Huomenta öppiäinen . Kiva että osallistut tähän keskusteluun. Minä kirjoitan täältä mummi-horisontista. Tarkkailuni kohde on lähinnä oma jälkikasvuni. Siitä löytyy niin työttömyyden kokeneita kuin työmäärästään stressaantuneita.
Puhuin nimenomaan omassa joulupöydässä kuulemastani
kulinaristien joulusta. Minusta se oli yletönsä mitä kuulin, ja sanoinkin sen. Heidän piireissään ei silli ja silakka, tuskin graavilohikaan ole mitään, saati lipeäkala ja lanttulaatikko.
On toistakin sorttia jälkikasvua. Heillä ei ole varaa moiseen ja heille kelpaa aina se mitä meiltä yli jää.
Olet oikeassa työelämän epävakaisuudesta. Leivän tulo saattaa yllättäen katketa keneltä vaan, ja se on itkun ja hammastenkiristyksen paikka.
Siinä suhteessa meillä ikäkuluilla mummoilla ja paapoilla oli vakaampaa, joskin vaatimattomampaa.
Seuraan surullisena yhteiskuntamme jakautumisesta kiihtyvällä vauhdilla köyhiin ja rikkaisiin. Rikkaan on vaikea päästä Taivasten valtakuntaan.
Kiitin Ruoan antajaa kun aamiaiseksi nautimme liki viikon vanhaa leipää ja leikkelettä. Meillä ei heitetä ruokaa roskiin, pienten perhe ja koira ottavat kiitollisina vastaan jos olen ylimääräistä valmistanut.
p.s. graavilohi oli mainiota ja edullista itse valmistettuna
