Sivistyksessäni on ollut härkiksen mentävä aukko, mutta nyt se on paikattu. Eilen kauppareissulla paketti melkeinpä käveli vastaani, joten nappasin sen kyytiin vaikkei sitä ostoslistassa lukenutkaan. Tänään tein kastikkeen osapuilleen aiemmin kehittelemäni härkäpapurouhekastikkeen reseptillä, nostelin lautaselle seuraksi porkkanasuikaleita ja kaikkea sellaista millä voisi täyttää tortillan - avocadoa, kurkkua, paprikaa, shakshukasoosia, punasipulia - ja hyvää oli.
Suhtaudun kyllä ehkä kuitenkin hieman nuivasti kaikkeen sellaiseen, mitä luonnehtitaan lihan korvikkeeksi. Käytän kuivattuja palkokasveja mieluummin siltään, aivan kuten perinteisesti niitä käyttävissä ruokakulttuureissa tehdään. Kuivattuja härkäpäpuja on vain ollut vähän vaikea viime vuosina löytää. Mahtaako koko sato mennä sinne härkistehtaalle?
Minulla on noin sata vuotta vanha opus nimeltään Säästötaloudellinen keittokirja, ja siitä löytyy ohjeita joissa käytetään virnoja. Olen saanut käsityksen, että se olisi nykysuomeksi härkäpapuja. Aiemmin olenkin ihmetellyt, mistä kumman ainesosasta ne virnaruoat pitäisi valmistaa.