, emme mekasta riittävästi, en minä ainakaan, muovipakkauksia vastaan, kun voisin siellä kalatiskillä pyytää pakkaamaan paperiin niin annan kaikessa rauhassa vieläkin solauttaa ostokset muovirasiaan. 

Tietäisikö luterilainen niiden erosta jotain, sillä mieluummin ottaisin ilman muuta sen  paperipaketin kun varmuudella tiedän, ettei sitten sitä paperia tuoteta julmetun kalliilla ja epäsiististi ja muovi ole jotain rouheesta puristettua jätemateriaalia... Js voin tehdä vähän, jättäisinkö senkin tekemättä koska toiset suttaavat pahemmin?
Kalatiskillä kalan paperiin kääriminen suojaa kuivumiselta, mutta tällä hetkellä maailman kaikesta kulutetusta kalasta noin 40 prosenttia on viljeltyä kassilohen päädyttyä suomalaistenkin ruokapöytään. Kassilohen viljelyn kasvava ongelma on ympäristöongelmien lisäksi lohitäit, ja alfavirusten ja SAV-virusten esiintyminen, varsinkin norjalaisen lohen kasvatuksessa.

Mutta paineet luonnonkalakantojakin kohtaan ovat kovat, jotka kasvavat päivä päivältä ylikalastuksen takia, jota myös ryöstökalastukseksi kutsutaan. Nykyiset teolliset kalastusalukset pystyvät nykytekniikalla paikallistamaan kokonaisia kalaparvia, ja jos kaloja menetetään, voidaan tehdä uusintanuottaus.

Teollisten kalastusalusten pitkätsiimat, joissa on syöttinä kimpale kalan tai delfiininlihaa, saattavat olla jopa 120 kilometrin pituisia. Sama matka on merenpinnasta ulkoavaruuteen, sekä lähes viidenkymmenen kilometrin pituiset verkot, jollaisella yksi ainoa laivasto voi pyytää yhtä ainoaa kalalajia. Verkkoihin tarttuneet muut kuolleet kalalajit ja kilpikonnat sekä linnut heitetään takaisin mereen. 

Syitä ylikalastukseen on ainakin kolme. Ensinnäkin, terveellisen kalaravinnon kysyntä kasvaa kovaa vauhtia, kun monien nopeasti kehittyvien maiden keskiluokalla alkaa olla varaa merten hedelmiin.

Yhtenä ongelmana on, että kun rikkaiden maiden vesialueet on kalastettu lähes tyhjiin ja paine on siirtynyt kehitysmaiden vesille, ja Afrikan kylien ammattikalastajien verkot saavat olla tyhjänpanttina perheiden kärsiessä nälkää tyhjän ruokapöydän ääressä. Tiedelehti Science julkaisi vuonna 2006 artikkelin, jossa ennakoitiin, että vuoden 2050 jälkeen maailman kalakannat ovat romahtaneet.

Lähteet

Käärintä https://www.sagacook.com/fi/Consumers/CookHow/Wrapping/Pages/default.aspx

Ruokavirasto SAV Lohikalojen alfavirukset  https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/kalat-ja-ravut/sav/

Meret voivat pahoin - Ylikalastus uhkaa maailman kalakantoja – ja kalastajia  https://yle.fi/uutiset/3-7830942

West Africa - Overfishing  https://www.youtube.com/watch?v=ED7zH4MFESE

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #39 : 29.11.19 - klo:11:08 »
Tämä on kyllä  hienoa. Kiitos taas kerran. 

Jos syö kalaa, mikä olisi luonnon kannalta paras, vai onko sellaista.  Tosi on. että sitä viljeltyä lohta tai kirjolohta saa edullisesti, mutta saa myös varsin useasti muikkuja ja niistä pidän enemmän kuin  hailista /silakasta) kai, kun se oli semmosta mitä paljon söin lapsena eri muodossa.  Muikku kyllä on maukkaampi kala.

Jos oikein mässään tai olen hy-vin-ki-pe-ä saatan poiketa Ruoka-aikaan tai  hy-vin-hy-vin-sai-raa-na tilata kotiin annoksen kasviksia, perunaa ja paistettuja muikkuja, en järin usein, mutta se kirkastaa kuumepäivän kun sataa jotta ei sekaan sovi...  On hyvä kun saa kotiin muutakin kuin jotain pizzaa, eikä ole pahan hintasta.

 Olisi lihaa mieluisampi ja terveellisempi vaihtoehto, mutta kun tuumin, niin niillä härkiksillä voi tuonkin korvata.... Niin pitkällä en ole kuin siilistit, jotka syövät samaa sirkkaravintoa kuin siilinsä. 
« Viimeksi muokattu: 29.11.19 - klo:11:13 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4809
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #40 : 29.11.19 - klo:11:45 »
Ajattelen että meillä on varaa yrittää vähän ponnistella, jossain määrin jokainen meistä on syyllinen myös maapallon kurjaan tilaan --- meille kelpaavat kyllä halvalla tuotetut vaatteet ja elintarvikkeet, emme mekasta riittävästi

Mitäs semmoisesta koulussa opin, siellä koko kansan kansakoulussa? Ettei se ole veruke, että Liisalla on vielä töhryisempi käsityö ja likaisempi pulpetti? 

Tuo on niin outoa puhetta.  Ettei minun tarvi mitään. Paskon vaikka jälilleni, kun muutkin. Kun keskiajalla kerta niin on tehty.  Tai joku joka tapauksessa?
Tuo on aivan totta, mutta ilmastonmuutos ei ole joskus tulevaisuudessa tapahtuva uhkakuva, vaan ilmastokatastrofi on todellisuutta jo tänään YK:n, EU:n ja maailman valtioiden alisuoriutuessa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Normaalisti ihmiset eivät väheksy luonnonsuojelua eikä ilmastonmuutoksen torjuntaa, kunhan se ei kosketa heidän omaa elämäänsä konkreettisilla toimilla suorittaen omassa mielessään voimakasta torjuntaa ilmastokatastrofiin nähden. Ilmastokatastrofista ei mielellään puhuta, vaan puhutaan mieluummin ulkomaanmatkoista ja sikajuhlista sekä ruuan kalleudesta pistäessään pupuina päänsä pensaaseen. 
« Viimeksi muokattu: 29.11.19 - klo:11:50 kirjoittanut luterilainen »

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4809
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #41 : 29.11.19 - klo:11:56 »
Jos syö kalaa, mikä olisi luonnon kannalta paras, vai onko sellaista. 
Särjen syönti pelastaa maamme järvet. Jokaisen kalastetun särjen mukana vesistöstä poistuu rehevöittävää fosforia, joka sitoutuu särjen ruotoihin.

- Jokainen kalastettu särkikilo poistaa fosforia suunnilleen sen verran, mitä jokainen kasvatettu kalakilo tuottaa.

- Lihan tuotantoa ei voi lisätä. Mistä siis saamme tarvitsemamme proteiinin? Suomessa järvet ovat sitä pullollaan, se vain pitää nostaa ylös. On vain ajan kysymys, kuka siitä ensimmäisenä kerää liiketaloudellisen voiton.

Lähde

Aalto-yliopisto   Särjen syönti pelastaa järvet    https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopisto/sarjen-syonti-pelastaa-jarvet

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33709
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #42 : 29.11.19 - klo:13:24 »
Ongelman ydin on silti väestön räjähdysmäinen lisäys kehitysmaissa, liikenteen ja teollisuuden päästöt.

Itse pidän vettä ja sen puhtautta kaikkein tärkeimpänä. Lahdessa on ollut maamme paras pohjavesi ja toivottavasti se pysyy puhtaana. Vesijärven tila oli 1960- ja 70-luvuilla järkyttävän huono. Swn puhdistamiseen paneuduttiin kahden miehen voimin ( vihreät ) ja tilanne parani paljon. Nyt kyllä puhdistettaan huolellisemmin ja valvotaan päästöjä tarkemmin.

Päijänteen vettä juodaan Helsingissä ja lähdevettä pullotetaan Kiinaan ja arabimaihin.

Oma jälkeläisemme on myös ollut asialla. Green City-kaupungissa yritetään.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4809
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #43 : 29.11.19 - klo:21:39 »
Ongelman ydin on silti väestön räjähdysmäinen lisäys kehitysmaissa, liikenteen ja teollisuuden päästöt.

Itse pidän vettä ja sen puhtautta kaikkein tärkeimpänä. Lahdessa on ollut maamme paras pohjavesi ja toivottavasti se pysyy puhtaana. Vesijärven tila oli 1960- ja 70-luvuilla järkyttävän huono. Swn puhdistamiseen paneuduttiin kahden miehen voimin ( vihreät ) ja tilanne parani paljon. Nyt kyllä puhdistettaan huolellisemmin ja valvotaan päästöjä tarkemmin.

Päijänteen vettä juodaan Helsingissä ja lähdevettä pullotetaan Kiinaan ja arabimaihin.

Oma jälkeläisemme on myös ollut asialla. Green City-kaupungissa yritetään.
Juuri näin! Ilmastonmuutos kiihtyy väestönkasvun seurauksena, ja siitä seuraa massiivinen ilmastopakolaisuus Eurooppaan ilmastokatastrofien vaikutuksista, kuten aavikoitumisen, merenpinnan nousun, tulvien ja hirmumrskyjen voimistumisesta.

Vesiensuojelu on maassamme tärkeää. Ihmisen toiminnan aiheuttamasta kuormituksesta suurin osa tulee maataloudesta. Metsätalous aiheuttaa yhä suuremman osan vesistöön joutuvasta typen 44 600 tonnin kokonaiskuormasta. Määrä on jopa tuplaten isompi kuin aiemmin tiedettiin. Myös fosforikuormituksen osuus on selvästi aiempaa tietämystä isompi, noin 440 tonnia eli noin 25 prosenttia fosforin metsistä tulevasta kokonaiskuormasta. Vanhoissa arvioissa puhutaan vuositasolla noin 230 tonnista. Nyt julkaistut tulokset viittaavat myös siihen, että ilmaston muuttumisen myötä hiili- ja typpikuormitus saattavat ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyä. Se taas tuo uusia haasteita metsätalouden ja vesiensuojelun saralla. Suunnitellut hakkuut turvemetsissä voivat pahentaa merkittävästi vesistöjen tilaa ja lisätä metsien ilmastopäästöjä.

Avohakkuut historiaan- kansalaisaloite etenee eduskuntaan. Sen allekirjoitti puolessa vuodessa yli 50 000 suomalaista.  :)

Lähteet

Selvitys: Metsätalouden osuus vesistöjen ravinnekuormasta selvästi aiempaa tietämystä suurempi    https://yle.fi/uutiset/3-11091578

Järvien pilaajalle löytymässä toinen syntipukki – metsätalouden vaikutus uhkaa kasvaa entisestään lisähakkuissa https://yle.fi/uutiset/3-10470870

Avohakkuut historiaan http://avohakkuuthistoriaan.fi/


Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4809
Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
« Vastaus #44 : 02.12.19 - klo:11:43 »
Tämä on kyllä  hienoa. Kiitos taas kerran. 

Jos syö kalaa, mikä olisi luonnon kannalta paras, vai onko sellaista.  Tosi on. että sitä viljeltyä lohta tai kirjolohta saa edullisesti, mutta saa myös varsin useasti muikkuja ja niistä pidän enemmän kuin  hailista /silakasta) kai, kun se oli semmosta mitä paljon söin lapsena eri muodossa.  Muikku kyllä on maukkaampi kala.

Jos oikein mässään tai olen hy-vin-ki-pe-ä saatan poiketa Ruoka-aikaan tai  hy-vin-hy-vin-sai-raa-na tilata kotiin annoksen kasviksia, perunaa ja paistettuja muikkuja, en järin usein, mutta se kirkastaa kuumepäivän kun sataa jotta ei sekaan sovi...  On hyvä kun saa kotiin muutakin kuin jotain pizzaa, eikä ole pahan hintasta.

 Olisi lihaa mieluisampi ja terveellisempi vaihtoehto, mutta kun tuumin, niin niillä härkiksillä voi tuonkin korvata.... Niin pitkällä en ole kuin siilistit, jotka syövät samaa sirkkaravintoa kuin siilinsä.
Tieto on valtaa, ja kuluttajana voit vaikuttaa, sillä merten ja ilmakehän tulevaisuus kulkevat käsikädessä. Vältä siis lentämistä, pyöräile ja käytä fossiilivapaata ilman CO2-päästöjä ekoenergiamerkittyä sähköä. Jos sähköyhtiösi käyttää vesivoimaa, niin varmista, että heillä on käytössä toimivat kalatiet. Kysy aina kauppiaaltasi tai ravintolassa kalan alkuperästä, pyyntimenetelmistä ja uhanalaisuudesta. Vältä tonnikalaa ja katkarapuja. WWF:n Kalaopas auttaa Sinua tekemään vastuullisia kalavalintoja.

https://wwf.fi/kalaopas/