Körttifoorumi

Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: PekkaV - 15.11.19 - klo:05:24

Otsikko: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 15.11.19 - klo:05:24

   Plaisir D Amour FLORA

https://www.youtube.com/watch?v=5h1u8ICcxBk

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 15.11.19 - klo:05:49

   Viimeinen ruusu

https://www.youtube.com/watch?v=-Pznujlzyls

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 15.11.19 - klo:05:58

   Lähemmäksi, Jumalani, Sinua

https://www.youtube.com/watch?v=v1mQT1u_45I

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 15.11.19 - klo:06:17

   Kuolleen toiveen maa

https://www.youtube.com/watch?v=-xsGUSeU6ZU



Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 15.11.19 - klo:06:19

                                                                                                      :'(

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 16.11.19 - klo:21:03
Mielestäni luonnon- ja ympäristönsuojelu sekä ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää, kunhan siihen ei liity minkään puolueen mielipiteen muokkausta.

"VTT:n johtama työryhmä esitteli selvityksensä, jonka mukaan Suomen hiilinielut ovat arvioitua pienemmät. Mukaan uusiin laskelmiin on otettu esimerkiksi uuden sellutehtaan rakentaminen.

Lisääntyneiden hakkuiden seurauksena ilmastotavoitteiden kannalta tärkeät metsien hiilinielut ovat heikentyneet merkittävästi. Tulevina vuosikymmeninä nielut ovat vain noin puolet siitä mitä on luultu."

Lähteet

Suomen ilmastotavoitteilla kiire – Tutkijoiden mukaan hallitukselta tarvitaan nopeita toimia     https://yle.fi/uutiset/3-11069854

Ei ihme että poliitikot yllättyivät: samankokoisia metsänieluja nähty viimeksi vuosikymmeniä sitten     https://yle.fi/uutiset/3-11069489

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: seppos - 18.11.19 - klo:10:26
Greta Thunberg purjehtii parhaillaan kohti Espanjaa Aussi perheen mukana.

https://www.youtube.com/watch?v=nrzTiF2G8KQ
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 18.11.19 - klo:13:37

   Tekstitys suomeksi:

The disarming case to act right now on climate change | Greta Thunberg

https://www.youtube.com/watch?v=H2QxFM9y0tY

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 18.11.19 - klo:13:50

   Tekstitys suomeksi:

Greta & Svante Thunberg - Suoraa puhetta

https://www.youtube.com/watch?v=GiD04TRwebQ
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: seppos - 18.11.19 - klo:15:11
Isä Svante on myös Gretan mukana purjehduksella vaikka jättäytyy kuvista pois.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 22.11.19 - klo:13:39
Isä Svante on myös Gretan mukana purjehduksella vaikka jättäytyy kuvista pois.
Aluksi Greta Thunberg käännytti äitinsä ja isänsä vegaaneiksi. :)

YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan ruoantuotanto aiheuttaa merkittävän osan globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Etenkin lihansyöntiä tulisi vähentää, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan pysäyttää alle 1,5 asteeseen. Metsäkadon, ruokahävikin ja liiallisen lihansyönnin on loputtava, jos lämpenemistä aiotaan hidastaa, raportti toteaa.

Lähteet

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/b5c21c2b-0dbe-45da-afa6-19cca19b1dbd

https://yle.fi/uutiset/3-10909039
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 22.11.19 - klo:13:51
Ottiko tuo raportti huomioon sen, että näkyvissä olevana aikana isot kivihiilimaat lisäävät tuotantoaan, kun pitäisi vähentää tuotantoa samalla prosenttimäärällä. Kivihiilen poltto aiheuttaa suurimman saastekuorman, että maapallo lämpenee.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 22.11.19 - klo:15:26
Ottiko tuo raportti huomioon sen, että näkyvissä olevana aikana isot kivihiilimaat lisäävät tuotantoaan, kun pitäisi vähentää tuotantoa samalla prosenttimäärällä. Kivihiilen poltto aiheuttaa suurimman saastekuorman, että maapallo lämpenee.
Karjatalous on ilmastonmuutoksen suurin aiheuttaja, ja karjatalous aiheuttaa yhtä paljon ilmastoa lämmittäviä päästöjä kuin esim. autoliikenne yhteensä.

Lähde

https://yle.fi/uutiset/3-5277901

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 22.11.19 - klo:15:54
En pysty linkkiäsi lukemaan, kun läppärini kenkkuilee. Mielessäni on kuitenkin tieto, että juuri kivihiilen poltto on vahingollisinta ilmastolle.
Se, että pitäisi tässä iässä alkaa vain raasteita syömään, ei kiinnosta, koska toisaalta olen aina ilvoksunut naudan lihaa enkä sitä ole halunnut syödä. Taitaa possu olla sitten samassa kategoriassa, että en tätä minään ekskjuusina halua kirjoittaa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 22.11.19 - klo:18:57
En pysty linkkiäsi lukemaan, kun läppärini kenkkuilee. Mielessäni on kuitenkin tieto, että juuri kivihiilen poltto on vahingollisinta ilmastolle.
Se, että pitäisi tässä iässä alkaa vain raasteita syömään, ei kiinnosta, koska toisaalta olen aina ilvoksunut naudan lihaa enkä sitä ole halunnut syödä. Taitaa possu olla sitten samassa kategoriassa, että en tätä minään ekskjuusina halua kirjoittaa.
Tietenkään kaikkien ei tarvitse alkaa vegaaneiksi eikä kasvissyöjiksi, kunhan vähentää lihansyöntiä suosien riistaa, poronlihaa ja järvikaloja. Lautasmalli auttaa kokoamaan monipuolisen ja terveellisen ilmastoystävällisen aterian. :)
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 23.11.19 - klo:09:37
Taitaa possu olla sitten samassa kategoriassa, että en tätä minään ekskjuusina halua kirjoittaa.

Juuri näin, possu on samassa kategoriassa!

Lähes kolmannes maapallon pinta-alasta on karjatalouden käytössä, ja se tietää paljon metaania ja haisevaa sontaa. Ilmastonäkökulmasta katsottaessa naudanlihan tuotanto on omassa luokassaan kasvihuonekaasupäästöissä, koska nauta on märehtijä, jonka ruuansulatus nostattaa ilmaan jatkuvasti metaania, joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Jo yksi nauta röyhtäilee metaania noin 250-800 litraa joka päivä.

Maassamme erillistä lihakarjaa on hyvin vähän, mutta maailmalla lihakarja kasvatetaan erikseen. Yhdysvalloissa tyypillinen tehosikala tuottaa vajaat 3,3 miljoonaa kiloa siansontaa, tyypillinen broilerikasvattamo 3 miljoonaa kiloa kanansontaa ja tyypillinen nautakarjanavetta 156 miljoonaa kiloa naudansontaa.

Yhdysvaltojen hallituksen tarkastusviraston General Accountabily Office GAO:n mukaan yksittäiset tilat saattavat tuottaa enemmän raakajätettä kuin eräiden USA:n suurkaupunkien väestöt. Yhteensä tuotantoeläimet tuottavat Yhdysvalloissa 130 kertaa enemmän jätettä kuin ihmiset- noin 40 000 kiloa sontaa sekunnissa.

Tämän sonnan saastutusvoima on 160 kertaa suurempi kuin puhdistamattoman kunnallisen jäteveden. Siitä huolimatta tuotantoeläinten jätehuollelle ei ole juuri minkäänlaista infastruktuuria. Vessoja niillä ei tietenkään ole, muttei liioin jätevesiputkistojakaan. Sonnan toimittaminen käsiteltäväksi ei ole kenenkään vastuulla, eikä valtakunnallisella tasolla ole juuri minkäänlaisia ohjeistuksia siitä, mitä sonnalle pitäisi tehdä. 

General Accountabily Office GAO:n mukaan mikään valtion virasto edes kerää luotettavaa tietoa tehotuotantotiloista eikä liioin tiedä USA:n luvanvaraisten tehotuotantotilojen määrää, minkä vuoksi se ei pysty myöskään niiden tehokkaaseen valvontaan.

Kiinan sikatuotanto on kasvanut valtavasti. Tuotannon päästöt ovat Wilson Centerin mukaan 42 prosenttia maasta mereen virtaavasta typestä ja 90 prosenttia fosforista. Kiinassa syödään paljon pihviä, ja Brasilian lihantuotanto kiittää. Siksi Brasilian presidentti Jair Bolsonaro haluaa kasvattaa maataloustuotantoa, ja on valmis uhraamaan Amazonin alueen sademetsiä kiinalaisten pihvilihan himon eteen polttamalla Amazonin sademetsiä.

Lähteet

General Accountabily Office

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/raaka-aineet-kiinassa-syodaan-paljon-pihvia-brasilian-lihantuotanto-kiittaa/dfaf6d8e-488c-382a-bf5d-e9afdd5e14fb

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006213955.html
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 23.11.19 - klo:12:02
Muistan lukeneeni, että karjan merkitys maassamme oli muinoin nimenomaan lannan tuottaminen peltojen ravinteiksi. Maito ja liha olivat sivutuotteita.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 23.11.19 - klo:12:12
Muistan ajan sovjettiEestistä, kun sinne oli rakennettuu megasikala, jossa oli useita kerroksia, ainakin kolme. Vain alinta kerrosta voitiin käyttää, koska kolhoosin peltoja oli liian vähän sikojen lannan levittämiseksi. Se oli sitä keskitetyn suunnitelmatalouden aikaa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 23.11.19 - klo:13:41
Juuri näin, possu on samassa kategoriassa!

Lähes kolmannes maapallon pinta-alasta on karjatalouden käytössä, ja se tietää paljon metaania ja haisevaa sontaa. Ilmastonäkökulmasta katsottaessa naudanlihan tuotanto on omassa luokassaan kasvihuonekaasupäästöissä, koska nauta on märehtijä, jonka ruuansulatus nostattaa ilmaan jatkuvasti metaania, joka on erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Jo yksi nauta röyhtäilee metaania noin 250-800 litraa joka päivä.

Maassamme erillistä lihakarjaa on hyvin vähän, mutta maailmalla lihakarja kasvatetaan erikseen. Yhdysvalloissa tyypillinen tehosikala tuottaa vajaat 3,3 miljoonaa kiloa siansontaa, tyypillinen broilerikasvattamo 3 miljoonaa kiloa kanansontaa ja tyypillinen nautakarjanavetta 156 miljoonaa kiloa naudansontaa.

Yhdysvaltojen hallituksen tarkastusviraston General Accountabily Office GAO:n mukaan yksittäiset tilat saattavat tuottaa enemmän raakajätettä kuin eräiden USA:n suurkaupunkien väestöt. Yhteensä tuotantoeläimet tuottavat Yhdysvalloissa 130 kertaa enemmän jätettä kuin ihmiset- noin 40 000 kiloa sontaa sekunnissa.

Tämän sonnan saastutusvoima on 160 kertaa suurempi kuin puhdistamattoman kunnallisen jäteveden. Siitä huolimatta tuotantoeläinten jätehuollelle ei ole juuri minkäänlaista infastruktuuria. Vessoja niillä ei tietenkään ole, muttei liioin jätevesiputkistojakaan. Sonnan toimittaminen käsiteltäväksi ei ole kenenkään vastuulla, eikä valtakunnallisella tasolla ole juuri minkäänlaisia ohjeistuksia siitä, mitä sonnalle pitäisi tehdä. 

General Accountabily Office GAO:n mukaan mikään valtion virasto edes kerää luotettavaa tietoa tehotuotantotiloista eikä liioin tiedä USA:n luvanvaraisten tehotuotantotilojen määrää, minkä vuoksi se ei pysty myöskään niiden tehokkaaseen valvontaan.

Kiinan sikatuotanto on kasvanut valtavasti. Tuotannon päästöt ovat Wilson Centerin mukaan 42 prosenttia maasta mereen virtaavasta typestä ja 90 prosenttia fosforista. Kiinassa syödään paljon pihviä, ja Brasilian lihantuotanto kiittää. Siksi Brasilian presidentti Jair Bolsonaro haluaa kasvattaa maataloustuotantoa, ja on valmis uhraamaan Amazonin alueen sademetsiä kiinalaisten pihvilihan himon eteen polttamalla Amazonin sademetsiä.

Lähteet

General Accountabily Office

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/raaka-aineet-kiinassa-syodaan-paljon-pihvia-brasilian-lihantuotanto-kiittaa/dfaf6d8e-488c-382a-bf5d-e9afdd5e14fb

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006213955.html

   Sontaa sonnan päälle, hyi saatana! Herra armahda!



Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 23.11.19 - klo:21:09
Muistan ajan sovjettiEestistä, kun sinne oli rakennettuu megasikala, jossa oli useita kerroksia, ainakin kolme. Vain alinta kerrosta voitiin käyttää, koska kolhoosin peltoja oli liian vähän sikojen lannan levittämiseksi. Se oli sitä keskitetyn suunnitelmatalouden aikaa.
Yhdysvalloissa tehosikaloiden ja teurastamoiden siansonnat pumpataan niiden lähistöille suunnattomiksi  järviksi, jotka saattavat olla jopa 11 neliömetriä suuria ja 9 metriä syviä. Näitä sontajärviä pidetään normaalina, ja se on täysin laillista, vaikka niissä ilmenee toistuvasti vuotoja.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 23.11.19 - klo:21:10
Muistan lukeneeni, että karjan merkitys maassamme oli muinoin nimenomaan lannan tuottaminen peltojen ravinteiksi. Maito ja liha olivat sivutuotteita.
No sontahan on ollut pitkään maanviljelijän ystävä, koska se lannoitti hänen peltonsa, joilla hän kasvatti rehun karjalleen, jonka lihaa vietiin ihmisille, ja jonka sonta ajettiin takaisin pelloille. Sonnasta tuli paha saasteongelma vasta sitten, kun ihmiset päättivät syödä enemmän lihaa kuin mikään muu kulttuuri historian saatossa, ja maksaa siitä historiallisen vähän.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 24.11.19 - klo:07:40
Maanviljelijällä on samanlainen oikeus kuin muillakin yrittää tehdä työtä ja pärjätä. Suomessa lanta- ja virtsa-asioista on selvät pykälät, joita viljelijä noudattaa. Virtskaivot esim ovat suljetut ja, jos lantaa viedään pellolle, se on tietyn ajan sisään käännettävä maan alle. Mistähän suomalainen kaupunkilainen saisi elintarvikkeensa, jos ei sitä suomalainen lähiruokana/muuten tuottaisi? Tätä asiaa ei saisi globalisoida liikaa, että meilläkin niin maanviljelijä saastuttaa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 24.11.19 - klo:11:46
Maanviljelijällä on samanlainen oikeus kuin muillakin yrittää tehdä työtä ja pärjätä. Suomessa lanta- ja virtsa-asioista on selvät pykälät, joita viljelijä noudattaa. Virtskaivot esim ovat suljetut ja, jos lantaa viedään pellolle, se on tietyn ajan sisään käännettävä maan alle. Mistähän suomalainen kaupunkilainen saisi elintarvikkeensa, jos ei sitä suomalainen lähiruokana/muuten tuottaisi? Tätä asiaa ei saisi globalisoida liikaa, että meilläkin niin maanviljelijä saastuttaa.
Juuri näin! Suomea ei tietenkään voida verrata Yhdysvaltoihin, koska pohjoisessa maassamme maatilat ovat pieniä verrattuna yhdysvaltalaisiin suurtuottajiin ja teurastamoihin, kasvukausi on maassamme lyhyt, ja ruokittavia suomalaisia suita vain viisi miljoonaa. Suomalaisen ja yhdysvaltalaisen lihantuotannon identtinen piirre kuitenkin on se, miten tietyt tällä hetkellä vallitsevat tuotantomuodot syntyivät vasta muutamia kymmeniä vuosia sitten, minkä myötä lihankulutus on kasvanut maassamme valtavasti.

Elintarvikemarkkinat ovat nykyisin maailmanlaajuiset, ja EU-jäsenyyden myötä maamme tarve eläintuotantoon on omaksunut samanlaiset käytännöt kuin muuallakin tuotannon lähtökohdaksi. Ruuan tuotanto on kokenut maassamme huikean muodonmuutoksen viimeisen 50 vuoden aikana, ja muutoksen vauhti vain kiihtyy.

"Suomessa tuotettiin lihaa vuonna 2018 Kantar TNS Agri Oy:n kokoamien tilastojen mukaan yhteensä 393 miljoonaa kiloa (- 1%). Sianlihaa tuotettiin 168,4 (-7%), naudanlihaa 86,4 (+1 %) ja siipikarjanlihaa 136,5 miljoonaa kiloa (+ 5%). Kulutuksen kotimaisuusaste oli 80,0%.

Suomalaiset söivät lihaa vuonna 2018 81,3 kiloa henkeä kohden vuodessa, kun 1940 luvun lopussa kulutus oli reilut 20 kiloa henkeä kohden. Yhdysvalloissa syötiin vuonna 2017 97, 1 kiloa lihaa henkeä kohden.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 56,1 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttia ja laskivat lähes viisi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen osuus oli noin 11 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Siitä lihantuotannon osuus oli noin kuusi prosenttia.

Yhdistetty maidon- ja lihantuotanto tuottaa noin kolmanneksen vähemmän päästöjä kuin pelkkä pihvikarjan kasvatus. Suomalaisen naudanlihan ympäristöhaitat ovat ulkomaista naudanlihaa pienemmät, sillä meillä yli 80 prosenttia naudanlihasta saadaan maitorotuisista lehmistä. Kahden eri tuotantotavan yhdistäminen on ympäristön kannalta tehokkaampaa. Ympäristötehokkuutta lisää suomalaisen naudan ruokinta karkearehulla: kesällä laidunta tai nurmirehua ja talvella säilörehua (ns. AIV-rehua) tai kuivaheinää.

Maitorotuisten nautojen päästöt ovat noin 20-30 kg CO2 ekv ja liharotuisten 35-50 kg CO2 ekv. Maitorotuisten nautojen ilmastopäästöt ovat noin kolmanneksen pienemmät kuin liharotuisilla naudoilla. Kun kotimaista naudanlihantuotanto (maito- ja liharotuiset) verrataan muihin maihin, päästömäärissä ei ole merkittäviä eroja. Aitoja ympäristöetuja sen sijaan on lukuisia.

Naudan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan noin kolme prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää edelleen vähentämällä lannan varastointia ja tehostamalla käyttöä sekä tarkentamalla eläinten ruokintaa. Eläinten jalostus parantaa resurssitehokkuuttaa ja vähentää siten päästöjä."

Lähde

Lihantuotanto Suomessa https://www.lihatiedotus.fi/tilastotietoa/lihantuotanto-suomessa-2.html
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pyryharakka - 24.11.19 - klo:12:02
No sontahan on ollut pitkään maanviljelijän ystävä, koska se lannoitti hänen peltonsa, joilla hän kasvatti rehun karjalleen, jonka lihaa vietiin ihmisille, ja jonka sonta ajettiin takaisin pelloille. Sonnasta tuli paha saasteongelma vasta sitten, kun ihmiset päättivät syödä enemmän lihaa kuin mikään muu kulttuuri historian saatossa, ja maksaa siitä historiallisen vähän.

Meilläkin oli ennen lehmänlanttaa kuivapatterina pellolla ennen levitystä. Yksi vaha isäntä kyyti minua ja kolmea muuta naista koteihimme. Peltomme kohdalla isäntä hihkaisi: ompa komea lantapatteri. Hän ymmärsi hyvän päälle. Minua nauratti, mutta muita kyydissä olleita naisia kommentti ihmetytti. Mitä komeaa tuossa on. Hyi.
Kemiallisissa lannotteissa on vain ne typpi, fosfori ja kalium määrät, jotka on laskettu kasvien tarvitsevan. Karjanlannassa on paljon muutakin. Maa köyhtyy, jos se saa vain kemiallista lannoitetta ja jos kaikki kasvanut kuljetetaan pois. Toki kasvinviljelyssä jää aina maahan eloperäistä ainesta. Mutta vilja viljan perään, ei ole hyvä ratkaisu.
Luomuviljelijä osaa arvostaa karjanlantaa ja kompostia.  :023:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 24.11.19 - klo:14:05
Juuri näin! :icon_wink: :039:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 25.11.19 - klo:16:10
Muistan lukeneeni, että karjan merkitys maassamme oli muinoin nimenomaan lannan tuottaminen peltojen ravinteiksi. Maito ja liha olivat sivutuotteita.

No kyllä se on, sano, merkillistä ollu. Nauta oli arvoeläin alusta, ja kai se sentä syötiin ja nautinnolla, ei se pelkän sonnan takia pitäminen kannattanu kun sitä samaa hyvää sontaa tuli ihmisistä ja pelloille neki jätökset oli kipattava. Tavallisesti tiät miten asiat oli, mutta tätä kertomusta epäilen.

En tie. Puoluepolitiikasta varotellaan, mutta perimmältä sanotaan etten rupee rehuja pureksiin...tana.  On ollu huikeet kattaukset sitte, ei meillä syöty lihaa kun juhlana ja possua se tapas olla sillonkin.  Yhen ensimmäistä naudanpihvipäivää en muista. Tosi on, että makkarasoosit ja joku tiplu jauhelihaa makaroonilaatikkoon ja kaalin sekaan oli viskata, mutta siinä meni koko ruho kun syötiin maksalaatikkoa kanssa joskus. Muistelkaa nyt mitä kakarana saitte eteenne, vissiin ihan kokolihaa.  Tuntuu vähän, että kumma on, jatkuvasti muristaan ja millon mihinä ollaan tyytymättömiä, kun se nyt vaan on niin että kaikkee parasta hyvää ei voi saada pitää, jos yritetään vähänkän --- vaikka olihan se jo kuultu. Ettei meijän täällä piänes Suames mitään kannata kun isot pahat kehittyvät kehitysmaat tekee kummiskin pelkkää pahaa, vissiin niin, ne köyhimykset riisikulhoineen.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 25.11.19 - klo:19:26
Nautakarjan pito Suomessa    

Karjanpito alkoi yleistyä Suomessa pronssikaudella, jolloin sitä harjoitettiin etupäässä rannikolla. Rautakaudella naudat olivat korkeudeltaan noin 110 cm, eli 18–25 cm matalampia kuin nykyisin. Teuraspaino vaihteli 50–150 kg ja maidontuotto oli parhaimmillaan 4 litraa päivässä.

Lantaa pelloille

Peltoviljelyn myötä naudat tulivat tarpeelisemmaksi, koska maidon, nahan ja lihan lisäksi ne tuottivat lantaa. 1500- ja 1600-luvuilla nautakarjaa oli eniten Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla, jossa taloa kohden oli 6–7 lehmää.
Tärkeimmät karjanhoitoalueet 1800-luvulla olivat Keski- ja Pohjois- Pohjanmaa.

Suomalainen karjanhoito historiallisena ajanjaksona jakautuu kahteen eri aikakauteen. 1800-luvun loppuun saakka harjoitettiin perinteistä maataloutta, jolloin karjanpito oli suurinmaksi osaksi maanviljelyksen sivuelinkeino. 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa vain Pohjanmaalla karja tuotti myös myyntituotteita.

http://www.virtuaali.info/userfiles/nautakarjan_pito_suomessa.php
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 25.11.19 - klo:19:28
Hehheh Lady L pani parastansa ,,,tana :039:. Meinaan, että hyviä kohtia minulle.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 26.11.19 - klo:08:37
On ollu huikeet kattaukset sitte, ei meillä syöty lihaa kun juhlana ja possua se tapas olla sillonkin. 
No noinhan se oli ennen, jolloin lihaa syötiin kristillisissä juhlissa, kuten jouluna ja pääsiäisenä, eikä lihaa syöty joka päivä kuin kuninkaan pöydästä. Elämä oli siihen aikaan arkivegeilyä, eikä nykyisinkään arkivegeily ole mustavalkoista, sillä siinä syödään lihatuotteita rajoitetusti. Pääpaino on siis siinä, miten arkisin eläinkunnan tuotteita ei käytetä, vaan lihalla herkuteltaisiin juhlissa, ja se olisi hieman jopa luxsusta.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 26.11.19 - klo:10:14
Yhen ensimmäistä naudanpihvipäivää en muista.
Muistaako kukaan ensimmäistä broileripäiväänsä, siis broileria, joka on jalostettu kasvamaan nopeasti untuvikosta teuraskokoiseksi linnuksi?  :017:

Vuonna 1959 suomalaisille esiteltiin ensimmäistä kertaa yhdysvaltalaisten herkuksi kutsuttu broileri, aivan uudenlainen siipikarjanliha. Broilerigrillejä pystytettiin maatalousnäyttelyihin ja muihin kesätapahtumiin. Tavoitteena oli tutustuttamisen jälkeen aloittaa kotimainen broilerintuotanto. Tuohon aikaan siipikarjan kulutus oli ollut maassamme vähäistä, ja munintansa lopettaneet kanat kelpasivat vain harvoihin ruokalajeihin.

Broilerin kulutus ei kuitenkaan heti ampaissut nousuun. Kymmen vuoden kuluttua vuonna 1969 suomalaiset söivät vuodessa vain puoli kiloa broileria henkeä kohden. Sitten 1980- luvulla marketteihin saapui muiden broilerivalmisteiden lisäksi suosikkituotteeksi noussut grillattu broileri. Silloin broilerin kulutus ampaisi nousuun kohti nykyisiä lukemia. Kun 1950-luvun alussa maamme teurastamoissa teurastettiin 0,1 miljoonaa kiloa siipikarjaa vuodessa, niin 2000-luvulla määrä nousi 100 miljoonaan kiloon vuodessa. Kysyntään vastattiinkin kasvavalla tilakoolla, ja nykyisin maassamme kasvatetaan monilla tiloilla yhdellä kertaa jopa yli 100 000 broileria.

Kuten Yhdysvalloissa, niin myös maassamme siipikarjaa teurastetaan valtavasti muita tehotuotantoeläimiä enemmän. Teurastettavista tuotantoeläinyksilöistä noin 95 prosenttia on maassamme siipikarjaa, lähinnä broilereita. Lihankulutuksen siirtyminen yhä broileripitoisemmaksi merkitseekin maatilojen muutoksesta tuotantoeläimiä raaka-aineenaan käytettäväksi tehdastuotannoksi.

Suomen suurimmat lihatalot tuotantokulujen pienentämiseksi huijaavat kuluttajia tuomalla maahan broileria Brasilian ja Thai-maan hikikanaloista, ja pakkaukseen merkitään suurella tunnetun kotimaisen lihatalon logo, ja miniatyyrikirjaimilla lihan alkuperämaan olevankin Brasilia tai Thai-maa. Suomessa rahanpesu on lailla kiellettyä, mutta ruuan peseminen kotimaiseksi on sallittua.

Lähteet

Suomen broilerituotannon historia 1959-2009 -Hilja Toivio, Suomen Broileriyhdistys, 2010

Siipikarja-lehti 1961

Ei kotimaiseksi pesulle! Kotimaiseksi pesulla harhautetaan kuluttajia https://www.selry.fi/kotimaista-ruokaa/ei-kotimaiseksi-pesulle/

Mistä ravintolaketjujen lihat tulevat? https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/09/mista-ravintolaketjujen-lihat-tulevat
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 26.11.19 - klo:10:45
Hehheh Lady L pani parastansa ,,,tana :039:. Meinaan, että hyviä kohtia minulle.

Ei tars mennä pronssikaudelle asti, mutta jos 1944 voii paremmin niin hyvä. Ronssikautinen Perusmiäs Suamest. Kyllä siihe aikaan Suameks nimitettii valla eri maapalast ku nyt, eikä asukkei ollu kun hätäne joku kymmenysosa jos sitäkän. Poropaimenil tää seutu enne kuulu.

Parempi on, että lukee ja tenttii ja tutkii usiaa painettuu sanaa ja vaik monikiälist kirjaa kun että kuukeloi tiatokantoi joihin on sormesa pistäny kuka milloin, ja joita on tää herjakkaa vaan, omatoimisesti pistänny korjataksen.

Älä Pena hyvä, ei se ronssikautine ollu Suami, vaa pari jokisyrjää joita asutti millo kuka.  Sitäpaitti, välispä on pitkä kuilu ku hypättii myähäskeskiaikaa yhtkkisest jos reformaation ja kirjapainajie aika enää sellast olika.  Miehä sen nsul opetibn, mist 1500-luvul tultii sinneppäi.  Etkä meinannu uskoo, vaikka kai sen paikanimist oivalsit ja naapurin naamataulu mallist. . Hyö kävi kauppaa paraastans. 

Pitkää meni, et pysyteltii siin, oli Suame suuri viäntisatama ja on vissist yhä.

Hää pelkää, jotta miä veisi pihvit ku on niihi nii tottunnu.  Älä hyvä miäs.  Ehä miä sinu pihvilöist. Se iso hirmu tual Atlanti toisel pualel, se ku myä saataski kurrii, sit meitin olis jo paremp olla. Hää vissist on tottunnu, ku tahtos olla ensmäne taas ja kaikes. Kaikelaissii kulttuurii. 

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 26.11.19 - klo:12:21
.... jauhelihaa makaroonilaatikkoon ja kaalin sekaan oli viskata,

Nykyisin jauhelihan voi korvata terveellisemmällä ja ilmastoystävällisemmällä soija- tai härkäpapurouheella. Soijan tuominen 10 000 kilometrin päästä laivalla tuottaa kiloa kohti 150 grammaa kasvihuonekaasupäästöjä (CO2). Keskimääräinen suomalainen auto saastuttaa enemmän kilometrin matkalla. Vertailun vuoksi lihakilon tuottaminen aiheuttaa noin 36 000 grammaa CO2 päästöjä. Soijan tuottaminen aiheuttaa alle 500 grammaa CO2 päästöjä.

Jauhelihan tapaan voi käyttää ruuanvalmistukseen myös kotimaisesta härkäpavusta valmistettua Härkistä, ja muitakin härkäpapuherkkuja, jotka syntyvät Suomen Texasissa Etelä-Pohjanmaalla Kauhavan peltojen keskellä.

Lähteet

http://leostranius.fi/2014/06/kasvisruokapaiva-jatkuu-helsingissa-kolme-syyta-kasvisruuan-puolesta/

https://www.beanit.fi/fi/tuotteet/?gclid=EAIaIQobChMI76vXhdGH5gIVEpAYCh12fAPAEAAYASABEgJMHPD_BwE
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 26.11.19 - klo:15:42
Jatkan vielä paskanjauhamista:

Peltoviljelyn myötä naudat tulivat tarpeelisemmaksi, koska maidon, nahan ja lihan lisäksi ne tuottivat lantaa.

'Peltoviljelyn myötä' tarkoittaa hyvin pitkää kehitystä. Varmaankin se tapa viljellä maata tuli juuri silloisen Suomen - nykyisen Varsinais-Suomen - kautta. Kaskenpoltto oli Savossa yleistä vielä 1800-luvulla.

Tarkoitukseni on osoittaa, että nautakarjan pito on hyödyksi silloin, kun se on tasapainossa muun maatalouden kanssa ja sitä tukemassa. Maassamme on seutuja, joissa karja on tuottanut myös juhtia vaunujen ja maanmuokkauskalujen eteen.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 26.11.19 - klo:15:45
Jatkan vielä paskanjauhamista:

Simpauttajasta kohtaus jossa kehoitetaan syömään paskaa https://www.youtube.com/watch?v=FXvjO-6L3gs
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 26.11.19 - klo:15:49
Simpauttajasta kohtaus jossa kehoitetaan syömään paskaa https://www.youtube.com/watch?v=FXvjO-6L3gs

Mikäs siinä, jos se kierrätetään kompostin ja peltomaan kautta viljaksi.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 26.11.19 - klo:15:55
Vesien suojelu ei karjatilojen isäntiä mökkikulmillamme huolettanut. Lähistöllä neljä navettaa ja karjat laitumilla tuottivat lantaa joka valumaojien kautta vaikutti Vesijakojärven rantojen rehevöitymiseen.

Haisevaa ruskeaa lietettä valui ison valta-ojan kautta uimapaikoille ja kala-apajille.

Nyt kun karjat on jo yli kymmenen vuotta sitten loppuneet ovat kesämökkiläiset saaneet aikaan suojeluyhdistyksen ja valtion avulla suurisuuntaisen suunnitelman monine valuma-altaineen järven tilan kohentamiseksi.

Hyvä että edes nyt.

Onko metsien lentolannoitus yhä sallittu, en tiedä. Siitä kärsin kovasti myös taka-vuosikymmeninä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 27.11.19 - klo:09:57
Vesien suojelu ei karjatilojen isäntiä mökkikulmillamme huolettanut. Lähistöllä neljä navettaa ja karjat laitumilla tuottivat lantaa joka valumaojien kautta vaikutti Vesijakojärven rantojen rehevöitymiseen.

Haisevaa ruskeaa lietettä valui ison valta-ojan kautta uimapaikoille ja kala-apajille.

Nyt kun karjat on jo yli kymmenen vuotta sitten loppuneet ovat kesämökkiläiset saaneet aikaan suojeluyhdistyksen ja valtion avulla suurisuuntaisen suunnitelman monine valuma-altaineen järven tilan kohentamiseksi.

Hyvä että edes nyt.

Onko metsien lentolannoitus yhä sallittu, en tiedä. Siitä kärsin kovasti myös taka-vuosikymmeninä.
Vesiensuojelu onkin todella tärkeää, sillä elämme maassamme vesiluonnon ympäröimänä, ja vesistöjen alueilla on paljon maataloutta, ja muutakin kuormitusta. Merkittävin haitta maamme vesistöissä on rehevöityminen. Se aiheutuu pääasiassa maataloudesta vesistöihin kulkeutuvista ravinteista. Niitä tulee maatilojen pelloilta ja lantaloista, asutuksen jätevesistä sekä teollisuuden päästöistä. Rehevöitymistä ehkäistään estämällä näiden ravinteiden pääsy vesistöihin.

Tuhka ainoa luonnonmukainen metsälannoite.

Lähteet

Vesien suojelu-vesiluonnolla on monia uhkia  https://peda.net/Catalunya/vedet/vesien-suojelu

Tuhkan lannoitekäyttö ja sen vaikutukset http://jatehuoltoyhdistys.fi/ladattavat_tiedostot/Jatehuollonkevatpaiva_Huotari.pdf               



Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 27.11.19 - klo:11:49
Vesien suojelu ei karjatilojen isäntiä mökkikulmillamme huolettanut. Lähistöllä neljä navettaa ja karjat laitumilla tuottivat lantaa joka valumaojien kautta vaikutti Vesijakojärven rantojen rehevöitymiseen.

Haisevaa ruskeaa lietettä valui ison valta-ojan kautta uimapaikoille ja kala-apajille.

Nyt kun karjat on jo yli kymmenen vuotta sitten loppuneet ovat kesämökkiläiset saaneet aikaan suojeluyhdistyksen ja valtion avulla suurisuuntaisen suunnitelman monine valuma-altaineen järven tilan kohentamiseksi.

Hyvä että edes nyt.

Onko metsien lentolannoitus yhä sallittu, en tiedä. Siitä kärsin kovasti myös taka-vuosikymmeninä.

Hyvä, että tapahtui. Tähänkin voi nälväistä, että ne pösöt jotka tulla huristaa mökkeilemään, syövät kumminkin halusta pihviä...  Tai mitä vaan.  Meillä ei ole valtaa kuin itsemme ja sen pienen maapalan yli, jonka satumme omistamaan, ja tuolla varmasti yritettiin keskustella.

En mitenkään ole huutamassa Suomen maataloutta alas --- 1944 ei ylipäänsä tiedä minusta mitään ellen ole itse kertonut, ja kyllä se on vähän. Yhdentekevää. Ajattelen että meillä on varaa yrittää vähän ponnistella, jossain määrin jokainen meistä on syyllinen myös maapallon kurjaan tilaan --- meille kelpaavat kyllä halvalla tuotetut vaatteet ja elintarvikkeet, emme mekasta riittävästi, en minä ainakaan, muovipakkauksia vastaan, kun voisin siellä kalatiskillä pyytää pakkaamaan paperiin niin annan kaikessa rauhassa vieläkin solauttaa ostokset muovirasiaan.  Tietäisikö luterilainen niiden erosta jotain, sillä mieluummin ottaisin ilman muuta sen
paperipaketin kun varmuudella tiedän, ettei sitten sitä paperia tuoteta julmetun kalliilla ja epäsiististi ja muovi ole jotain rouheesta puristettua jätemateriaalia... Js voin tehdä vähän, jättäisinkö senkin tekemättä koska toiset suttaavat pahemmin?

Mitäs semmoisesta koulussa opin, siellä koko kansan kansakoulussa? Ettei se ole veruke, että Liisalla on vielä töhryisempi käsityö ja likaisempi pulpetti? 

Tuo on niin outoa puhetta.  Ettei minun tarvi mitään. Paskon vaikka jälilleni, kun muutkin. Kun keskiajalla kerta niin on tehty.  Tai joku joka tapauksessa?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 28.11.19 - klo:10:53
Ajattelen että meillä on varaa yrittää vähän ponnistella, jossain määrin jokainen meistä on syyllinen myös maapallon kurjaan tilaan --- meille kelpaavat kyllä halvalla tuotetut vaatteet ja elintarvikkeet, emme mekasta riittävästi, en minä ainakaan, muovipakkauksia vastaan, kun voisin siellä kalatiskillä pyytää pakkaamaan paperiin niin annan kaikessa rauhassa vieläkin solauttaa ostokset muovirasiaan. 

Tietäisikö luterilainen niiden erosta jotain, sillä mieluummin ottaisin ilman muuta sen  paperipaketin kun varmuudella tiedän, ettei sitten sitä paperia tuoteta julmetun kalliilla ja epäsiististi ja muovi ole jotain rouheesta puristettua jätemateriaalia... Js voin tehdä vähän, jättäisinkö senkin tekemättä koska toiset suttaavat pahemmin?
Kalatiskillä kalan paperiin kääriminen suojaa kuivumiselta, mutta tällä hetkellä maailman kaikesta kulutetusta kalasta noin 40 prosenttia on viljeltyä kassilohen päädyttyä suomalaistenkin ruokapöytään. Kassilohen viljelyn kasvava ongelma on ympäristöongelmien lisäksi lohitäit, ja alfavirusten ja SAV-virusten esiintyminen, varsinkin norjalaisen lohen kasvatuksessa.

Mutta paineet luonnonkalakantojakin kohtaan ovat kovat, jotka kasvavat päivä päivältä ylikalastuksen takia, jota myös ryöstökalastukseksi kutsutaan. Nykyiset teolliset kalastusalukset pystyvät nykytekniikalla paikallistamaan kokonaisia kalaparvia, ja jos kaloja menetetään, voidaan tehdä uusintanuottaus.

Teollisten kalastusalusten pitkätsiimat, joissa on syöttinä kimpale kalan tai delfiininlihaa, saattavat olla jopa 120 kilometrin pituisia. Sama matka on merenpinnasta ulkoavaruuteen, sekä lähes viidenkymmenen kilometrin pituiset verkot, jollaisella yksi ainoa laivasto voi pyytää yhtä ainoaa kalalajia. Verkkoihin tarttuneet muut kuolleet kalalajit ja kilpikonnat sekä linnut heitetään takaisin mereen. 

Syitä ylikalastukseen on ainakin kolme. Ensinnäkin, terveellisen kalaravinnon kysyntä kasvaa kovaa vauhtia, kun monien nopeasti kehittyvien maiden keskiluokalla alkaa olla varaa merten hedelmiin.

Yhtenä ongelmana on, että kun rikkaiden maiden vesialueet on kalastettu lähes tyhjiin ja paine on siirtynyt kehitysmaiden vesille, ja Afrikan kylien ammattikalastajien verkot saavat olla tyhjänpanttina perheiden kärsiessä nälkää tyhjän ruokapöydän ääressä. Tiedelehti Science julkaisi vuonna 2006 artikkelin, jossa ennakoitiin, että vuoden 2050 jälkeen maailman kalakannat ovat romahtaneet.

Lähteet

Käärintä https://www.sagacook.com/fi/Consumers/CookHow/Wrapping/Pages/default.aspx

Ruokavirasto SAV Lohikalojen alfavirukset  https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/kalat-ja-ravut/sav/

Meret voivat pahoin - Ylikalastus uhkaa maailman kalakantoja – ja kalastajia  https://yle.fi/uutiset/3-7830942

West Africa - Overfishing  https://www.youtube.com/watch?v=ED7zH4MFESE
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 29.11.19 - klo:11:08
Tämä on kyllä  hienoa. Kiitos taas kerran. 

Jos syö kalaa, mikä olisi luonnon kannalta paras, vai onko sellaista.  Tosi on. että sitä viljeltyä lohta tai kirjolohta saa edullisesti, mutta saa myös varsin useasti muikkuja ja niistä pidän enemmän kuin  hailista /silakasta) kai, kun se oli semmosta mitä paljon söin lapsena eri muodossa.  Muikku kyllä on maukkaampi kala.

Jos oikein mässään tai olen hy-vin-ki-pe-ä saatan poiketa Ruoka-aikaan tai  hy-vin-hy-vin-sai-raa-na tilata kotiin annoksen kasviksia, perunaa ja paistettuja muikkuja, en järin usein, mutta se kirkastaa kuumepäivän kun sataa jotta ei sekaan sovi...  On hyvä kun saa kotiin muutakin kuin jotain pizzaa, eikä ole pahan hintasta.

 Olisi lihaa mieluisampi ja terveellisempi vaihtoehto, mutta kun tuumin, niin niillä härkiksillä voi tuonkin korvata.... Niin pitkällä en ole kuin siilistit, jotka syövät samaa sirkkaravintoa kuin siilinsä. 
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 29.11.19 - klo:11:45
Ajattelen että meillä on varaa yrittää vähän ponnistella, jossain määrin jokainen meistä on syyllinen myös maapallon kurjaan tilaan --- meille kelpaavat kyllä halvalla tuotetut vaatteet ja elintarvikkeet, emme mekasta riittävästi

Mitäs semmoisesta koulussa opin, siellä koko kansan kansakoulussa? Ettei se ole veruke, että Liisalla on vielä töhryisempi käsityö ja likaisempi pulpetti? 

Tuo on niin outoa puhetta.  Ettei minun tarvi mitään. Paskon vaikka jälilleni, kun muutkin. Kun keskiajalla kerta niin on tehty.  Tai joku joka tapauksessa?
Tuo on aivan totta, mutta ilmastonmuutos ei ole joskus tulevaisuudessa tapahtuva uhkakuva, vaan ilmastokatastrofi on todellisuutta jo tänään YK:n, EU:n ja maailman valtioiden alisuoriutuessa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Normaalisti ihmiset eivät väheksy luonnonsuojelua eikä ilmastonmuutoksen torjuntaa, kunhan se ei kosketa heidän omaa elämäänsä konkreettisilla toimilla suorittaen omassa mielessään voimakasta torjuntaa ilmastokatastrofiin nähden. Ilmastokatastrofista ei mielellään puhuta, vaan puhutaan mieluummin ulkomaanmatkoista ja sikajuhlista sekä ruuan kalleudesta pistäessään pupuina päänsä pensaaseen. 
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 29.11.19 - klo:11:56
Jos syö kalaa, mikä olisi luonnon kannalta paras, vai onko sellaista. 
Särjen syönti pelastaa maamme järvet. Jokaisen kalastetun särjen mukana vesistöstä poistuu rehevöittävää fosforia, joka sitoutuu särjen ruotoihin.

- Jokainen kalastettu särkikilo poistaa fosforia suunnilleen sen verran, mitä jokainen kasvatettu kalakilo tuottaa.

- Lihan tuotantoa ei voi lisätä. Mistä siis saamme tarvitsemamme proteiinin? Suomessa järvet ovat sitä pullollaan, se vain pitää nostaa ylös. On vain ajan kysymys, kuka siitä ensimmäisenä kerää liiketaloudellisen voiton.

Lähde

Aalto-yliopisto   Särjen syönti pelastaa järvet    https://www.aalto.fi/fi/aalto-yliopisto/sarjen-syonti-pelastaa-jarvet
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 29.11.19 - klo:13:24
Ongelman ydin on silti väestön räjähdysmäinen lisäys kehitysmaissa, liikenteen ja teollisuuden päästöt.

Itse pidän vettä ja sen puhtautta kaikkein tärkeimpänä. Lahdessa on ollut maamme paras pohjavesi ja toivottavasti se pysyy puhtaana. Vesijärven tila oli 1960- ja 70-luvuilla järkyttävän huono. Swn puhdistamiseen paneuduttiin kahden miehen voimin ( vihreät ) ja tilanne parani paljon. Nyt kyllä puhdistettaan huolellisemmin ja valvotaan päästöjä tarkemmin.

Päijänteen vettä juodaan Helsingissä ja lähdevettä pullotetaan Kiinaan ja arabimaihin.

Oma jälkeläisemme on myös ollut asialla. Green City-kaupungissa yritetään.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 29.11.19 - klo:21:39
Ongelman ydin on silti väestön räjähdysmäinen lisäys kehitysmaissa, liikenteen ja teollisuuden päästöt.

Itse pidän vettä ja sen puhtautta kaikkein tärkeimpänä. Lahdessa on ollut maamme paras pohjavesi ja toivottavasti se pysyy puhtaana. Vesijärven tila oli 1960- ja 70-luvuilla järkyttävän huono. Swn puhdistamiseen paneuduttiin kahden miehen voimin ( vihreät ) ja tilanne parani paljon. Nyt kyllä puhdistettaan huolellisemmin ja valvotaan päästöjä tarkemmin.

Päijänteen vettä juodaan Helsingissä ja lähdevettä pullotetaan Kiinaan ja arabimaihin.

Oma jälkeläisemme on myös ollut asialla. Green City-kaupungissa yritetään.
Juuri näin! Ilmastonmuutos kiihtyy väestönkasvun seurauksena, ja siitä seuraa massiivinen ilmastopakolaisuus Eurooppaan ilmastokatastrofien vaikutuksista, kuten aavikoitumisen, merenpinnan nousun, tulvien ja hirmumrskyjen voimistumisesta.

Vesiensuojelu on maassamme tärkeää. Ihmisen toiminnan aiheuttamasta kuormituksesta suurin osa tulee maataloudesta. Metsätalous aiheuttaa yhä suuremman osan vesistöön joutuvasta typen 44 600 tonnin kokonaiskuormasta. Määrä on jopa tuplaten isompi kuin aiemmin tiedettiin. Myös fosforikuormituksen osuus on selvästi aiempaa tietämystä isompi, noin 440 tonnia eli noin 25 prosenttia fosforin metsistä tulevasta kokonaiskuormasta. Vanhoissa arvioissa puhutaan vuositasolla noin 230 tonnista. Nyt julkaistut tulokset viittaavat myös siihen, että ilmaston muuttumisen myötä hiili- ja typpikuormitus saattavat ilmaston lämpenemisen myötä lisääntyä. Se taas tuo uusia haasteita metsätalouden ja vesiensuojelun saralla. Suunnitellut hakkuut turvemetsissä voivat pahentaa merkittävästi vesistöjen tilaa ja lisätä metsien ilmastopäästöjä.

Avohakkuut historiaan- kansalaisaloite etenee eduskuntaan. Sen allekirjoitti puolessa vuodessa yli 50 000 suomalaista.  :)

Lähteet

Selvitys: Metsätalouden osuus vesistöjen ravinnekuormasta selvästi aiempaa tietämystä suurempi    https://yle.fi/uutiset/3-11091578

Järvien pilaajalle löytymässä toinen syntipukki – metsätalouden vaikutus uhkaa kasvaa entisestään lisähakkuissa https://yle.fi/uutiset/3-10470870

Avohakkuut historiaan http://avohakkuuthistoriaan.fi/

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 02.12.19 - klo:11:43
Tämä on kyllä  hienoa. Kiitos taas kerran. 

Jos syö kalaa, mikä olisi luonnon kannalta paras, vai onko sellaista.  Tosi on. että sitä viljeltyä lohta tai kirjolohta saa edullisesti, mutta saa myös varsin useasti muikkuja ja niistä pidän enemmän kuin  hailista /silakasta) kai, kun se oli semmosta mitä paljon söin lapsena eri muodossa.  Muikku kyllä on maukkaampi kala.

Jos oikein mässään tai olen hy-vin-ki-pe-ä saatan poiketa Ruoka-aikaan tai  hy-vin-hy-vin-sai-raa-na tilata kotiin annoksen kasviksia, perunaa ja paistettuja muikkuja, en järin usein, mutta se kirkastaa kuumepäivän kun sataa jotta ei sekaan sovi...  On hyvä kun saa kotiin muutakin kuin jotain pizzaa, eikä ole pahan hintasta.

 Olisi lihaa mieluisampi ja terveellisempi vaihtoehto, mutta kun tuumin, niin niillä härkiksillä voi tuonkin korvata.... Niin pitkällä en ole kuin siilistit, jotka syövät samaa sirkkaravintoa kuin siilinsä.
Tieto on valtaa, ja kuluttajana voit vaikuttaa, sillä merten ja ilmakehän tulevaisuus kulkevat käsikädessä. Vältä siis lentämistä, pyöräile ja käytä fossiilivapaata ilman CO2-päästöjä ekoenergiamerkittyä sähköä. Jos sähköyhtiösi käyttää vesivoimaa, niin varmista, että heillä on käytössä toimivat kalatiet. Kysy aina kauppiaaltasi tai ravintolassa kalan alkuperästä, pyyntimenetelmistä ja uhanalaisuudesta. Vältä tonnikalaa ja katkarapuja. WWF:n Kalaopas auttaa Sinua tekemään vastuullisia kalavalintoja.

https://wwf.fi/kalaopas/

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 05.12.19 - klo:16:28
Kiitos kalaoppaasta. 
Kala valikoitui ruokapöytään itsestään, kun liha vain lakkasi maistumasta samaan tapaan kuin maito. Kasviksista saa kyllä hyviä ruokia, ja maistuvat ne raakoina myös. Härkiksiin pitää ryhtyä oikein perehtymään kun sanotaan olevan maukkaampaa kuin liha ja kun kasviksia pitäisi syödä, vaikka terveyssyistä. Itseäni kiinnostaa vielä B12-  ja folaatin saanti kun liha jää ruokavaliosta. 

Nyt kun saisi niitä särkiä, niihin iskisin sitte. Tuo on hieno ajatus, järvistä löytyy proteiinia, nostellaan pöytään.

Ja pidetään vesistöistä hyvää huolta.

……………………………….

Pidän ajatuksesta, kuluttaja voi pieneltä osaltaan vaikuttaa ja pienistä osista saattaa kertyä suuri kokonaisuus. Junaa alle, jos ikinä se on mahdollinen,  katsotaan mistä sähkö tulee pistorasiaan, itse jätin ne Italian reissut, kun ei raha oikein niihin riittänyt. 

Ehkä semmoisen matkan joskus kerran teen, eivät nämä mitään juntturapäitä päätöksiä ole, kukin kohdastaan on siirto paremman huomisen puolesta. En voi vaikuttaa Kiinan politiikkaan, tai vähiin se jää.  En saa trumppumppia pomppimaan pois Valkoisesta Talosta, en, eikä hän halua mihinkään ilmastosopimukseen, ei. Mutta sille voin jotain, mitä Leena Teerenpelinpolulta ostaa syödäkseen, kuluttaa muuton vaatteekseen tai hyväksyy sähköksi.
----------------------------

Mikä kaivelee, ovat ne litran pahviset jugurttitölkit. Jugurtti pysähtyy sinne purkkiin, sitä on työläs saada sieltä ulos tulemaan ja siinä sitä ollaan, harmistunut Leena ja purkki josta syötävä ei lähde ulos edes huuhdottaessa, eli onko se kartonkijäte vai biojätettä loppujen lopuksi.

Myydäänkö missään semmosta oikein pitkävartista lusikkaa joka siis ylettyy purkin pohjaan, että voisi syödä viimeiset desit sitä ruokaansa purkkia kaapimalla vai oletteko kehittäneet muuta nokkeluutta. Parhainta on se maustamaton, en tiedä olisko joku toinen juoksevampaa.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: vn - 05.12.19 - klo:16:34
Jep...tottahan toki pitkävartisia pikkulusikoita löytyy, ainakin Fiskarsin tuotteina...
meikämannella ei enää mitään käsitystä missä maassa valmistetaan...mutta kuitennii on.
Meillä käytetään nimenomaan hillo-, pikkelsi- yms. purkeissa lisukkeen onkimiseen.

 :icon_biggrin: :039:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 05.12.19 - klo:16:44
Leena:


Mikä kaivelee, ovat ne litran pahviset jugurttitölkit. Jugurtti pysähtyy sinne purkkiin, sitä on työläs saada sieltä ulos tulemaan ja siinä sitä ollaan, harmistunut Leena ja purkki josta syötävä ei lähde ulos edes huuhdottaessa, eli onko se kartonkijäte vai biojätettä loppujen lopuksi.

R-m :

Totta että minunkin lempijugurtti ,1 litran Arlan kahvijugurtti sakkaa pohjalle jos en joka kerran käyttäessäni paina sen nokkaa suppuun ja hölskytä. Sitten saan sen lasiin johon sekoitan siemenistä jauhamaani rouhetta.
Kun purkki on lopuillaan, Matti lisää sinne desin-pari vettä, höskyttää ja juo. Purkki täytetään vedellä ja huuhdellaan aamulla taas höskyttämällä. Nyt se on energiajätettä, kunhan on valunut tiskialtaassa nokka alassuin ja kuivunut.

Otin muutamalla eurolla puoli tusinaa pitkävartista 'smoothielusikkaa' muistaakseni Prismasta ellei Tokmannista.   :039:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 05.12.19 - klo:16:50
Mikä ajatus iskikän mieleeni.

Mitähän olisi jos saisi semmosen ruokaoppaan, semmosen, jossa olisi minimoitu kaikki hiilidioksidit, erityisesti tietenkin metaanit ja nämä muut ilmakehää vielä pahemmin vaurioittavat. Tarvittaisiin tiedot ravinnon lähteistä, kuten on tuo särki.  Sitten särkiruokia kuten särkikukko, varmasti hyvää siinä kuin muikkukukko. Pienistä kaloista voi valmistaa särkipullia tai särkipihvejä myös.

Kotimaisista juureksista saa kaikkea hyvää ruokaa. Punajuuripihvit oli meillä kolmas kotitaloustunnin aihe, ja ne oli siis pelkästään punajuuresta. Valkokastikkeella tosi hyvää. Joululaatikot nyt ovat juureslaatikoita, mutta juhlaruokaa.  No on muutakin.  Vegaanit nyt eivät syö mitään maanalaista, mutta se ei olisikaan mikään vegaanijuttu.

Muistelen paljolti lapsuuden ruokia.   Kasvaa maan päälläkin kaikkea.

-------------------------

Siitä raaka-ainevalikoimasta voisi kehitellä aterioita, moni ei enää osaa ja todettakoon, en ikinä oppinut kaalikäärylettä.  Nyt vain härkiskaalikääryle neuvoineen.

--------------------------

Väliin voisi hyvin kirjoittaa kaikkia tietoja mitä nyt luterilainen on kirjoittanut tänne. Tämä olisi hyvin hauska tehdä, ellei ole vielä tehty.

---------------------------

Jos nämä tiedot yksin kerättäisiin, ja vaikka Riitta-Mummi ja muut kotikokit antaisi sellaisia reseptejään jotka on valmistettu terveellisesti ja ympäristöterveellisesti, niin sellaisella tietopuolisella  keittopaistokirjalla olisi vientiä.  Nuoret ostaisi. Ja Leena.

Leena voi sen vaikka koota, mikäli foorumilaisia kiinnostaisi. Tai varmaan moni täällä.

-------------------------

Ja miksei se saattaisi olla kirja kaikin neuvoin, kuten kuinka ompelen housut. Tunnen ihmisen, joka varmasti lahjoittaisi helpoimmat mahdolliset kaavat mitä on.  Ne kun valmistaa jätekankaasta, ne kestävät vuosikymmeniä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 05.12.19 - klo:16:53
Leena:


Mikä kaivelee, ovat ne litran pahviset jugurttitölkit. Jugurtti pysähtyy sinne purkkiin, sitä on työläs saada sieltä ulos tulemaan ja siinä sitä ollaan, harmistunut Leena ja purkki josta syötävä ei lähde ulos edes huuhdottaessa, eli onko se kartonkijäte vai biojätettä loppujen lopuksi.

R-m :

Totta että minunkin lempijugurtti ,1 litran Arlan kahvijugurtti sakkaa pohjalle jos en joka kerran käyttäessäni paina sen nokkaa suppuun ja hölskytä. Sitten saan sen lasiin johon sekoitan siemenistä jauhamaani rouhetta.
Kun purkki on lopuillaan, Matti lisää sinne desin-pari vettä, höskyttää ja juo. Purkki täytetään vedellä ja huuhdellaan aamulla taas höskyttämällä. Nyt se on energiajätettä, kunhan on valunut tiskialtaassa nokka alassuin ja kuivunut.

Otin muutamalla eurolla puoli tusinaa pitkävartista 'smoothielusikkaa' muistaakseni Prismasta ellei Tokmannista.   :039:

Kiitos!  Näillä mentiin taas askel eteenpäin.  Sisko ostaa varmasti mielellään joululahjaksi, kun en muuta pyydä.  Tai kummityttö.   :)
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: vn - 05.12.19 - klo:17:00
No nyt ymmärsin tuon jogurttipurkkiongelman...
tarvitaan siis erikoispitkää lusikkaa.

Meillä toimitaan seuraavasti:

Kun huomaan että purkki jääkaapissa on jo kevyt, niin minäpä jätän sen "ennalleen"
ja siirryn uuteen purkkiin.

Vaimo tekee siten että leikkaa saksilla tyhjenevän purkin kahtia ja kaaputtaa molemmat
puoliskot Fiskarsin lusikalla...   :icon_biggrin:

Mua vähän kyllä hävettää....tiedätte miksi... :icon_sad: :kahvi:

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 06.12.19 - klo:05:53

   Huuhtelen tyhjän tölkin mehulla.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 06.12.19 - klo:14:13
Kiitos kalaoppaasta. 
Kala valikoitui ruokapöytään itsestään, kun liha vain lakkasi maistumasta samaan tapaan kuin maito. Kasviksista saa kyllä hyviä ruokia, ja maistuvat ne raakoina myös. Härkiksiin pitää ryhtyä oikein perehtymään kun sanotaan olevan maukkaampaa kuin liha ja kun kasviksia pitäisi syödä, vaikka terveyssyistä. Itseäni kiinnostaa vielä B12-  ja folaatin saanti kun liha jää ruokavaliosta. 
Kiitos Sinulle! :)

Vihreät lehtivihannekset, kuten pinaatti ja parsakaali ovat parhaita folaatin lähteitä. Kala on yksi parhaimmista B12 - vitamiinin lähteistä, joka varastoituu elimistöön, ja varasto riittää vuosiksi, mikä estää puutosten ilmenemisen. Kotimaista sisävesijärvien kalaa riittää, sillä maassamme järvet ovat täynnä kalaa. Siksi on ikävää, miten maassamme kulutetusta kalasta on noin 80 prosenttia ulkomaista, ja puolet EU:n tuontikalasta on ryöstökalastettu laittomasti. Varsinkin Länsi-Afrikka kärsii ulkomaisten kalastusalusten laittomasta kalastuksesta. Se on yksi maailman pahiten ryöstökalastettuja alueita.

Kanarian saarille sikajuhliin sinivalkoisin siivin lentää liihottavien suomalaisten turistien lisäksi käy lomaparatiisissa muunkinlainen liikenne, nimittäin Las Palmasin keskustan liepeillä toimii maailman suurin laittoman kalakaupan keskus. Laitonta kalakauppaa käydään erityisesti mukavuuslippulaivoilla, jotka rekisteröidään jonkun muun kuin omistajan kotimaan lipun alle, yleensä jonkin pienen kehitysmaan lippurekisteriin. Mukavuuslippulaivat eivät noudata työehtosopimuksia, välttävät verotusta, kalastuskiintiöitä ja ympäristölakeja. Mukavuuslippulaivat pyytävät yli 30 prosenttia maailman kokonaiskalasaaliista. Hyvin pian koko ihmiskuntaa koskee kalakato, ja ympäristökatastrofi, josta jokaisen suomalaisen kuluttajan tulisi olla tietoinen.

Lähteet

Terveyskirjasto Duadecim-Folaatti ja foolihappo         https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00043

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Fineli- Ravintotekijä: B12-vitamiini        https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2269

EU ryöstökalastaa ja ajaa kestävää kalastusta - Täh!?                 https://yle.fi/uutiset/3-6391129
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 06.12.19 - klo:15:35
Pieni kierrätysvinkki: Ostin Itsenäisyyspäviän kahvipöytään liköörikonvehteja. Keksin että teenpä vanhanajan joulukoristeita niiden käärepapereista, kultaa ja eri värejä kun ovat.
Kiersin sitä mukaa kun niitä syötiin paperista rusetin ja laitoin sen joulukuusta varten talteen.

Kun olin lapsi, eikä ollut silloin paljon mitään koristeita, tein puupalikan ympärille kääreet karamellien malliin, niiden vanhanaikaisten, jossa alla on valkoinen hapsureunainen , ja päällä jotakin värikästä.

Äitini lapsuudessa kuulema oli kuusenkaramelleja jotka sai Loppiaisen jälkeen syödä.

https://www.google.com/search?q=joulukuusen+karamellit&tbm=isch&source=univ&sa=X&ved=2ahUKEwjI07fZkaHmAhWAxcQBHYofDyoQsAR6BAgKEAE&biw=1093&bih=526#imgrc=9E0iQlFXUWzXNM:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 07.12.19 - klo:08:01
Pieni kierrätysvinkki: Ostin Itsenäisyyspäviän kahvipöytään liköörikonvehteja. Keksin että teenpä vanhanajan joulukoristeita niiden käärepapereista, kultaa ja eri värejä kun ovat.
Kiersin sitä mukaa kun niitä syötiin paperista rusetin ja laitoin sen joulukuusta varten talteen.
Hyvä vinkki Riitalta! :)

Jouluruokien paistorasvat voi kierrättää Kinkkutemppu-kampanjassa uusiutuvaksi dieseliksi. :)

Kun diesel valmistetaan jätteistä ja tähteistä, on se myös ilmastolle ystävällisempää. Jätteistä ja tähteistä tuotetulla Neste MY uusiutuvalla dieselillä on jopa 90 % pienempi CO2-jalanjälki kuin fossiilisella dieselillä. Eikä Neste MY uusiutuvan dieselin raaka-aineiden tarvitse olla peräisin kinkusta, vaan kaikki eläin- ja kasvisperäinen rasvajäte kelpaa.

Joulu ei ole yltäkylläisyyden juhlaa kaikille. Kinkkutempun tavoitteena on saada 200 000 suomalaista kotitaloutta lahjoittamaan kinkun paistinrasvansa keräykseen, jolloin teemme lahjoituksen vähävaraisia perheitä avustavan Hope:n toimintaan. Tule mukaan jakamaan jouluiloa ja haasta mukaan kaverisikin.

TOIMI NÄIN
1. Avaa ja huuhtele tyhjä pahvitölkki. Ei lasia, muovia tai metallia!
2. Kaada paistinrasva varovasti tölkkiin.
3. Sulje tölkki esimerkiksi teipillä.
4. Anna rasvan hyytyä viileässä ja kiikuta se lähimpään keräyspisteeseen 21.12.2019–7.1.2020.

Voit osallistua Kinkkutemppuun lähes kaikkialla Suomessa, sillä keräyspisteen löydät muun muassa Suomen jokaisesta K-Citymarketista. Ja on niitä vähän muuallakin, kuten Nesteen asemilla, K-ruokakaupoissa ja kuntien lajittelupisteillä. Keräyspisteet ovat avoinna pääosin niiden kauppojen ja huoltoasemien aukioloaikojen mukaan, joiden luona ne sijaitsevat.

Lähteet

Kinkkutemppu      https://www.kinkkutemppu.com/

Yhdessä&Yhteisesti Ry  Hope Ry         https://hopeyhdistys.fi/               

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 08.12.19 - klo:15:52
Tässä oli jälleen paljon hienoa.  Kinkkutemppu on ihan super kinkunpaistajille.  Kiitos folaatti-- ja vitamiiniohjeesta. Minussa pitäisi jo olla niin runsaasti B12-vitamiinia, että kannattaisi melkein syödä kuoltuani.

Olisi jotain kun saisi jostain pikku puupalasia, ne voisi puukolla pyöräyttää sopiviksi karkkipapereihin ja ne säästää.  Muistan vielä nuo hapsulliset joulukuusenkaramellit, ne ei maistuneet oikein miltään, mistähän ne oli tehty?  litteitä, neliskanttisia,   päällimmäisenä kiiltopaperi ja enkelikiiltsikka, ja ne hapsut.  Kuuluivat aikaan omenat ja oikeat kynttilät kuusessa. Niitä piti koko ajan vahtia.  Taisin olla jo koulussa kun ostettiin sähkökynttilät.

Parasta vanhenemisessa on, että muistaa kauas ja pitkälle eiliseen. Niin pitkään kuin oppii uutta.  Folaattijutut unohtui, mutta kovalevyllä alkaa olla ahdasta, tiedostoja putoilee vanhenemisjärjestyksessä pois kun niin pitkään en niin katsonut mitä söisin.  Enkä, miten se oli pakattu.  En osaa pitää pahana sellaista ahdistusta, jolle on järkisyy, ja ilmastoahdistukselle on.  Se ei edes hoidu, noin ylisummaan väitän.  Saattaa olla muuta ahdistuneisuutta sitten, joka kulkee salanimellä vain.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Riitta-mummi - 08.12.19 - klo:16:02
Niin Leena, hauskaa että huomasit !

Ne joulukuusen 'vale-karkit' olivat tietääkseni tehty perunajauhosta ja jostakin muusta.

Noista karkkipaperiruseteista oli iloa tytöillekin. Näpräsivät niihin ohuesta vihreästä'rautalangasta' pidikkeet jolla ne nyt saa kuusen oksan kärjestä roikkumaan.

Äsken suvun kesken kahvitellessa, tyttäremme, 'Heppa-mummo'  kysyi  tietääkö vaari, isänsä, hirvimiestä joka tarvittaessa (  :'() lopettaisi yhden hevosen kun sen aika tulee.
Jos hevonen on terve, siinä sitä olisi syömistä koko suvulle. Hohhoijaa !
Koirillemme ostimme Mäntsälän hevos-teurastamost tuotettua lihaa Hallin lihakaupasta.
Mitä se metvustikaan on muuta kuin hevosta ?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: öppiäinen - 08.12.19 - klo:17:09
Äitini lapsuudessa kuulema oli kuusenkaramelleja jotka sai Loppiaisen jälkeen syödä.

Loppiaisen kierrätysvinkki: Ota loppiaisesta l ja pilko se neljäksi palaksi. Liimaa palat o:n ja a:n yläpuolelle, kaksi kummallekin kirjaimelle. Saat uuden hienon öppiäisen!
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 09.12.19 - klo:11:04
Loppiaisen kierrätysvinkki: Ota loppiaisesta l ja pilko se neljäksi palaksi. Liimaa palat o:n ja a:n yläpuolelle, kaksi kummallekin kirjaimelle. Saat uuden hienon öppiäisen!
Loppiaisen kierrätysvinkki joulunajan jätteille:

1. Lahja-, kääre- ja pakkauspaperit: energiajaetta - sisältävät runsaasti painoväriä, teippejä ja tarroja. Joulukukkien käärepaperit ja silkkipaperit menevät kartonkikeräykseen ja sanomalehtipaperi paperinkeräykseen. Käärepaperit voivat olla myös folio- tai alumiinipaperia, joita ei voi käyttää paperin tai kartongin raaka-aineena. Ne kuuluvat sekajätteisiin.
Vinkki: käytä käärepaperina esimerkiksi sanomalehteä tai kangaskassia, jonka voi käyttää yhä uudelleen.

2. Lahjanarut: kiiltävät, muoviset käärenauhat ovat sekajätettä. Paperinarut lajitellaan kartonkikeräykseen.

3. Pakkaukset: konvehti- ja keksirasiat sekä lelupaketit kuuluvat kartonkikeräykseen, samoin isot pahvilaatikot litistettyinä. Ruskeat pahvilaatikot voi jättää myös pahvinkeräykseen. Pakkausmuovi ja styroksi ovat sekajätettä.
Vinkki: Samaa pakkausta voi käyttää lahjapakettina toiseenkin kertaan. Kauniilla paperilla tai kankaalla päällystettynä pakkauksesta tulee katseenkestävä myös kodinsäilytyksessä.
Vinkki: Aijan ohjeet - pakkausjätteestä säilytysratkaisuja. Aija sisustaa kierrättäen: pakkausjätteestä säilytysratkaisuja                    https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/24/aija-sisustaa-kierrattaen-pakkausjatteesta-sailytysratkaisuja

4. Joulukortit: kartonkikeräykseen tai energiajakeeseen.
Vinkki: joulukorteista saa kauniita koristeita sellaisinaan, sisustajan silmällä valikoituina kokoelmina. Pienempi väki keksii korteista monenlaista askarreltavaa, kun käden ulottuvilla on sakset, liimaa, teippiä ja ripustusnauhaa.

5. Joulukukat ja -koristeet: kuihtuneet kukat ja luonnonmateriaaleista valmistetut koristeet kuuluvat biojätteisiin. Poista koristeista mahdolliset maatumattomat osat.

6. Kynttilät: steariini, kynttilänpätkät ja muoviset hautakynttilät energiajakeeseen. Lasiset hautakynttilät eivät kelpaa keräyslasiin, joten sekajätteisiin heittämisen sijaan niitä kannattaa käyttää useamman kerran. Tuikkukkynttilöiden metallikuoret, hautakynttilöiden hatut ja ulkotulien foliot lajitellaan puhtaina metallinkeräykseen.
Vinkki: Ekologisin valinta hautakynttiläksi on metallikehikkoinen lyhty, jossa poltetaan tavallista pöytäkynttilää.

7. Joulukuusi: kuivuneen kuusen voi polttaa pilkottuna omassa takassa tai hakettaa ja kompostoida omassa kompostorissa. Muussa tapauksessa kuusi on energiajätettä.

8. Ruokien ja juomien pakkausmateriaalit: metalliastiat metallinkeräykseen, puhtaana ja litistettynä. Muovirasiat energiajakeeseen. Nestekartonkipakkaukset kartonkikeräykseen, pantilliset muovi- ja lasipullot kauppaan, pantittomat lasipullot lasinkeräykseen ja pantittomat muovipullot keräysmuoveihin, energiajakeeseen tai viimeisenä vaihtoehtona sekajätteisiin.

9. Kinkun liemi ja rasva: jähmeytetään tai imeytetään paperiin, ennen kuin laitetaan biojätteisiin tai sekajäteastiaan. Sekajätteisiin menevät jähmetetyt ainekset pakataan suljettavaan astiaan, kuten maitotölkkiin. Rasvat ja liemet voi laittaa myös kotikompostiin, mutta EI KOSKAAN viemäriin. Jähmettyessään ne voivat tukkia viemärin.
Vinkki: Lientä on helppo hyödyntää ruoanlaitossa myöhemminkin, kun pakastaa sen pieniin annospakkauksiin.

Lähde

YLE- Joulunajan kierrätysohjeet   https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/12/21/joulunajan-kierratysohjeet
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pyryharakka - 09.12.19 - klo:21:39
Meillä tehtiin ennen kuusen koristeita niistä kuusenkaramellipapereista, joita säästettiin. Niihin kiepastiin pakettinappula sisälle. Kai muistatte pakettinappulat. Ne puiset, joiden keskiosta oli uurrettu. Kaupassa paperiin kääritty ostos sidottiin paperinarulla ja narun lenkkiin sidottiin pakettinappula, josta paketti oli näppärä kantaa. Oi niitä aikoja.  :023:

Lahjapaperin asemasta on jotkut lahjat helpoin sujauttaa lahjakassiin. Ne säilyy vuosia käyttökelpoisina. Meillä niitä kierrätetään lahjasta toiseen.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 10.12.19 - klo:07:17
Pakettinappulat muistan ja paperipussit. Sitten tulivat moninaiset muovipussit, jotka ovat olleet nyt käytössä yhden sukupolven ajan ja maailama on meriltäänkin pahoin roskittunut. Kalojen vatsassa on koosta riippuen kilo/satakiloakin muovia. Viimeinen tieto on, että hapen määrä vesissä vähenee.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 14.12.19 - klo:11:41
Pakettinappulat muistan ja paperipussit. Sitten tulivat moninaiset muovipussit, jotka ovat olleet nyt käytössä yhden sukupolven ajan ja maailama on meriltäänkin pahoin roskittunut. Kalojen vatsassa on koosta riippuen kilo/satakiloakin muovia. Viimeinen tieto on, että hapen määrä vesissä vähenee.
Muistatko odotetun uutisen radiosta ja televisiosta "Saukon silli on saapunut"?

Odotettu uutinen kruunasi suomalaisen ruokakesän vuosikymmeniä. Saukko-sillilaivaston neljä alusta toivat odotetun kalan kuukausien pyyntimatkaltaan puutynnyreihin pakattuna Rymättylän kalasatamaan 1930-luvulta vuoteen 1976 asti. Nykyisin Saukko-sillilaivastoa ei enää ole, koska nykyisin kalan nostavat norjalaiset Pohjois-Atlantilta maamme sillipääkaupungin ollessa Uusikaupunki, ja sillisaalis haetaan rekka-autoilla kuorma viikossa valmiiksi fileoituna ja suolattuna. Kun Pohjois-Atlantin sillikannat romahtivat 1960- ja 1970- luvuilla liikakalastuksen vuoksi, myös muut lajit kärsivät. Silli on monen kalalajin sekä nisäkkään ja linnun ravintoa.

Lähteet

Pala Rymättylän historiaa pakattiin pois – Röölän sillitehdas hyvästeltiin murheellisin mielin    https://yle.fi/uutiset/3-7424153

Suomen ainoa sillitehdas purkittaa vauhdilla kohti sesonkia – perinteinen valmistustapa teki paluun       https://yle.fi/uutiset/3-10761406
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 14.12.19 - klo:11:58
Kirjoittamastasi asiasta minulla ei ole mitään tietoa. On hyvä, että kalaperinne jatkuu nykymuodossakaan, että kalaa syövät saavat mieliruokaansa.
Tangomaassa Lapuanjoen rannalla oli hyvin vähän mahdollisuuksia syödä kalaa, joskus kauppoihin tuli silakoita. Kuusamolainen isäni oli nuorena oppinut syömään monenlaista kalaa, joten hän valitti kohtaloaan
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 14.12.19 - klo:12:57
On hyvä, että kalaperinne jatkuu nykymuodossakaan, että kalaa syövät saavat mieliruokaansa.
Seikka on saletti! Kalaperinteen jatkuminen maassamme on hyvä asia, koska Boyfood Oy:n Rymättylän sillisataman sillitehdasta ei enää ole. Se myytiin Ruotsiin, ja yrityskauppojen jälkeen norjalaisia Orkla Ahti- ja Vesta-sillejä ei enää valmisteta Suomessa. Viime vuoden lopulla merkkisillien valmistus siirrettiin Puolaan.

Suomen Sillikonttori aloitti suomalaisvalmistuksen uudelleen Uudessakaupungissa. Kaikki Sillikonttorin käyttämä silli on MSC-sertifioitua ja tuotteille on myönnetty suomalaisen työn Avainlippu-tunnus. :)

Lähde

Suomen Sillikonttori     https://www.sillikonttori.fi/tuotteet/sillit-2/
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 14.12.19 - klo:15:41
Tangomaassa Lapuanjoen rannalla oli hyvin vähän mahdollisuuksia syödä kalaa, joskus kauppoihin tuli silakoita. Kuusamolainen isäni oli nuorena oppinut syömään monenlaista kalaa, joten hän valitti kohtaloaan
Lapuanjoen varren S-ryhmän marketeissa on myytävänä kuusamolaisen kalanjalostusyrityksen Kitkan Herkku Oy:n perinteisiä kuusamolaisia maistuvia kalaherkkuja. :)

Lähde

Kitkan Herkku Oy-kalasäilykkeet        https://www.kitkanherkku.fi/tuotteet/kalasailykkeet
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 14.12.19 - klo:15:57
Nyt kun saisi niitä särkiä, niihin iskisin sitte. Tuo on hieno ajatus, järvistä löytyy proteiinia, nostellaan pöytään.
Komppa-Seppälän tilan Järki Särki on kotimaista luomukalaa parhaimmillaan, herkullista ja helppokäyttöistä. Laita leivän päälle tai tee nopea kalapaistos tai herkullinen kalasalaatti. Särki on kestävä kalavalinta. Järki Särkeä myydään kaikissa Citymarketeissa, K-supermarketeissa, Prismoissa ja isoissa S-marketeissa sekä Stockmannin Herkku -myymälöissä. :)

Lähde

Järki Särki   https://www.jarkisarki.fi/
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pyryharakka - 14.12.19 - klo:21:28
Meillä aina silloin tällöin, jos oli saatavissa, ostettiin Kitkan viisaita. Ne sitten joko paisettiin tai suolattiin.
Opin siis jo kouluikäisenä, miksi Kitkan viisaat olivat Kitkan viisaita. Siksi, että Kitkasta muikut voisivat uida Venäjän puolelle, mutta eivät ui.

Toki odotimme myös Saukon sillejä, ja ostimme.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 15.12.19 - klo:08:17
Kitkan viisasta isäni arvuutteli, että miksiköhän se on viisas kala. Edesmennyt sisareni syntyi Kuusamossa, mutta muuttivat sieltä Savoon, niin hän väitti, että se pysyy pienenä, niin sitä ei syötäisi.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 15.12.19 - klo:15:07
Mielestäni Suomen Sillikonttorin MSC-sertifioitiin voinee suomalainen kuluttaja luotaa, mutta EU:n ulkopuolelta tuotavan kalan alkuperää on hyvin vaikeata selvittää. Maassamme EU:n ulkopuolelta tuotavaa kalaa valvoo ELY-keskus kalastuslain ja Euroopan yhteisen kalastuspolitiikan mukaisesti. Kalaerän maahantuojan tulee lähettää kolme päivää ennen maahantuontia kopiot asiakirjoista ELY-keskuksen tarkastettavaksi. "Kalan alkuperämaa"-todistuksen lisäksi jokaisessa maahantuotavassa kalatuote-erässä tulee olla saalistustodistus, joka takaa laillisuuden ja paikallisesti sovittujen kalastuskiintiöiden noudattamisen. Jos papereista puuttuu jotain, otetaan yhteys maahantuojaan, viejään tai kolmannen maan viranomaisiin.

Paperien mukaan laittomaan kalaan ei ole vielä törmätty. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei sitä olisi, koska paperit on rikollisten helppo väärentää. Saalistodistuksia usein epäillään, mutta jos kaikki on papereiden mukaan kunnossa, ELY-keskus ei voi tehdä asialle mitään. Isoissa kalastuslaitoksissa tapahtuu myös laittoman kalan pesua lailliseksi. On hyvin vaikea saada selville, onko tietty kalaerä juuri tietystä alkuksesta, vai onko siihen lisätty jotain muutakin kalaa, eli laiton kala pestään lailliseksi. Varsinkin Thaimaassa ja Kiinassa tapahtuu paljon kalanpesua. Euroopan elintarvikelainsäädännön mukaan kalan alkuperämaa on Thaimaa, jos se on purkitettu Thaimaassa, vaikka se olisi kalastettu Taiwanissa ja alus olisi venäläinen ja miehistö vaikka minkämaalaista. Mukavuuslippulaivat eivät noudata työehtosopimuksia, työturvallisuusmääräyksiä, kalastuskiintiöitä ja ympäristölakeja sekä välttävät verotusta.

Lähde

Kalastusmestari Jukka Linder, Uudenmaan ELY-keskus             

 http://www.ely-keskus.fi/web/ely/tiedotearkisto/-/asset_publisher/7ROIM7O3Zwq2/content/uudenmaan-ely-keskuksella-paavastuu-laittoman-ilmoittamattoman-ja-saantelemattoman-lis-kalastuksen-valvonnasta-suomessa

Seikka on saletti! Kotimaista sisävesijärvien kalaa riittää, sillä maassamme järvet ovat täynnä kalaa. :)
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 18.12.19 - klo:11:37
Toki odotimme myös Saukon sillejä, ja ostimme.
Pian on joulu, jolloin nautimme silliä, ja meillä Suomessa silli on liitoutunut myös uusien perunoiden kanssa. Kesä onkin ehdoton ykkönen, sillä joulun sesonki on lyhyempi, mutta tehokas. Suomalaisen kuluttajan onkin syytä olla marketeissa tarkkoja, koska tuttuja Ahti- ja Vesta-sillejä ei enää valmisteta Suomessa, mutta Sillikonttorin sillit ovat niin kotimaisia kuin olla voi.

Vaikka silli heiluttaakin pyrstöään Norjanmerellä, ja sen nostaa norjalainen, niin Sillikonttorissa siitä tehdään Suomessa suomalainen tuote suomalaiseen sillinmakuun. Ahti- ja Vesta-sillit myydään suuremmille markkinoille kuin Suomeen, joten niiden reseptit eivät enää vastaa sitä makua, mihin olemme tottuneet. Ruotsalaisilla on makeat sillinkastikkeet ja venäläisillä suolasillit. Suomalainen Sillikonttori tietää parhaiten suomalaisten sillinmaun.

Lähde

Sillikonttori   https://www.sillikonttori.fi/

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 20.12.19 - klo:09:33
Kohta saamme jälleensä Saimaasta nostettua kalaa ja Saimaan rannalla kasvatettua lanttua laatikossa ja muuta paikallista. Kyl tuores ruoka on hyvää.  ;)   

Sieppaa, että edelleen kertyy kamalasti muovijätettä, onneks se edes viedään omaan roskikseensa.  Kai se loppusijoitetaan myös, toivon, järjellä.  Uusiomuovia tai jotain.   
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 20.12.19 - klo:09:43

   Tohtotorikin käyttää vaan rohkeasti "jätepistettä" käytöstä poistetun "roskiksen" sijaan.  :)

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pyryharakka - 01.01.20 - klo:12:11
Kohta saamme jälleensä Saimaasta nostettua kalaa ja Saimaan rannalla kasvatettua lanttua laatikossa ja muuta paikallista. Kyl tuores ruoka on hyvää.  ;)   

Sieppaa, että edelleen kertyy kamalasti muovijätettä, onneks se edes viedään omaan roskikseensa.  Kai se loppusijoitetaan myös, toivon, järjellä.  Uusiomuovia tai jotain.

Tästäpä muistui mieleeni noin kolmankymmenen vuoden takainen hotelliaamiainen. Olin jossain koulutustilaisuudessa ja hotelli täynnä aamiaisella yhtä aikaa olevaa koulutusporukkaa. Silloin kaikki oli yksittäin annospakattua: Murot, marmeladit, voi- ja margariininapit, oli kertakäyttö munakupit ja mitähän kaikkea. Muistan minkälaisen röykkiön muovi ja muuta pakkausroskaa kertyi keskelle pöytää. Sen takaa ei toista meinannut nähdä.
Seuraavana kesänä oli Lähetysjuhlat Oulussa. Olimme majoittuneena pieneen hotelliin, joka oli aikaisemmin ollut kai matkustajakoti. Siellä ei ollut ravintolaa, oli vain aamiaishuone. Istuin lähellä keittiön ovea, joka oli auki. Näin pöydän alla hervottoman suuren Kelloks-paketin ja muistin ne edellisen talven kerta-annospaketit suuren ketjun hotellissa. Täytyy sanoa, että järki on voittanut sillä alalla.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: öppiäinen - 01.01.20 - klo:12:36
Suomalaisen kuluttajan onkin syytä olla marketeissa tarkkoja, koska tuttuja Ahti- ja Vesta-sillejä ei enää valmisteta Suomessa, mutta Sillikonttorin sillit ovat niin kotimaisia kuin olla voi.

Mutta Vesta-silli on parhaan makuinen. Niissä kun ei käytetä sipulia, ja sokeriakin vähemmän kuin muissa silleissä. Muutama kesä sitten vasta oikeastaan opin syömään silliä, ja Vesta oli se tuote joka vaikutti asiaan ratkaisevasti. Likikään kaikki silli ei edelleenkään mene. Ehkä en ole oikea suomalainen  :017:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: öppiäinen - 01.01.20 - klo:12:45
Ahti- ja Vesta-sillit myydään suuremmille markkinoille kuin Suomeen, joten niiden reseptit eivät enää vastaa sitä makua, mihin olemme tottuneet.

Sillikonttori itse toisaalta sanoo sivuillaan "perinteiden vastapainoksi kokeilemme rohkeasti uutta". Ota noista nyt selvää sitten. Onko tässä nyt se brittien red herring haudattuna (jolloin syntyy graavikalaa, eli esim. ruotsalaisten surströmming; silakkahan onkin vain sillin kitukasvuinen alalaji oikeastaan).
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 02.01.20 - klo:12:00
Sillikonttori itse toisaalta sanoo sivuillaan "perinteiden vastapainoksi kokeilemme rohkeasti uutta". Ota noista nyt selvää sitten. Onko tässä nyt se brittien red herring haudattuna (jolloin syntyy graavikalaa, eli esim. ruotsalaisten surströmming; silakkahan onkin vain sillin kitukasvuinen alalaji oikeastaan).
Mielestäni perinteiden vastapainoksi on aivan hyvä kokeilla rohkeasti jotain uuttakin. Biologisesti silli ja silakka ovat samaa lajia eikä niiden välillä ole jyrkkää rajaa. Käytännössä silli ja silakka erotetaan maassamme kaupallisessa mielessä Kauppa- ja teollisuusviraston virallisten määräysten mukaan siten, että vain yli 10 painoprosenttia rasvaa sisältävästä sillistä saa käyttää sillin nimeä, ja vähärasvainen kala on kaupattava silakkana.  Ruokakalana silakka on edullinen ja ravinteikas. Ruotsalaisten perinneruoka hapansilakka (ruots. surströmming) sisältää käynyttä silakkaa suola-vesiliuoksessa. Hapansilakka onkin nostanut Ruotsin kalateollisuuden täysin uuteen kukoistukseen.

Oletko maistanut hapansilakkaa? Piditkö?

Itämeren silakoita voi nykyisin syödä entistä paremmalla mielellä, sillä isotkin silakat alittavat tuoreiden jo EU:n asettamat raja-arvot. Riskiryhmiä koskevat syöntirajoitukset pysyvät kuitenkin voimassa. Suurikokoisen, yli 17 cm pitkän silakan syöntiä on maassamme suositeltu rajoitettavaksi 1–2 kertaan kuukaudessa.

Lähteet

Silakka     https://fi.wikipedia.org/wiki/Silakka

THL: Itämeren silakat sisältävät yhä vähemmän ympäristö­myrkkyjä, ja niiden terveys­vaikutukset ylittävät myrkkyjen haitat 

 https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006299973.html           

”Silakkaruoka on ekoteko” – katso tärpit Helsingin kala-apajille               https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/804214-silakkaruoka-on-ekoteko-katso-tarpit-helsingin-kala-apajille

The traditional Swedish way to eat surströmming              https://www.youtube.com/watch?v=DmaedvVBkV8
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: öppiäinen - 02.01.20 - klo:17:08
Oletko maistanut hapansilakkaa? Piditkö?

Olen maistanut, mutta siitä tuotteesta ei mielestäni voi keskustella ympäristönsuojeluketjussa.

Tai no joo, ehkä sittenkin. Lähiympäristöäni eli naapureitani suojellakseni suoritin maistamistoimen juhannuksena, jolloin kaikki muut olivat kaupunkikerrostalostamme paenneet jonnekin landelle.

Ja kerran taisin myös valmistaa hapansilakoita vahingossa itse. Piti tehdä valkosipulisilakoita, mutta jokin meni prosessissa pieleen: kun avasin purkin kannen, sieltä levisi ilmoille epäilyttävän sellutehtaanomainen döfä. Tilanne olennaisesti vielä paheni, kun menin pöyhäisemään sisältöä haarukalla. Pistin kannen äkkiä kiinni ja kiikutin purkin sellaisenaan sekajätteeseen. Tuo oli aikaa, jolloin ei vielä yleisesti lajiteltu jätteitä, mutta opiskelija-asuntolaamme olimme tiedostavat kansalaiset oma-aloitteisesti hankkineet mm. kompostorin, ja yleensä lajittelin kaiken huolella mutta nyt ei vain pystynyt. Ja olisihan se seuraavakin kompostorilla kävijä pyörtynyt jos olisin silakkani sinne vienyt. Sitten tuuletin asuntoani varmaan puoli tuntia eli päästin lämmöt harakoille; oli muistaakseni syksy ja ulkona jo viileää ja sisälläkin jotain 14-asteista kun suljin oven.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 03.01.20 - klo:11:08
Olen maistanut, mutta siitä tuotteesta ei mielestäni voi keskustella ympäristönsuojeluketjussa.
Suomenruotsalaiset (ruots. finlandssvenskar), jotka ovat geneettisesti ruotsalaisia ja parempia ihmisiä (ruots. bättre folk) ovat tilastojen mukaan onnellisempia, terveempinä ja elävät pidempään kuin suomenkielinen väestö. Syynä saattaa olla se, että he syövät  enemmän kalaa erikoisherkkunaan muun muassa ruotsalainen perinneruoka hapansilakka snapsilauluineen, ja elämä hymyilee ock solen skiner.

Itämeri voisi paremmin, jos suomalaiset lisäisivät kalansyöntiä: ”Ekologisin vaihtoehto menee pitkälti turkis­eläinten rehuksi”

- Erityisesti silakan ja särkikalojen osuutta ruokalautasella olisi hyvä kasvattaa, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Seppo Knuuttila.

Lähteet

Ylen kysely: ”Elämä hymyilee, aurinko paistaa” – ruotsinkielisten onnellisuus kumpuaa yhteisöstä ja auttamishalusta                    https://yle.fi/uutiset/3-10677927

Itämeri voisi paremmin, jos suomalaiset lisäisivät kalansyöntiä: ”Ekologisin vaihtoehto menee pitkälti turkis­eläinten rehuksi”
https://www.hs.fi/talous/art-2000006288756.html       https://www.hs.fi/talous/art-2000006288756.html
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pyryharakka - 03.01.20 - klo:22:01
 :icon_lol:  :icon_lol:  Meidän oli kerran tarkoitus juhannuksena maistaa hapansilakkaa mökillä. Veli toi sitä Ruotsista tuliaisena. Hän asui Ruotsissa tuohon aikaan.
No, varovaisina avasimme purkin ulkosalla. Se haju riitti meille kaikille. Purkin sisältö meni välittömästi kompostiin. Äiti pesi peltipurkkia ulkona huolella, ettei se jäisi haisemaan mihinkään roskikseemme.  :003:

Tämän joulun aikaan muistelin, että äiti teki joskus suutarin lohta. Se muistaakseni tehtiin silakasta. Pitääki ruveta etsiskelemään reseptiä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 04.01.20 - klo:11:18
Ei tarvitse etsiskellä: https://kotiliesi.fi/resepti/suutarinlohi/
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 04.01.20 - klo:12:40
:icon_lol:  :icon_lol:  Meidän oli kerran tarkoitus juhannuksena maistaa hapansilakkaa mökillä. Veli toi sitä Ruotsista tuliaisena. Hän asui Ruotsissa tuohon aikaan. No, varovaisina avasimme purkin ulkosalla. Se haju riitti meille kaikille. Purkin sisältö meni välittömästi kompostiin. Äiti pesi peltipurkkia ulkona huolella, ettei se jäisi haisemaan mihinkään roskikseemme.  :003:
Esi-isiemme ollessa Ruotsin kuninkaan alamaisia ruotsalaisia siirtyi Ahvenanmaalle, Turunmaan saaristoon ja Länsi-Uudellemaalle, jotka vaurastuivat merenkulun, kaupan ja kalastuksen myötä. Koska he ovat aina asuneet meren rannalla, niin he ovat tottuneet syömään paljon terveellisiä kalaruokia ruotsalaisittain. Suomenruotsalaisten perinteisiin liittyy yhdessäolo, hauskanpito ja perinneruuat, joista yksi on hapansilakka, joka tarjoillaan manteliperunoiden, voin ja punasipulin sekä kermaviilin kanssa. Perinne on ollut olemassa jo 1700-luvulta lähtien, ja se pitää edelleen pintansa, kuten rapujuhlatkin (ruots. kräftskiva), jolloin he pitävät hauskaa hassuine hattuineen, lauluineen ja snapsilaseineen.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 04.01.20 - klo:14:32
:icon_lol:  :icon_lol:  Meidän oli kerran tarkoitus juhannuksena maistaa hapansilakkaa mökillä. Veli toi sitä Ruotsista tuliaisena. Hän asui Ruotsissa tuohon aikaan.
No, varovaisina avasimme purkin ulkosalla. Se haju riitti meille kaikille. Purkin sisältö meni välittömästi kompostiin. Äiti pesi peltipurkkia ulkona huolella, ettei se jäisi haisemaan mihinkään roskikseemme.  :003:
Ruotsalaisten hapansilakka on samankaltainen tuote kuin suomalaisten kesäytynyt  särki.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pyryharakka - 04.01.20 - klo:20:46
Ei tarvitse etsiskellä: https://kotiliesi.fi/resepti/suutarinlohi/

Äiti teki tuoreista silakkafileistä silakkarullia. Aivan niin kuin tuossa reseptissä.
Suurtarin lohi oli varmaan sitten noista suolasilakoista. Meillä niitä ei kyllä fileoitu. Pienet suolasilakat syötiin ruotoineen pävineen.
Muistan, että jonain vuonna isä osti ämpärillisen pieniä silakoita. Niihin laitettiin rutosti karkeaa suolaa ja ämpäri pidettiin kylmällä parvekkeella. Sieltä sitten otettiin silakkaa pöytään. Siis ne silakat suolattiin kokonaisina. Vasta syödessä perattiin suolet pois. Tärkeintä touhussa oli kai se, että ne oli koko ajan kylmässä ja kovalla suolalla nopeasti suolaantuivat. Ei niiden vatsat olleet pehmenneet, niin kuin joskus illansuussa kaupan tiskillä näkee.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 05.01.20 - klo:05:31

   Kulunut vuosi on ollut aluehankintojen osalta ennätyksellinen Luonnonperintösäätiön historiassa. Uusia alueostoja tehtiin peräti kaksikymmentä ja lisäalueita hankittiin viidelle olemassa olevalle suojelualueelle. Lisäksi saatiin kuusi aluetta lahjana. ...

https://www.luonnonperintosaatio.fi/fi/tiedotteet/metsakaupat/ennatysmaara-aluehankintoja-lintukankaasta-luonnonperintosaation-sadas

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 07.01.20 - klo:09:13

   Istutin joulukuusen metsään.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 07.01.20 - klo:10:07
Eikö siellä ole routaa?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 07.01.20 - klo:12:52
Ei o.

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 07.01.20 - klo:14:30
Olethan kuitenkin Suomessako? Täällä on 35 cm  lunta, meinaan Kankaalan mailla.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 07.01.20 - klo:16:43
joo
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pyryharakka - 07.01.20 - klo:18:45
Oliko ruukkukuusi?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: PekkaV - 10.01.20 - klo:04:22

   Ei

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 10.01.20 - klo:11:50
Tällä iällä ei enää tarvitse lentää niin usein kuin ennen aurinkoon tai ylös Jerusalemiin. Voin siis todeta, että po suhteessa hiilijalanjälkeni pienenee.
Sitä pelkään, että bensan ja erityisesti dieselin myynti saatetaan jopa kieltää. Ruotsista luin tällaisen uutisen. Uskallan kirjoittaa, että Pohjoismaissa mennään joskus ihan pellolle viherfasismissa. Miten aiotaan maaseudun ihmisten lääkkeiden ja ruoan haku varmistaa? Kaupungeissa on helppo nakki panna pienellä alueella asuvat ihmiset "käskystä" olemaan kadun varressa silloin, kun yleinen kulkuneuvo liikkuu.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 10.01.20 - klo:12:48
Tällä iällä ei enää tarvitse lentää niin usein kuin ennen aurinkoon tai ylös Jerusalemiin. Voin siis todeta, että po suhteessa hiilijalanjälkeni pienenee. Sitä pelkään, että bensan ja erityisesti dieselin myynti saatetaan jopa kieltää. Ruotsista luin tällaisen uutisen. Uskallan kirjoittaa, että

Pohjoismaissa mennään joskus ihan pellolle viherfasismissa. Miten aiotaan maaseudun ihmisten lääkkeiden ja ruoan haku varmistaa? Kaupungeissa on helppo nakki panna pienellä alueella asuvat ihmiset "käskystä" olemaan kadun varressa silloin, kun yleinen kulkuneuvo liikkuu.
Onko yksittäisen ihmisen tai perheen hiilijalanjäljen pienentämisellä, kuten muun muassa kulutuksen vähentämisellä, puiden istuttamisella, lentämättä jättämisellä etelän aurinkoon, kierrättämisellä tai kasvisruualla mitään merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, koska liha on edelleen suomalaisten ykkösherkku ja lentojen määrä vain kasvaa?  :017:

Syökäämme ja juokaammeko, sillä huomenna me kuolemme, koska ilmastonmuutos on itse itseään ruokkiva mekanismi, jossa jo käynnistynyttä lämpötilan nousua on enää mahdotonta pysäyttää, vaikka jo tänään siirtyisimme Romanian kommunistisen diktaattorin  Nicolae Ceaușescun -malliseen säännöstelyyn ja kulutuksen rajoitteisiin?  :017:

Lähteet

Madridin ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin   https://yle.fi/uutiset/3-11118505

Ilmastonmuutoksesta puhuttiin vuonna 2019 enemmän kuin koskaan, mutta liha on yhä suomalaisten ykkösherkku ja lentojen määrä vain kasvaa  https://yle.fi/uutiset/3-11135960

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 10.01.20 - klo:13:51
No, kun minä ajattelin,,,, :icon_wink: :003:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: öppiäinen - 10.01.20 - klo:23:40
Sitä pelkään, että bensan ja erityisesti dieselin myynti saatetaan jopa kieltää. Ruotsista luin tällaisen uutisen. Uskallan kirjoittaa, että Pohjoismaissa mennään joskus ihan pellolle viherfasismissa. Miten aiotaan maaseudun ihmisten lääkkeiden ja ruoan haku varmistaa?

Ehkä ei kannata uskoa kaikkea lukemaansa.

Mutta mites tuo häkäpönttö? Kävisikö varmistimesta, taas kerran? Tietty aiemmin maaseudun asukkaat tuottivat ruokansa itse, ja ne olivat kaupungin asukkaat, joiden ruokahuolto oli varmistettava.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: seppos - 11.01.20 - klo:00:11
Ehkä ei kannata uskoa kaikkea lukemaansa.

Mutta mites tuo häkäpönttö? Kävisikö varmistimesta, taas kerran? Tietty aiemmin maaseudun asukkaat tuottivat ruokansa itse, ja ne olivat kaupungin asukkaat, joiden ruokahuolto oli varmistettava.


Häkäpöntöllä saa niin vähän tehoa, ettei se oikein toimi nykymoottoreiden kanssa
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 11.01.20 - klo:09:03
^
Kyllä näin on. Ennen autojen moottorit voitiin lukea mieluummin kuutiotuumissa kuin senteissä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 11.01.20 - klo:09:10
No, kun minä ajattelin,,,, :icon_wink: :003:
Niinpä, turhaa on enää rypistää, kun päästöt ovat jo housuissa. :(

Ilmastonmuutos on steroidia metsä-ja maastopaloille, koska ilmastonmuutoksesta johtuva ilmaston lämpeneminen kiihdyttää kuumuutta, kuivuutta ja metsäpaloja.

Ruotsin nykyhistorian suurimmat vuoden 2018 maastopalot laajenivat erityisen lämpimän sään vuoksi erityisen kuivissa metsissä enintään 81 palopaikan tulipaloiksi eri paikoissa Ruotsia. Kreikan vuoden 2018 maastopalot ovat tuhoisimmat sitten vuoden 2007 maastopalojen. Viime vuonna Venäjällä Siperiassa paloi Belgian kokoinen alue metsää Euroopan kokoisen savupilven leijaillessa Siperian yllä.

Australian metsäpalot ovat tähän mennessä tuhonneet enemmän maa-alaa kuin Amazonin ja Kalifornian syksyiset metsäpalot yhteensä. Australian metsäpalot ovat tuhonneet alueen, joka vastaa puolta Suomen metsistä. Palot ovatkin historian pahimpia. Australiassa onkin jo maailmanlopun tunnelma eikä loppua ole näkyvissä. Australian maastopaloista nouseva savupilvi on havaittu yli 12 000 kilometrin päässä Chilessä ja Argentiinassa, kerrotaan maiden ilmatieteen laitoksilta.

Lähteet

Maailmanlopun tunnelma-  Australiassa otetut kuvat näyttävät maailmanlopulta                  https://yle.fi/uutiset/3-11150156

Australian maastopaloista nouseva savu havaittu yli 12 000 kilometrin päässä                     https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006364708.html

Hätätila syvenee Australiassa-Ilmastonmuutos on steroidia metsäpaloille                             https://wwf.fi/uutiset/2020/01/hatatila-syvenee-australiassa-ilmastonmuutos-on-steroidia-metsapaloille/

Australiassa annettiin uusia evakuointikehotuksia – Lämpöaallon paluu ruokkii jälleen maastopaloja          https://yle.fi/uutiset/3-11149431
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 11.01.20 - klo:10:23
Mutta eivät minun housuissani, minähän hymiöitä hymistelin :018: :023:. Yhden ison paloalueen läpi halusin ajella Iberian niemimaalta tulon jälkeen Ruotsissa. Samanlaista metsää olisi Suomessakin, sillä se oli enimmäkseen karikkomaata. Jos Peipporäme alkaisi salaa palaa, kyllä se kytisi kauan, sillä turvetta on jopa 1,6 m ja sitten vasta kutusavi.
Kyllä Suomessakin nykyinen pääministeri on maaseudun asukkaita pelotellut mielipiteillään autojen päästöistä ja jopa sanonut aikamääriäkin, milloin niiden tulisi loppua.  Fossiilisten polttoaineiden poltto tuotantolaitoksissa suurissa teollisuusmaissa on yksi isoin saastuttaja. Tälle asialle tulisi tehdä jotakin samalla aikaa, kun Suomikin aloittaa "tehotoimensa" maaseudun autioittamiseksi. Kiertoajelu aina silloin tällöin Itä- ja Perä-Pohjolassa osoittaa, että mikä on saunasavutilanne tänä päivänä. Ei siinä mieli mettä keitä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 11.01.20 - klo:12:00
Mutta eivät minun housuissani, minähän hymiöitä hymistelin :018: :023:. Yhden ison paloalueen läpi halusin ajella Iberian niemimaalta tulon jälkeen Ruotsissa. Samanlaista metsää olisi Suomessakin, sillä se oli enimmäkseen karikkomaata. Jos Peipporäme alkaisi salaa palaa, kyllä se kytisi kauan, sillä turvetta on jopa 1,6 m ja sitten vasta kutusavi.

Kyllä Suomessakin nykyinen pääministeri on maaseudun asukkaita pelotellut mielipiteillään autojen päästöistä ja jopa sanonut aikamääriäkin, milloin niiden tulisi loppua.  Fossiilisten polttoaineiden poltto tuotantolaitoksissa suurissa teollisuusmaissa on yksi isoin saastuttaja. Tälle asialle tulisi tehdä jotakin samalla aikaa, kun Suomikin aloittaa "tehotoimensa" maaseudun autioittamiseksi. Kiertoajelu aina silloin tällöin Itä- ja Perä-Pohjolassa osoittaa, että mikä on saunasavutilanne tänä päivänä. Ei siinä mieli mettä keitä.
Käytännössä päästöt ovat jo meidän jokaisen housuissa, koska jo käynnistynyttä lämpötilan nousua on enää mahdotonta nopeasti pysäyttää, vaikka kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä saataisiinkin pysäytettyä jo tänään. Jo käynnistynyt ilmastonmuutoshan on itse itseään ruokkiva mekanismi, ja käynnistynyt ilmaston lämpeneminen, ja merenpinnan kohoaminen jatkuvat vielä satoja vuosia. Valtameret toimivat ilmastojärjestelmässä valtavina lämpöpuskureina. Merien lämpeneminen seuraa kasvihuonekaasujen pitoisuuksien nousua useamman vuosikymmenen viiveellä.

Lähde

Ilmatieteen laitos-Ilmasto-opas-Ilmastonmuutos ilmiönä-Maapallon ilmasto tulevaisuudessa         
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/ilmio/-/artikkeli/6c5a9908-7033-47a8-9855-e745b4fa7604/maapallon-ilmasto-tulevaisuudessa.html
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 11.01.20 - klo:15:08
Hyvä, että oikaisit :003:. Olen samaa mieltä, että ihminen on jo liikaa täällä mesonnut, että ei onnistune yritykset, jos kerta satoja vuosia olisi aikajana,,,,,
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 11.01.20 - klo:17:36
Hyvä, että oikaisit :003:. Olen samaa mieltä, että ihminen on jo liikaa täällä mesonnut, että ei onnistune yritykset, jos kerta satoja vuosia olisi aikajana,,,,,
Juuri näin. Seikka on saletti! Tiedemiehet ovat tienneet ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen johtavan ilmaston lämpenemiseen jo vuodesta 1827. Ilmastonmuutoksen todellisesta luonteesta on tiedetty jo 60 vuoden ajan. Suuret öljy-yhtiöt, kuten Exxon ja Shell, ovat salaa rahoittaneet vuosikausien ajan tieteellisiä tutkimuksia ja kampanjoita, joissa pyritään kumoamaan ilmastonmuutoksen todellinen luonne.

Lähteet

Svante Arrhenius, the Man Who Foresaw Climate Change                         
https://www.bbvaopenmind.com/en/science/leading-figures/svante-arrhenius-the-man-who-foresaw-climate-change/

How Joseph Fourier discovered the greenhouse effect 
https://www.irishtimes.com/news/science/how-joseph-fourier-discovered-the-greenhouse-effect-1.3824189

Ulkolinja: Suuri ilmastoskandaali tuo päivänvaloon 60 vuotta kestäneet ilmastosalaisuudet
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/07/24/ulkolinja-suuri-ilmastoskandaali-tuo-paivanvaloon-60-vuotta-kestaneet
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: seppos - 11.01.20 - klo:17:55
Juuri näin. Seikka on saletti! Tiedemiehet ovat tienneet ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen johtavan ilmaston lämpenemiseen jo vuodesta 1827. Ilmastonmuutoksen todellisesta luonteesta on tiedetty jo 60 vuoden ajan.

Viisaista koottu Rooman klubi laski että öljy loppuu 1990. Neuvostoliiton propaganda lehdykässä Maailma ja Me (yritti matkia Valitut Palat lehteä) totesivat tiedemiehet auktoriteetina kaiken. Ikusena skeptikkona en usko tiedemiehiä, kuten hekään eivät usko kolleegoihin.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 11.01.20 - klo:18:40
Viisaista koottu Rooman klubi laski että öljy loppuu 1990. Neuvostoliiton propaganda lehdykässä Maailma ja Me (yritti matkia Valitut Palat lehteä) totesivat tiedemiehet auktoriteetina kaiken. Ikusena skeptikkona en usko tiedemiehiä, kuten hekään eivät usko kolleegoihin.
Rooman klubi ei ole koskaan ennustanut mitään öljystä.

- Tuotantohuippu on saavutettu, mutta viidenkymmenenkin vuoden päästä öljyä on vielä runsaasti, sanovat Rooman klubin puheenjohtaja Jordanian prinssi El Hassan bin Talal ja professori Dennis L. Meadows.

Lähde

Rooman klubi ei koskaan ennustanut mitään öljystä https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/1073999962/Rooman+klubi+ei+koskaan+ennustanut+mitaan+oljysta
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 11.01.20 - klo:22:54
kyllä on järkyttäny Australian tilanne, megapaloja, ja vauras maa ei niin mi-ten-kään voi tinkiä niin mistään. Ei kun hiiltä ja öljyä käryttämään...    vaikka niinhän se on, syökäämme ja juokaamme, huomenna me kaikki kuitenkin kuolemme.

Ikävintä, että lastemme on kuoltava, toivoisin että jäisivät jatkamaan sukua ja olisvat onnellisia.

Saispa 60-luvun takasin, kuinka olisin onnellinen. Se elintaso riittäis ja olis tinkimisen varaa.

Hoi sie bensahätäilijä. Tosin ymmärsain, ettei tuo tapahu huomenna vaan vasta kun on nämä korvikkeet, mutta ehkä minua vedätettiin.  Siispä, hanki hyvä hevoinen. Ja pyrkikäämme jälleen kasvattamaan omia kinkkujamme. Olen tuuminut sikälikin maallepaluuta että hevosta saisin ajaa kun autoa en.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 12.01.20 - klo:08:41
En halua olla bensahätäilijä, korkeintaan dieselsellainen, sillä ajan dieselnakulla. Herättäjän kesäjuhlilla olen ruukannu nukkua omassa vuoteessa ja siihen on oikein sopiva matkailuvaunu.
Luen uutisia maailmalta ja niissä kerrotaan mieleeni jäävistä asioista. Sellainen tuntu minulla on, että ei minun elinaikanani maailma tästä juuri muutu. Noiden nuorien poliitikkojemme lausuntoja olen tänne yrittänyt huonolla menestyksellä ladata. En tietenkään tykkää omaa itseään täynnä olevista tärkeilijöista.
Yritän tarkkaan selvittää, että milloin olisi kyse disinformaatiosta.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 12.01.20 - klo:11:22
kyllä on järkyttäny Australian tilanne, megapaloja, ja vauras maa ei niin mi-ten-kään voi tinkiä niin mistään. Ei kun hiiltä ja öljyä käryttämään...    vaikka niinhän se on, syökäämme ja juokaamme, huomenna me kaikki kuitenkin kuolemme.

Ikävintä, että lastemme on kuoltava, toivoisin että jäisivät jatkamaan sukua ja olisvat onnellisia.

Saispa 60-luvun takasin, kuinka olisin onnellinen. Se elintaso riittäis ja olis tinkimisen varaa.

Hoi sie bensahätäilijä. Tosin ymmärsain, ettei tuo tapahu huomenna vaan vasta kun on nämä korvikkeet, mutta ehkä minua vedätettiin.  Siispä, hanki hyvä hevoinen. Ja pyrkikäämme jälleen kasvattamaan omia kinkkujamme. Olen tuuminut sikälikin maallepaluuta että hevosta saisin ajaa kun autoa en.
Juuri näin. Seikka on saletti! Mutta saisinpa 50-luvun takasin, koska silloinen elintaso riittäisi minulle vallan mainiosti ja siitäkin olisi vielä tinkimisen varaa. Tuolloin maassamme oli yksi auto jokaista 40 asukasta kohti. Maamme vaurastui  huimaa vauhtia 60-luvulla, ja jos vertaamme vuoden 1959 Suomea vuoden 1969 Suomeen, tuntuu kuin tarkastelisi kahta aivan eri maata.

Suomessa viisipäiväinen työviikko tuli yleiseksi käytännöksi 1960-luvun lopulla, ja matkatoimistoyrittäjä Kalevi Keihäsen 1965 perustama matkatoimisto Keihäsmatkat Oy alkoi lennättää halvalla suomalaisia etelän auringon lomakohteisiin. Kaupat kuitenkin olivat tiukasti kiinni sunnuntaisin, kuin myös kapakat ja leffateatterit kirkollisina juhlapyhinä.

Viinakortilla rajoitettiin viinakaupassa viinan myyntiä vuoden 1970 loppuun asti, mutta vuoden 1969 alussa voimaan astunut keskiolutlaki antoi oikeuden myydä keskiolutta elintarvikeliikkeissä. Siitä lähtien keskiolut on pysynyt suomalaisten  lempipäihteenä. Huvitilaisuuksista valtio peri huviveroa vuoteen 1981 asti, ja pelikorttivero oli käytössä vuoteen 1983 asti. Älkäämme siis korkeita mielitelkö, vaan tyytykäämme alhaisiin oloihin.

Lähteet

Suomen huima nousukiito 1960-luvulla: kuin uusi maa               https://www.apu.fi/artikkelit/suomen-huima-nousukiito-1960-luvulla-kuin-uusi-maa     
Keihäsmatkat                  https://fi.wikipedia.org/wiki/Keih%C3%A4smatkat

Viinakortti                      https://fi.wikipedia.org/wiki/Viinakortti

Huvivero                         https://fi.wikipedia.org/wiki/Huvivero

Pelikorttivero                 https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelikorttivero

Varsinaiset Seiväsmatkat - Junnu Vainio        https://www.youtube.com/watch?v=JnWL5pPPzGo
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 12.01.20 - klo:13:04
Arkiselle puhekielle ominainen selvää tai varmaa merkitsevä saletti on amerikansuomalainen väännös englannin sanasta solid, joka merkitsee mm. lujaa tai varmaa.

"Asia on vilpitön" sanoi Jope.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: öppiäinen - 12.01.20 - klo:13:05
Saispa 60-luvun takasin, kuinka olisin onnellinen. Se elintaso riittäis ja olis tinkimisen varaa.

60-luvun asumiselintaso: Vuosikymmenen loppupuolella asuin kolmiossa, jonka keittiö oli niin kapea ettei ruokapöytä mahtunut. Meitä oli siinä nelihenkinen perhe (vanhemmat ja kaksi alle kouluikäistä lasta) ja lisäksi alivuokralaisia tai kotiapulainen. Kotiapulaisethan ne olivat elintasoa perheissä, joissa kumpikin vanhemmista kävi töissä, kun ei hoitopaikkoja lapsille noin vain saanut. 15-vuotias likka katsottiin hommaan kelpaavaksi silloin. Nykyään taitaisi tulla lastensuojeluilmoitus, jos lapsensa jättäisi päiväksi sellaisen hoitoon.

Ja suunnilleen samaaan se oli muillakin, ja vielä seuraavallakin vuosikymmenellä. Tuonne muutettiin kaksiosta, jossa meitä oli ne samat neljä ja isäni nuorin sisko kotiapulaisena. Nämä olivat sentään kaupungissa, oli sähkö ja juokseva vesikin. Toiselle tädilleni tuli sähkö joskus 70-luvun puolella vasta.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 12.01.20 - klo:13:38
Luen uutisia maailmalta ja niissä kerrotaan mieleeni jäävistä asioista. Sellainen tuntu minulla on, että ei minun elinaikanani maailma tästä juuri muutu.
Mutta maailma, kuin myös maammekin on muuttunut valtavasti meidänkin elinaikanamme. Ilmastonmuutos ei ole joskus tulevaisuudessa tapahtuva uhkakuva, vaan se on todellisuutta jo tänään.

"Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessakin. Pitkät lämpötila-aikasarjat paljastavat Suomen ilmaston lämmenneen kaikkina vuodenaikoina. Lämpeneminen on kuitenkin ollut voimakkainta talvella.

Suomen keskilämpötila on noussut noin kaksi astetta 1800-luvun lopun jälkeen

Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1880-luvulta nykypäivään noin kaksi astetta  Lämpötilan nousu on ollut tilastollisesti merkitsevää.

Voimakkainta lämpeneminen on ollut talvella, 2–3 astetta. Vähiten on lämmennyt kesä, runsaan asteen. Mittaus­historiaan osuu myös suuria vaihteluita, kuten vuosien 1985 ja 1987 kylmät talvet sekä lämpimiä vuosia 1930-luvulla.

Ilmaston lämpeneminen näkyy myös luonnossa. Suomessa keskimääräinen keväinen lehtien puhkeaminen on vuosina 1846–2005 varhentunut noin 12 vuorokaudella.

Ilmastonmuutos vaikuttaa eniten heikompiosaisiin. Ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat ympäristön muutokset vaikuttavat ihmisten arkeen monin tavoin. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät jo valmiiksi heikompiosaiset. Heillä on vähiten resursseja sopeutua ilmastonmuutokseen. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi köyhät ja syrjäytyneet ihmiset, vanhukset, lapset ja vammaiset sekä ihmiset, joiden asuinalueiden elinkeinorakenne on yksipuolinen ja ilmastonmuutokselle herkkä."

Lähteet

Ilmatieteen laitos-Ilmasto-opas-Suomen ilmasto on lämmennyt     
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/16266ad3-e5f5-4987-8760-2b74655182d5/suomen-ilmasto-on-lammennyt.html           

Ilmastonmuutos näkyy Suomessa      https://wwf.fi/wwf-lehti/wwf-lehti-1-2018/ilmastonmuutos-nakyy-jo-suomessa/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos- Ilmastonmuutos          https://thl.fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/ilmastonmuutos
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 13.01.20 - klo:15:00
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/134b6adc-0e87-4ed9-9eba-fc15d721a8f1

Kuinkas suu nyt pannaan?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Viisveisaaja - 13.01.20 - klo:19:58
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/134b6adc-0e87-4ed9-9eba-fc15d721a8f1

Kuinkas suu nyt pannaan?

Mulla ainakin loksahti auki.

Mitäköhän ne sudet välittää jostain tuulivoimasta?
Ei kai niiden elämään vaikuta joku tuulimylly korvessa?
Tai siis pesäkolon lähellä.

Noin minusta tämä ilmastohälinä on kyllä mennyt liiallisuuksiin.
Nuoret on ahdistuneita ja tarvitsevat psykologien apua, kun ne pelkää maailmanloppua.
Joku Turnbergi itkee pitkin maailmaa asiasta ja ei suostu menemään kouluun, vaan pitää lakkoja.
Joku meinasi, että asmaatikkojen ei tulisi käyttää inhalaattoreita, kun niissä on ponnekaasua ja ne lisää ilmastomuutosta.

Pooh, kun tilastoja katsoo, niin samanlaisia lämpimiä aaltoja on ollut maapallolla ennenkin.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Viisveisaaja - 13.01.20 - klo:20:13
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9af6d0fb-5885-41eb-a15e-945b2eb2c539

Saastutus hysteriaa?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 13.01.20 - klo:20:20
Joo, kyllä politiikassa on kovia kuumakalleja ollut aina ja vastakin on oleva. Saattaa tulla pahempiakin iskuja lähivuosina, kun aletaan katsoa yksityisautoilijoiden perään.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: öppiäinen - 14.01.20 - klo:12:09
Pooh, kun tilastoja katsoo, niin samanlaisia lämpimiä aaltoja on ollut maapallolla ennenkin.

Pistätkö jonkun linkin niihin tilastoihin niin vilkaisen joskus?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 14.01.20 - klo:14:24
Pooh, kun tilastoja katsoo, niin samanlaisia lämpimiä aaltoja on ollut maapallolla ennenkin.

Kuumat ilmastovaiheet

    Kuuma Hades -vaihe noin 4600 – 3900 mvs ›
    Siluuri ja devonikausien lämmin jakso 440 – 367 mvs ›
    Varhaishiilikauden lämmin ilmastovaihe 360 – 350 mvs ›
    Varhaistriaskauden lämpöjakso noin 251 – 245 mvs ›
    Liitukauden kasvihuoneilmasto noin 140 – 65 mvs ›
    Varhaiseoseenin lämpöoptimi noin 50 – 53 mvs ›

Jos katselee ilmaston historiaa vuosimiljoonien (mvs) mittakaavassa, tuo pitää varmasti paikkansa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 15.01.20 - klo:10:19
Pooh, kun tilastoja katsoo, niin samanlaisia lämpimiä aaltoja on ollut maapallolla ennenkin.
Ilmastonmuuton on siis peruutettu? Onko ilmastonmuutos sittenkin huijausta ja vihervasemmiston salaliitto? :017:

Tieteeseen kuuluu kriittisyys, ja kyky kestää kritiikkiä. Tietolähteistä, ja niiden luotettavuudesta pitää pystyä keskustelemaan. :)

Lähde

Il­mas­ton­muu­tok­sen epäilijöiden heikot eväät – vas­ta­lauseil­le on usein yhteistä se, etteivät ne kestä kriittistä tarkastelua
https://www.kaleva.fi/mielipide/kolumnit/ilmastonmuutoksen-epailijoiden-heikot-evaat-vastalauseille-on-usein-yhteista-se-etteivat-ne-kesta-kriittista-tarkastelua/818660/


Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 16.01.20 - klo:10:26
En halua olla bensahätäilijä, korkeintaan dieselsellainen, sillä ajan dieselnakulla.
Ruotsin hallitus aikoo lopettaa fossiilisten polttoaineiden myynnin. Aiemmin Ruotsi on päättänyt, että uusien bensiini- ja dieselautojen myynti lopetetaan vuonna 2030. Suomelle ei ehkä jää muuta mahdollisuutta kuin kieltää uusien bensiini- ja dieselautojen myynti vuonna 2030.

Lähteet

Ruotsissa suunnitellaan nyt bensiini- ja dieseljakelun lopettamista – maa tuputtaa samaa lääkettä koko EU:lle    https://www.talouselama.fi/uutiset/ruotsissa-suunnitellaan-nyt-bensiini-ja-dieseljakelun-lopettamista-maa-tuputtaa-samaa-laaketta-koko-eulle/8b543fb9-da8d-4a5b-b360-8ce2686d1df1

Ruotsin dieselautokielto voimaan 2020 alkaen – käytettyjen dieselautojen hinnat syöksyvät       https://www.talouselama.fi/uutiset/ruotsin-dieselautokielto-voimaan-2020-alkaen-kaytettyjen-dieselautojen-hinnat-syoksyvat/d7366436-3230-34e5-aa29-3ea39d99ba53

Analyysi: Suomelle ei ehkä jää muuta mahdollisuutta kuin kieltää uusien bensiini- ja dieselautojen myynti vuonna 2030   https://yle.fi/uutiset/3-10613293
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 17.01.20 - klo:12:25
Uskallan kirjoittaa, että Pohjoismaissa mennään joskus ihan pellolle viherfasismissa. Miten aiotaan maaseudun ihmisten lääkkeiden ja ruoan haku varmistaa? Kaupungeissa on helppo nakki panna pienellä alueella asuvat ihmiset "käskystä" olemaan kadun varressa silloin, kun yleinen kulkuneuvo liikkuu.
Tuohan on vihapuhetta ja kiihotusta kansanryhmää vastaan, koska vihreät eivät ole fasisteja, ja maassamme juuri kaupungit elättävät maaseudun.  :018:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 17.01.20 - klo:14:10
 :039:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 27.01.20 - klo:10:57
Noin minusta tämä ilmastohälinä on kyllä mennyt liiallisuuksiin. Nuoret on ahdistuneita ja tarvitsevat psykologien apua, kun ne pelkää maailmanloppua. Joku Turnbergi itkee pitkin maailmaa asiasta ja ei suostu menemään kouluun, vaan pitää lakkoja.

Joku meinasi, että asmaatikkojen ei tulisi käyttää inhalaattoreita, kun niissä on ponnekaasua ja ne lisää ilmastomuutosta.

Pooh, kun tilastoja katsoo, niin samanlaisia lämpimiä aaltoja on ollut maapallolla ennenkin.
Toivon hartaasti alatien maan matosena, että ilmaston lämpenemistä epäilevät ovat oikeassa, mutta auta armias Jumala, jos he ovatkin väärässä. Kuka on meinannut, ettei asmaatikkojen tulisi käyttää inhalaattoreita? :017:

"Inhalaattorityypin vaihto vähäpäästöisempään on astmaa sairastavan ilmastoteko, jonka vaikutus vertautuu lihaa sisältävän ruokavalion muuttamiseen kasvissyönniksi. 

Lääkityksen lopettaminen ei kuitenkaan ole ilmastoteko, sillä se johtaa astman hoitotasapainon heikentymiseen ja pahimmillaan sairaalahoitojaksoihin. Lopettamisen seuraukset voivat johtaa suurempaan hiilijalanjälkeen kuin lääkkeen säännöllinen käyttö. "

Lähde

Hengitysliitto-Astmalääkityksen lopettaminen ei ole ilmastoteko               
https://www.hengitysliitto.fi/fi/uutiset/astmalaakityksen-lopettaminen-ei-ole-ilmastoteko   
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 30.01.20 - klo:15:52
Juuri näin. Seikka on saletti! Mutta saisinpa 50-luvun takasin, koska silloinen elintaso riittäisi minulle vallan mainiosti ja siitäkin olisi vielä tinkimisen varaa. Tuolloin maassamme oli yksi auto jokaista 40 asukasta kohti. Maamme vaurastui  huimaa vauhtia 60-luvulla, ja jos vertaamme vuoden 1959 Suomea vuoden 1969 Suomeen, tuntuu kuin tarkastelisi kahta aivan eri maata.

Suomessa viisipäiväinen työviikko tuli yleiseksi käytännöksi 1960-luvun lopulla, ja matkatoimistoyrittäjä Kalevi Keihäsen 1965 perustama matkatoimisto Keihäsmatkat Oy alkoi lennättää halvalla suomalaisia etelän auringon lomakohteisiin. Kaupat kuitenkin olivat tiukasti kiinni sunnuntaisin, kuin myös kapakat ja leffateatterit kirkollisina juhlapyhinä.

Viinakortilla rajoitettiin viinakaupassa viinan myyntiä vuoden 1970 loppuun asti, mutta vuoden 1969 alussa voimaan astunut keskiolutlaki antoi oikeuden myydä keskiolutta elintarvikeliikkeissä. Siitä lähtien keskiolut on pysynyt suomalaisten  lempipäihteenä. Huvitilaisuuksista valtio peri huviveroa vuoteen 1981 asti, ja pelikorttivero oli käytössä vuoteen 1983 asti. Älkäämme siis korkeita mielitelkö, vaan tyytykäämme alhaisiin oloihin.

Lähteet

Suomen huima nousukiito 1960-luvulla: kuin uusi maa               https://www.apu.fi/artikkelit/suomen-huima-nousukiito-1960-luvulla-kuin-uusi-maa     
Keihäsmatkat                  https://fi.wikipedia.org/wiki/Keih%C3%A4smatkat

Viinakortti                      https://fi.wikipedia.org/wiki/Viinakortti

Huvivero                         https://fi.wikipedia.org/wiki/Huvivero

Pelikorttivero                 https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelikorttivero

Varsinaiset Seiväsmatkat - Junnu Vainio        https://www.youtube.com/watch?v=JnWL5pPPzGo

Hyvin kelpaisi, hyvin riittäisi. 60-luvulta vai  ovat kirkkaimmat ja pysyvämmät muistoni.  Kun koulun lauantaiopetus päättyi olin suorastaan pahoillani sillä kaipasin sitä struktuuria ja tekemistä jonka koulu tarjosi, ja lauantait olivat lyhyitä päiviä, jonne oli kasattu ns harrastusaineita.  Taisin olla juuri sen ikäinen, että maailma enempi hämmensi, enkä ollenkaan osannut järjestää tekemistä ja pitkän viikonlopun jälkeen kouluunmeno tuntui vastahakoiselta -- ennätin saada unirytmini sekaisin, eikä minua kotona hemmoteltu, vaikka annettiin nukkua myöhempään lauantaina ja vielä myöhempään sunnuntaina -- niin teki koko perhe.

Pärjättiin kokonaan ilman autoa, kunnes isä osti käytetyn volkkarin ja se oli ylellisyyttä omassa sosieteetissani.  Telkkarista tuli kerran viikossa ohjelma jonka saimme katsella .. tarjonta oli niukkaa, mutta tv meille ostettiin kun olin 6v ikäinen. Ulkomaanmatkoista ei edes uneksittu, ei osattu, ei tarvittu.

Suurin osa eli näin.  Ystävilleni toivoisin asunnot jossa olisi kaupunkioloissa viemäröinti ja vesijohto. Eihän kenelläkään ollut omaa saunaa, kunnollisia pesutiloja ja se monen perheen hyyskä oli ikävä, se haisi.

Mutta ne joutuivat tekemään kotona työtä, pesemään rappukäytävää, hakemaan puita ja vettä ja käymään kaupassa  ja siksi oli niin itsestäänselvyys että minun piti kanssa. Meillä oli riivatun hauskaa, jostain salaperäisestä syystä, tiedä mistä, mutta oli. .

Kylässä käytiin, vietiin kolme neilikkaa, juotiin kahvit ja syötiin pullapitkon viipaleita, sama jatkui opiskeluvuosina --- kaveripiirini kekkereiksi riitti tee, pannari ja mansikkahillo, joka olikin arvokkain satsaus. 

-------------------------

Menneen haikailusta saa sanoa vaikka miten että aika kultaa muistot ja plaaplaa.  Se ei ole totta. Jos nyt äkkiseltään sysättäisiin 50-60-luvulle, en tiedä millaista se olisi. Miksi silloin elämän yksinkertaisuus, sen näköjään tylsät rutiinit tarjosivat runsaasti vapausasteita, mielen vapautta, aikaa toisille ihmiselle, perheelle, suvulle, ystäville ilman vaatimusta miettiä mitä salaatteja tarjoaisi ja minkä viinin ostaisi kun kavereita tulisi kylään, kuinka ne suhtautuisi pannareihini ja teetarjoiluihin, en tiedä,

Miten rikkaita oltiin kun ei omistettu tätä kaikkea, sitä ajattelen. Osaisin elää ilman nettiä, älypuhelinta en edes tahdo. Osasin mainion hyvin tehdä väikkärin ilman nettihakuja, sairaala kustansi yhden tietokonehaun eli duuni alkoi kehittää ajattelua kun mietti sopivimpia hakusanoja.

En tiedä kuinka meidän käy ja välitän siitä, tänne jää ihmisiä minun jälkeeni, sellaisia joista välitän suuresti. Itse näen muutoksen päivittäin ikkunastani ja mietin minne muuttaisin. 

Kuinka nyt suu pannaan, kun ekosysteemit eivät kestä jatkuvaa talouskasvua, jonka varaan markkinaliberalismi suuresti rakentaa?  Olen kai minä ajatellut, ajattelin jo koulutyttönä, kai siksi, että näin varattomampia ihmisiä aivan alkuun, myöhemmin avarammin. 

Ensi maininnat ilmastomuutoksesta muistan itse 70-luvulta, siis itse, ja reaktiot niihin.

Silloin kannettiin huolta saastumisesta,  aivan oikein.  Hyvä alku, vaan ei riittävä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 30.01.20 - klo:16:44
V 1966 loppui lauantaityöt ts alkoi viispäiväiset viikot. Olin silloin Korpuksessa eka kesää, että siitä muistan.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: vn - 31.01.20 - klo:14:42
Muistanpa myös tuon muutoksen...sopivasti ennen minun työvuosien alkua.
Nyt ainakin jossain väläytetty 4-päiväiseen työviikkoon siirtymistä, mutta ei taida
meidän näköpiirissä muuttua....ja omaan tahtiinhan tässä touhutaan viikonloppuisinkin.

 :039:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 03.02.20 - klo:11:23
Ensi maininnat ilmastomuutoksesta muistan itse 70-luvulta, siis itse, ja reaktiot niihin.

Silloin kannettiin huolta saastumisesta,  aivan oikein.  Hyvä alku, vaan ei riittävä.
Muistaakseni Osmo Soininvaara kirjoitti jo 60-luvulla valtamerien lämpenemisesta lukion esseessään, ja nykyisin hän on jo luopunut toivosta ilmastonmuutoksen suhteen ennustaen massiivisia väestönsiirtoja ja maiden välisiä konflikteja. Kansainvälinen tiedeyhteisö on ollut yksimielinen ilmaston lämpenemisestä ja siitä, miten fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee vähentää, mutta kansainvälisissä ilmastokouksissa ei ole saatu mitään konkreettista aikaan.

Lähde

On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin             https://www.soininvaara.fi/2019/12/15/on-varauduttava-massiivisiin-vaestonsiirtoihin/


Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 03.02.20 - klo:19:18
On varauduttava massiivisiin väestönsiirtoihin.

Varmaankin, eikä varautuminen ole Suomenkaan kohdalla rajojen sulkemista vaan valmistautumista vastaanottamaan tulokkaita ja järjestämään heille mahdollisuudet ihmismäiseen elämään. Kenties jossakin tilanteessa on varauduttava lähtemään täältä johonkin siedettävämpään maahan. Onko nimittäin varmaa, että tulevat muutokset ovat meille suotuisia?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Erakko - 03.02.20 - klo:22:09
Varmaankin, eikä varautuminen ole Suomenkaan kohdalla rajojen sulkemista vaan valmistautumista vastaanottamaan tulokkaita ja järjestämään heille mahdollisuudet ihmismäiseen elämään. Kenties jossakin tilanteessa on varauduttava lähtemään täältä johonkin siedettävämpään maahan. Onko nimittäin varmaa, että tulevat muutokset ovat meille suotuisia?

Rajoja ei tarvitse sulkea eikä pidäkkään. Valmistautuminen vastaanottamaan tulokkaita ja heille järjestäminen mahdollisuudet ihmismäiseen elämään vaatii kyllä sen että tulioiden on itsekkin oltava valmiita näihin samoihin ehtoihin. Pienessä suomessa loppuu nopeasti rahat millä turvata ihmismäisen elämän vaativan rahan edes ennestään omille ns.kansalaisille.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 04.02.20 - klo:07:06
Pienessä suomessa loppuu nopeasti rahat millä turvata ihmismäisen elämän vaativan rahan edes ennestään omille ns.kansalaisille.

Pienessä Suomessa sanotaan loppuvan työikäiset ihmiset. Tämä on mielestäni hyvä syy toivottaa kaikki tulijat tervetulleiksi.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Viisveisaaja - 04.02.20 - klo:13:46
En ymmärrä miksi ei rajoja pitäisi sulkea.

Emmehän me voi olla kokomaailman sosiaalitoimisto?

Tottakai hädässä olevia tulee auttaa, mutta mikä ratkaisu se on ottaa ne maahamme ja tehdä siitä asuinkelvoton.
Tottakai oma osuus tulee tehdä, mutta silloin tulisi muidenkin tehdä, eikä niin, että me vain tehdään se.

Sitten kun se on totta, että ilmastomuutoksen takia jengi lähtee liikkeelle, niin tehdään mitä järkeväati voidaan, mutta sitten kun muutkin tekevät.

Nyt autetaan sosiaalituristeja, nuoria miehiä, kun voisivat kehittää omia maitaan.

Suomi on liian sinisilmäinen.
Tää pahuksen tyttöhallitus sokeripilvineen ei elä reaalimaailmassa, vaan unelmissa.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 04.02.20 - klo:15:53
En ymmärrä miksi ei rajoja pitäisi sulkea.

Valvoa pitää, mutta ei sulkea. Rajat taitavat sulkeutua aina molempiin suuntiin.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Viisveisaaja - 04.02.20 - klo:16:00
Valvoa pitää, mutta ei sulkea. Rajat taitavat sulkeutua aina molempiin suuntiin.

Pooh, penakin taitaa vanheta.

Siis kun rajat suljetaan, niin se tarkoittaa järkevää rajavalvontaa.
Ei mitään ääriajattelua, että täysin kiinni.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 04.02.20 - klo:16:03
Kun ovi suljetaan, se on kiinni, ei raollaan.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Viisveisaaja - 04.02.20 - klo:16:06

Pena ei ole liberaaliteologi.

Kun sanotaan, että Tanska sulki rajat, niin matkustusliikenne silti kulkee ja työperäinen ja turistiliikenne silti toimii.

Nyt ei ole kyse Kotkan ulkohuusin ovesta.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Viisveisaaja - 04.02.20 - klo:17:55
Pena ei ole liberaaliteologi.

Kun sanotaan, että Tanska sulki rajat, niin matkustusliikenne silti kulkee ja työperäinen ja turistiliikenne silti toimii.

Nyt ei ole kyse Kotkan ulkohuusin ovesta.

Anteeksi, olinh vähän ilkeä.

mulla opiskeltavaa tän netti puheluiden kaa.
1. Älä provosoisu, ole kuin Halla Aho, nuivasti.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Pena - 04.02.20 - klo:18:57
Nyt ei ole kyse Kotkan ulkohuusin ovesta.

Kotkassa on aivan toimiva viemäriverkosto ja sisävessat. Onko joku väittänyt Tanskan sulkeneen rajansa?  :017:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Erakko - 04.02.20 - klo:20:08
En ymmärrä miksi ei rajoja pitäisi sulkea.

Emmehän me voi olla kokomaailman sosiaalitoimisto?

Tottakai hädässä olevia tulee auttaa, mutta mikä ratkaisu se on ottaa ne maahamme ja tehdä siitä asuinkelvoton.
Tottakai oma osuus tulee tehdä, mutta silloin tulisi muidenkin tehdä, eikä niin, että me vain tehdään se.

Sitten kun se on totta, että ilmastomuutoksen takia jengi lähtee liikkeelle, niin tehdään mitä järkeväati voidaan, mutta sitten kun muutkin tekevät.

Nyt autetaan sosiaalituristeja, nuoria miehiä, kun voisivat kehittää omia maitaan.

Suomi on liian sinisilmäinen.
Tää pahuksen tyttöhallitus sokeripilvineen ei elä reaalimaailmassa, vaan unelmissa.
 
 :038: Samanlaiset ajatukset muuten mutta ei rajoja kiinni, vaan rajatarkastukset voisi olla paikallaan.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 07.02.20 - klo:13:53
En ymmärrä miksi ei rajoja pitäisi sulkea.

Emmehän me voi olla kokomaailman sosiaalitoimisto?

Tottakai hädässä olevia tulee auttaa, mutta mikä ratkaisu se on ottaa ne maahamme ja tehdä siitä asuinkelvoton.
Tottakai oma osuus tulee tehdä, mutta silloin tulisi muidenkin tehdä, eikä niin, että me vain tehdään se.

Sitten kun se on totta, että ilmastomuutoksen takia jengi lähtee liikkeelle, niin tehdään mitä järkeväati voidaan, mutta sitten kun muutkin tekevät.

Nyt autetaan sosiaalituristeja, nuoria miehiä, kun voisivat kehittää omia maitaan.

Suomi on liian sinisilmäinen.
Tää pahuksen tyttöhallitus sokeripilvineen ei elä reaalimaailmassa, vaan unelmissa.
Miten haittamaahanmuuttoon tulisi varautua ympäristöpakolaisten lähtiessä liikkeelle asuinkelvottomiksi muuttuneilta alueilta? :017:
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 07.02.20 - klo:16:13
Tutkijat ovat löytäneet läntiseltä Antarktikselta Thwaitesin jäätiköltä paikan, jossa sulavaa jäätä virtaa vuolaasti mereen. Jäätikön alta on nyt ensi kertaa saatu kuvattua myös videomateriaalia. Asiasta kertoo The Atlantic.

Thwaitesin jäätikkö on vain yksi maapallolla tällä hetkellä sulavista jäätiköistä, mutta sen sulamisella olisi katastrofaaliset seuraukset: jos jäätikkö romahtaisi, se nostaisi merenpintaa jatkuvalla syötöllä vuosikymmenien ajan.

Tutkijat ovat kuvanneet merta erittäin vaikeissa oloissa Thwaitesin jäätikön alla. He kuvailevat saamaansa videomateriaalia "kuin ensiaskeliksi kuun pinnalla" – sillä erotuksella, että jäätikkö ei ole "turvallisesti kaukana avaruudessa", vaan saman planeetan pinnalla, jolla ihminenkin tallustaa.

BBC:n julkaisemalla tutkijoiden kuvaamalla videolla näkyy, miten lämmintä vettä virtaa mereen jäätiköltä.

– Jäätikkö liikkuu useita metrejä vuorokaudessa. Voimme todella nähdä sen sulavan nopeasti, sanoo tutkija Britney Schmidt Georgian teknologian instituutista.

Mikäli Thwaitesin jäätikkö sulaisi kokonaan, se voisi nostaa merenpintaa 45 settimetrillä. Tutkijat arvioivat, että läntisen Antarktiksen sulaminen kokonaan nostaisi meren pintaa jopa kolmella metrillä.

Thwaitesin jäätikkö on myös vaarallisen muotoinen: sitä tutkineet geologit kertovat jäätikön kallistuvan saaristomaisena muodostelmana kohti etelänapaa. Tällainen ”rinne” saattaa omalta osaltaan kiihdyttää Antarktiksen sulamista.

Lähteet

Pelottava löytö meren syvyyksistä: Tutkijat onnistuivat kuvaamaan paikan, jossa sulavaa jäätä virtaa mereen ennätysvauhtia
https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/pelottava-l%C3%B6yt%C3%B6-meren-syvyyksist%C3%A4-tutkijat-onnistuivat-kuvaamaan-paikan-jossa-sulavaa-j%C3%A4%C3%A4t%C3%A4-virtaa-mereen-enn%C3%A4tysvauhtia/ar-BBZwBN9

The New Video of One of the Scariest Places on Earth                https://youtu.be/dTQWCCU8CpE

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 07.02.20 - klo:17:23
Ei mikään hyvä uutinen, mutta niitä ei taideta saada. En ihmettele ihmisiä jotka lyövät hanskat tiskiin, minkäs sille mahtaa ja kun nyt eivät meille pääsis mokomat hunnit.  Vissiin se on sitä toisinaan,  tuo minäenainakaanrupee. Mikä vaan on vaihtoehto?   

Lajitellaan jätteitä, kun tähän ei ole enempiä leivisköitä akuutisti käyttää. Poliittisesti saatan inttää sitä turveasiaa jos tästä tautivuoteesta nousen. 

Onni että olen suomalainen, että kävikin mäihä.  Minä rupeen ilmastopakolaiseksi itte, terveys kestää ihan aina pakkassäässä ja korkeapaineen vallitessa.  On semmoseen aivan selitykset. Potkaseeko ne mun pihalle vaiks Joensuusta taikka Torniosta jos nyt tuttuun paikkaan menisin? Eihän minusta ole kun kulunkeja.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 07.02.20 - klo:21:05
Ei mikään hyvä uutinen, mutta niitä ei taideta saada. En ihmettele ihmisiä jotka lyövät hanskat tiskiin, minkäs sille mahtaa ja kun nyt eivät meille pääsis mokomat hunnit.     
Juuri näin. Ilmastonmuutos voi muuttaa perusteellisesti kaupunkeja, talouksia, rannikkoviivoja ja alueita meidän elinaikanamme.

Ilmastonmuutoksesta johtuva merenpinnan nousu uhkaa vuoteen 2050 mennessä ainakin 300 miljoonan ihmisen elinympäristöä. Tutkimuksen mukaan merenpinnan nousu vaikuttaa jopa kolme kertaa luultua suurempaan ihmisjoukkoon.

Alavat saarivaltiot kuten Tuvalu tai Malediivit, katoaisivat kartalta. Myös suuret alueet esimerkiksi Kiinasta, Vietnamista ja Bangladeshistä peittyisivät vedellä.

Kokonaiset suurkaupungit, vaikkapa Kalkutta ja Dhaka jäisivät veden alle. Niiden lisäksi lukuisat suurkaupungit – kuten New York, Shanghai, Lontoo, Alexandria, Pietari, Boston – joutuisivat käyttämään miljardeja ja taas miljardeja välttääkseen uppoamisen.

Lähteet

Tutkimus: Merenpinnan nousu uhkaa luultua useampia – jopa 300 miljoonan kodit vaarassa vuosisadan puolivälissä
https://yle.fi/uutiset/3-11042557

Uusi tutkimus paljastaa aiemmat arviot liian varovaisiksi: Nouseva merenpinta uhkaa hukuttaa useita kaupunkeja vuoteen 2050 mennessä
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2064943-meren-pinnan-nousu-uhkaa-hukuttaa-suurkaupunkeja

Uusi tutkimus paljastaa aiemmat arviot liian varovaisiksi: Nouseva merenpinta uhkaa hukuttaa useita kaupunkeja vuoteen 2050 mennessä
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/uusi-tutkimus-paljastaa-aiemmat-arviot-liian-varovaisiksi-nouseva-merenpinta-uhkaa-hukuttaa-useita-kaupunkeja-vuoteen-2050-mennessa/7607382#gs.vrufjk




Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 08.02.20 - klo:19:40
Merenpinnan nousu on pakottanut jo evakuointeihin ja Hollanti suojautuu rakentamalla patoja, valleja ja kelluvia taloja.

Lähteet

Merenpinnan nousu hävittänyt ainakin viisi saarta Tyynellämerellä       https://yle.fi/uutiset/3-8865580

Kun vesi vie kodin – köyhät ja rikkaat valmistautuvat merenpinnan nousuun ja jokien tulviin kykyjensä mukaan    https://yle.fi/uutiset/3-8508494

Merenpinnan nousu pakottanut jo evakuointeihin      https://yle.fi/uutiset/3-5420436

Hollanti suojautuu ilmastonmuutokselta – miljardeja euroja patoihin, valleihin ja kelluviin taloihin  https://yle.fi/uutiset/3-7475470

Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: luterilainen - 22.02.20 - klo:22:25
Ihmiskunnan olemassaolo on vaarassa ilmastonmuutoksen takia.

– Emme voi sulkea pois mahdollisuutta, että ihmiselämä, jollaisena sen nyt tunnemme, on uhattuna, raportissa todetaan.

Lähteet

Fossiilienergiaa tukevan pankin vuotanut raportti: Ihmiskunnan olemassaolo on vaarassa ilmastonmuutoksen takia
https://yle.fi/uutiset/3-11222472

JP Morgan economists warn of 'catastrophic' climate change
https://www.bbc.com/news/business-51581098

JP Morgan economists warn climate crisis is threat to human race
https://www.theguardian.com/environment/2020/feb/21/jp-morgan-economists-warn-climate-crisis-threat-human-race


Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: Leena - 26.02.20 - klo:10:44
Kiitos linkeistä, vaikka ovat surullista sanomaa.  Thwaitesin tilanne oli tietenkin tuttu.

Mietin, mitenkäs näitä katsellaan, ovatko haittamaahanmuuttajia, jos saapuvat tulvan alta vaan ei pommeja pakoon.  Rautaa rajalle, vai?
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: 1944 - 26.02.20 - klo:12:58
Onneksi Suomi on varannut "rautaa rajalle" asiat hyvin, mutta ilmastonmuutos on globaali juttu. Pienen Suomen kunnianhimo hoitaa ilmaston lämpö laskuun on ehkä vähän enemmän kuin luteen huokaus Saharaan, tämä on kulunut huomautus excusee muaa.

Jäi toisessa paikassa asiani pois: toivon todella parhainta menestystä asunnon myynnissäsi. Minua pelottaisi alkaa sellaiseen puuhaan tässä hetkessä.
Otsikko: Vs: Luonnon ja ympäristön suojelu vol 4.
Kirjoitti: seppos - 26.02.20 - klo:17:32
Jatkuu osassa

 Luonnon ja ympäristön suojelu vol 5.