Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: donpate - 15.09.16 - klo:14:43
-
Fingerporin keittokirjassa oli ohje voileipäkakun tekoon, ohjeessa neuvottiin ostamaan 10 roiskeläppäpitsaa ja latomaan ne päällekkäin ja lämmittämään ne hyvin mikrossa. Ohjeessa ei mainittu monellekko tuo voileipäkakku oli tarkoitettu mutta jos ajattelee että 2 opiskelijaa ton tekis niin siitä saattais ehkä jäädä hieman iltapalaksikin. Sitähän on helppo pienentää tai suurentaa porukan ja budjetin mukaan.
-
Lättykakku on samaa sarjaa, hieman enemmän vaivannäköä, kun paistaa ensin ne räiskäleet. Sitten vain hilloa väliin ja ohukaiset pinoon. Lopuksi kasa liekitetään.
-
^Minulla on opus nimeltä Kämppäemännän käsikirja, siinä tuontapainen on "saksalainen aamiaisruoka": Paistetaan letut ja pinotaan päällekkäin, väleihin jotain mitä sattuu olemaan (esim. lihantähteitä tai sieniä), päälle paksu ruskea kastike. Tarjotaan keitettyjen perunoiden kera.
-
Minulla on mielikuvitus ja paistinpannu.
Jos on jäänyt keitettyjä perunoita ja jääkaapissa on jotain lihapuolta, teen näin;
Paistan perunalohkot ja sipulia voi-öljyssä. Lisään vatkattua kananmunaa niiden päälle. Suolaa, pippuria ja yrttejä sopivasti. Pinnalle vielä tomaattisiivuja ja juustoraastetta. Hetki kannen alla, niin tomaatti pehmenee ja juusto sulaa.
Tällä on selvitty jokunen kerta kun , ei ollut mitään, kaapeissa.
Munia, juustoa ja tomaatteja meillä yleensä aina löytyy.
-
Versioin eilisen pottumuusin tähteestä pihvit, siitä tuli 4 isoa. Sekoitin joukkoon yhden kananmunan ( kaksi olisi ollut ehkä paremmaksi), lisäsin pari pientä kourallista kuivasipulia, saman verran korppujauhoja, 1 tl paprikapulveria, suolaa ja mustapippuria. Paistoin aluksi kuumalla valurautapannulla, käänsin ja jätin kannen alle muhimaan.
Kasarissa kuullotin sipulia johon lisäsin hakattua kantarelliä. Sama valmistustapa, aluksi kuumalla, kansi päälle ja sekoitellen hautumaan.
Hyvältä nuo maistuivat äsken yhdessä smetanalla höystettynä, vaikka nälkää en ole nähnyt sillä Casselin lounas oli todella laatuisa. Santsakinkin kahta kylmää ruokaa.
-
:)
Kaurapuuroa lautasellinen ja siihen ananasrinkula.
Kahvia kupillinen ja sinne siivu appelsiiniä.
Aika jänniä yhdistelmiä, mutta ihan hyvää.
-
Mulla oli hernekeittopäivä.
Eilen illalla laitoin kylmään veteen herneitä ja sen jääkaappiin ja aamupäivästä keitin.
En ole aikoihin keittänyt alusta alkaen hernekeittoa.
Riittää huomisellekin.
-
Tuostapa sainkin idean, pitää minunkin keittää hernerokkaa, kun ilmatkin ovat viilenneet. Rakastan hernerokkaa, etenkin savukinkusta keitettyä.
Kipsattua kättäsi ajatellen, onkin helpompaa ( minullakin on ollut peukalo lastattu )
keitellä yhdellä kädellä, kuin avata tölkki. :002:
-
:039: :icon_biggrin:
Joo, varmaan olen ainakin puolen sataa kertaa jo maininnut kipsatusta kädestäni.
Se, kun vaan aina on tuossa, että napuuttaa hitaammin kuin muuten ja muutkin hommat hoituu, tavalla tai toisella, mutta hoituu kummiskin.
Hernekeitto on kyllä hyvää.
-
Lidlin perunamuussijauhe (se punainen paketti) on oikeesti ihan maukasta hätävararuokaa esim mökille. Siihen kun keittää nakit kylkeen niin kas on ihan oikea nakit ja muusi sapuska.
-
Tulee harvoin käytyä Lidlissä, kun ei ole ihan lähelläkään.
-
^
^
Kohortissa ennenvanhaan tehtiin Mielihyvä-perunamuusia jauheesta. Sen nimeksi tuli syöjien suussa Mielipaha.
-
Kohortissa ennenvanhaan tehtiin Mielihyvä-perunamuusia jauheesta. Sen nimeksi tuli syöjien suussa Mielipaha.
Se lienee valmistettu kotioloihin ja heti syötäväksi. Voin kuvitella sen muodostuvan soppatykissä lähinnä liisteriksi.
-
Maailman helpoin kakku ei ole keksintöni vaan tarjottiin entisen työkaverin luona perjantaina.
Lado rivi keksejä.
Levitä päälle täyte.
Lado päälle toinen rivi.
Levitä päälle täyte.
Lado kolmas rivi.
Levitä päälle täyte.
Täyte: Maustamaton creme fraiche ja maitorahka. Sekoita ne keskenään.
Maku oli mielipuolisen herkullinen. Keksit vettyvät mukavaksi kakkupohjamaiseksi jutuksi ja täytepäällissoossi on herkullista.
Mietittiin mistä kaikesta näitä voi tehdä, joulun alla piparkakuista.... Luumurahkasta.... Siis taivas kattona muttei mitään muuta tarvittu.
-
Muistuu tuosta mieleeni yli 65 vuotta sitten emäntien, marttojen ym. leipojien Rex-kakkuresepti.
Rex-keksi oli digestivekeksin tyyppinen, mutta nelikulmainen.
Jotakin makeaa sinne kerroksien väliin hölvättiin ja lopuksi sulatettiin taloussuklaata vesihauteessa josta valuteltiin kuorrutus.
-
Pikaisella googletuksella löytyy Rex-kakun ohje. Täytteeseen tulee kookosrasva/kaakaojauhe/munatomusokerivaahto-seos. Itse en ole syönyt, mutta olen kuullut.
Itseasiassa kookosrasva taisi olla aika yleinen aine 70-luvulla. Ainakin meillä paistettiin munkit kookosrasvassa ja kookosrasvasta tehtiin riisimurosuklaita.
-
Löysin ne myös. En viitsinyt niiden reseptiä googlata, sillä on se aikamoinen kaloripommi, eikä vastaa nykyisiä herkkujamme. Kookosrasva on muistaakseni pahimpia kolesterolin kannalta.
Kookoskeksejä oli myös kaupoissa 1960-luvulla. Ne oli pursotettu sellaiseen ' kynnöspelto-malliin'
Pidän kyllä kookoksen mausta ja käytän kookosmaitoa broileriruoissa.
-
Mulla oli hernekeittopäivä.
Eilen illalla laitoin kylmään veteen herneitä ja sen jääkaappiin ja aamupäivästä keitin.
En ole aikoihin keittänyt alusta alkaen hernekeittoa.
Riittää huomisellekin.
Hmm. LIDLissä ois isoja pakasteherneitä pusseissa.
Niitä ja kait paprikaa.
Niin ja savulihaa tietty.
Voiskohan niistä tehdä hernekeiton ?
Poikamiehen ärtsoppa :)
-
Tänään vietettiin kansainvälistä korvapuustipäivää, joten makoisaa korvapuustipäivää kaikille! Töitten jälkeen leipaisin annoksen korvapuusteja, ja niitä on nyt syöty - tuoreenahan ne parhaimmillaan ovat.
Älä, Viisveisaaja, hämmästy, jos et noista aineksista ihan perinteisen hernekeiton makuista saa; se kun keitetään kuivatuista herneistä. Mutta hyvää tuorehernekeittoa noista aineksista saa, varsinkin kun on palvilihaa.
-
Uskon sinun tietävän, että perinteinen hernekeitto, rokka, tehdään kuivatuistaherneistä. Monet liottavat ne ensin, minä panen kuivina kiehumaan ja keitän 3 h.
Pakasteherneistä on omat hernekeittonsa, esim;
http://www.valio.fi/reseptit/koskenlaskijan-hernesosekeitto/
tai
http://www.maku.fi/reseptit/hernesosekeitto
Toki voit kokeilla omaa ideaasikin. :003:
Tämän kirjoitin veljelleni Viisveisaajalle.
-
:)
Kiitoksia, kun olen tälläinen kokeileva kokki, niin vain mielikuvitus tai sen puute on rajana.
Venäläinen keittiö n sellainen mikä kiehtoo tai oikeammin slaavilainen :)
Pitää joskus niihin ruokiin perehtyä.
-
Venäläinen keittiö n sellainen mikä kiehtoo tai oikeammin slaavilainen :)
Pitää joskus niihin ruokiin perehtyä.
V. V. Pohlebkin: Neuvostoliiton kansalliset keittiöt.
Hommaa tuo opus jostakin. Selviää, mitä oikein ovat borssi ja seljanka ja monet muut. Syvällisempi kuin normi keittokirja, mutta sisältää paljon reseptejäkin.
Tietty eihän ne kaikki slaaveja ole, jotkut virolaiset ja armenialaiset vaikka. Ja sitten onhan niitä slaaveja muuallakin. Mutta hyvä kirja joka tapauksessa. Etno-kasviskeittokirja, joka muuten on niin hyvä, on törkeästi lähdettä mainitsematta kopsannut tuolta reseptejä (ja väittää esim. ailazania slaavilaiseksi ruoaksi, vaikka Armeniastahan se on, ja on muuten hyvää kanssa).
-
Minä olen oppinut käyttämään nettiä reseptien etsimiseen. Ja kun mieluisen löydän, tulostan sen ja liitän laittamaani 'Riitta-mummin keittokirjaan', vanhaan rengaskansioon.
Tämä on mainio keino. Olenkin heittänyt kierrätyspaperiin ja - kartonkiin muutaman ikivanhan , jopa kouluaikaisen kirjan.
-
Minulla on kierrekansiona kouluaikainen kotitalouskansio, johon tunnilla valmistetut ruokalajit kirjoitettiin. Löytyy sieltä vieläkin jotain hyvää kuten punajuuripihvit, ei siis ne missä on jauhelihaakin. Harmittavaista että olen laiska kirjoittamaan uusia juttuja ylös, melkein repäisen ulkomuistista ja joulun alla taas huutelen homperskojen perään. Ja pääsiäisenä kahvilampaan. No se onnistui jo viimeksi.
Malla usein mainitsee herkullisen pikakahvin. Olisiko se jotain minkä löysin, cappuccino-pussikahvi.
Keitän oikein mustaa kahvia jota voi juoda kylmänäkin ja sinne joukkoon vispaan sitä jauhoa ja kuumaa vettä. Ainoa harminaihe on sen cappuccinojauheen kalleus, mutta noin sen kahvikupillisen hinta pysyy tolkullisena ja tulee vahvaa.
-
Suurimman osan arkiruoista valmistan ulkomuistista. Joskus lisään ' omasta päästäni'
:117: jotakin, ja se on sitten jännittävää mitä siitä seuraa.
Ensimmäisen kierrekansion muistan nähneeni 1967 kun saimme Tiilitalon rakennusohjeet sellaisessa paketissa. Sitä ennen oli kyllä mappeja, ei meillä tosin, mutta ne ovat liian kookkaita kotikäyttöön.
Hetki sitten vaivasin sämpylätaikinan kun vaalea leipä oli kaput. Vehnäjauhoja, hiukan ruisjauhoja ja Neljän viljan hiutaleita. Kuivahiivaa on aina kaapissa. Tilkka siirappia , hiven suolaa ja rypsiöljyä. Lopuksi kourallinen kuorittuja auringonkukan siemeniä.
Matti oli pistellyt iltapalkseen täksi päiväksi valistetut maksapihvit. Kauppaan en lähden, nyt mennään pekonilla ja munilla. Pakasteessa olisi hernekeittoa, mutta olkoon nyt näin. Minä napostelen pitkin päivää raakaa lanttua ja kuivattuja omenasiivuja. Turvotusta on tiedossa. :icon_eek:
-
Poikamiehen ärtsoppa :)
:)
-
Maksaa tulee hyödynnettyä turhan harvoin, se ei nimittäin kuulu emännän lempiruokiin. Joskus kuitenkin teen seuraavan ohjeen mukaan: pari isohkoa sipulia leikataan puolikkaiksi renkaiksi(?), maksa leikataan suikaleiksi jotka lisätään kuullotetun sipulin sekaan. Hässäkkää tökitään niin että maksasuikaleet harmaantuvat, maustetaan suolalla ja valkopippurilla. Päälle kaadan kermaa, ja kun se on kiehahtanut niin ruoka on valmis, huomioi että maksa sitkistyy liiasta kypsentämisestä.Mukaan sopii perunamuusi. Helppo nopea maukas.
Leenan kahvilammas resepti kiinnostaisi, jos viitsiit antaa edes osviittaa.
-
Leenan kahvilammas resepti kiinnostaisi, jos viitsiit antaa edes osviittaa.
Samoissa mietteissä, mutta h:lla :039:.
-
Söin pinaattikeittoa.
Kaupasta ostettua, ei itse tehtyä.
Mutta hyvää, kananmunan puolikkaat kaverina ja kauraleipää.
Raikasta vettä limejuice pisaroilla kyytipoikana iso lasillinen.
Jaksaa taas.
-
Auts kuinka hyvää bolognesekastiketta onnistuinkaan tekemään!
Yhtä paljon jo vanhentunutta jauhelihaa, erilaisia juureksia (sis. purjoa) hienonnettuna, ja tölkitettyjä tomaatteja. Oliiviöljyä paistamiseen ja tomaattisosetta, basilikaa, timjamia, mustapippuria, liemikuutio, suolaa maustamiseen. Ja paljon valkosipulia, ihan purkkikamaa, jonka purkin huuhdoin punkulla jotta saan kaiken käyttöön (oli loppumassa). Ja hieman sitä punkkua vielä sinne kastikkeeseen lisää. Loput sitten ruoan kanssa kokkiin :) Kastikkeen päälle raastetta goudankannikoista, hyvä että pääsevät käyttöön nekin.
Minulla on värkki joka aikoinaan myytiin nimellä monitoimikone, merkki taitaa olla Braun ja ikä 20 vuotta. Sillä hienonsin juurekset muruksi. En tiedä, miten tulen toimeen, kun siitä joskus aika jättää. Parhaita ostoksiani ikinä.
-
Kutpitsakeittoa tänään. Kurpitsaa, omenaa, sipulia, valkosipulia ja inkivääriä kasvisliemessä sosekeitoksi, joukkoon olisi pitänyt olla kermaa, mutta olikin turkkilaista jogurttia. Ei meillä koskaan ole tuoretta inkivääriä, mutta Lontoosta ostin tuubiin pakattua inkivääripure'ta tätä keittoa varten.
Huomenna sitten salvia-kurpitsa-pastaa, tulee kasvissyöjävieraita. Ko henkilö nuorena partiolaisena oli pitkällä leirillä kotimajoituksessa Australiassa, ja sen perheen äiti osasi tasan yhden kasvisruoan: keitettyä kurpitsaa. Jospa nyt olisi kulunut sen verran aikaa, jotta saattaa taas syödä kurpitsaa, ainakaan ei ole keitettyä.
-
Broileri on meillä syrjäyttänyt naudanlihan läähes kokonaan ja possunlihan kulutuskin on vähentynyt todella palljon. Pääasiallisin syy on hinta ja helppous, vielä kun lihan ostaminen on minun vastuulla, niin -30% broileri dynot käyn aina katseellani läpi kun kuljen pakatunlihan tiskin ohi. Kaikki muutkin -30% laput kiinnittävät huomion, nyt alakerran kauppa mainostaa -60% illalla klo 21.00 jälkeen, silloin hinta on kohdallaan.
-
Onko teillä kauppa auki vielä klo 21 jälkeenkin ? Täällä luulen vain huoltoasemilla olevien myymälöiden palvelevan silloin. Eikä nekään läpi tön.
Sama meillä, lihasta on siirrytty broiskuun ja sitäkin enemmän kalaan.
Söin juuri ahvenfileitä pottumuusin kera. Niissä on makua.
-
:)
Ens viikolla meinaan kokeilla tehdä itse makkaraa, siis kunnollisesta lihasta ja sisään chiliä ja jotain kasvista.
Eli vinkkejä tekoon saa laittaa ja kokemuksia valmistuksesta.
Onkohan moni makkara ja juusto tehdas saanut alkunsa, kun ihmiset on vaan kypsyneet huonolaatuisiin tuotteisiin ja ei maistuviin.
-
Kuulemma makkaran teko on yllättävän helppoa ( olin tänään marttojen ruokakurssilla ja makkarakurssin käyneet kertoivat), TV:n Katastrofikokki-ohjelmassa tekivät makkaraa ja jopa ne poropeukalot onnistuvat. Joten uskon Viisveisaajan onnistuvan makkaramestarina. Rasvaa pitää olla makkaramössössä tarpeeksi, ja suolessa ei saa olla reikiä.
-
Makkaran tekeminen on mukavaa, muistaa vaan hygienian ja kunnon raaka-aineen. Lihan pitää olla noin 20-25% rasvaista. Itse teen oikeastaan vain afrikkalaista raakamakkraa, joka on helppo pakastaa raakana ja sitten grillata eli burewurstia. Alla pari kohtuullista nettisivulinkkiä ja lisää löytyy kun googlaat esim. makkaran valmistaminen
http://www.paulilahtinen.net/0691.htm
http://www.kotinet.com/jarmo.raudaskoski/makkaran_valmistus.htm
-
On toi S-market auki 22.00 asti ja nurkan takana Alepa 24h/vrk. Ilta ja yövuorot on kuulemma haluttuja, saahan niistä tunneista hyvät prosentit.
-
Meidän lähikauppa on auki klo 23 asti.
Tänään söimme meksikolaistyylistä papukeittoa. Ostin savustettua paprikaa maustepurkkijauheena, kuulosti kivalta mausteelta, ja ostin, vaikka en tiennyt, mihin käyttäisin. Marttojen ruokakurssilla tehtiin papukeittoa, johon pitäisi olla savupaprikatahnaa. Jauhe maistui ihan samalta. (säilyneekin paremmin)
-
Miten femsjungaren (=viisveisaajan) makkaranteko onnistui?
-
Kotikokki tässä harmittelee, kun lähikauppa muuttui Valintatalosta K-marketiksi, ja sen jälkeen siellä on ollut aika sattumanvaraisesti sitä mitä olen hakemassa. Punajuuria olisin ostanut kun olivat oikein tarjouksessakin, eurolla kilo, mutta eipä niitä ollut. Joskus on jälkiuunileipää ja joskus ei; suolakurkkujen ja asidofilus-piimän saatavuus myös vaihtelee. Ja se Pirkka-merkkinen vanha gouda, johon jo ehdin tykästyä, näyttää kokonaan poistuneen valikoimasta. Moneen kertaan kun pyysin niin lopulta sain ykkösolutta, mutta eipä sitäkään aina siellä ole kun ostaisin. Tänään (ts. eilen) lähdin hakemaan munakoisoa tehdäkseni lisää ihanaa caponataa (kun muita aineksia vielä oli), mutta oli sen vuoro olla puutelistalla.
No, kai sitä pitäisi ymmärtää iloita siitä, että on kuitenkin edes jotain ruokaa!
Jonnekin olen hukannut kaikkein parhaan kalakeittoreseptini. Pakastimessa olisi kalalientä, joka pitäisi saada käyttöön. En muista, mitä kaikkia juureksia soppaan piti olla, mutta piparjuurta kumminkin, ja sitten niitä suolakurkkuja joiden saatavuus lähikaupastani on epävarma, ja jotain rasvaista hapanmaitotuotetta lopuksi.
-
Jumbosta löysin hyvin putsattua lohifilettä 4,95€/kg, siitä kraavasin Isänpäiväksi fileen, hyppysellinen sokeria karkeaa suolaa rosepippuria ja tilliä. Maistui pitkästä aikaa maukkaalta.
-
Don Paté, osta kaupasta Lohipaté. :003:
-
Tänään aamiaiskokeiluna shakshuka, eli voimakkaassa tomaattimuhennoksessa kypsennettyjä munia. Sellaista kuulemma syödään pitkin Pohjois-Afrikkaa ja Lähi-Itää; lieneekö joku reissuillaan kohdannutkin? Pidin siitä maustetusta tomaatti-paprikasörsselistä, mutta munat sen keskellä tuntuivat jotenkin tylsiltä. Ehkä annoin kypsyä liikaa? Tai sitten vain ei ollut tarpeeksi nälkä. Aion kyllä kokeilla toisenkin kerran. Ehkä olisi kehitettävissä kiireisten aamujen mikroversio, jossa tomaattisössö on valmistettu etukäteen ja vain lämmitetään kupissa, sitten rikotaan sekaan muna ja jatketaan miedolla lämmöllä sen aikaa mitä menee hampaiden pesuun ym. toimiin.
-
Pena, kehitä oma madekeitto resepti ja nimeä se Penalmadeksi. :icon_biggrin:
-
Hirvikeitto maittoi nyt minullekin, kun en ole muutamaan vuoteen sitä keittänyt. Nyt saimme hyvää soppalihaa ja luuta myös. Luu on lihasopassa välttämättömyys.
Matti sai enemmän lihaa kun olisi kahden metsästyspäivän osuus ollut. Veli ja kummipoika antoivat omistaan.
-
Pena, kehitä oma madekeitto resepti ja nimeä se Penalmadeksi. :icon_biggrin:
Minulla on oma spagettikastikkeeni, joka voisi olla vaikka Pasta Penale.
-
Minulla on oma spagettikastikkeeni, joka voisi olla vaikka Pasta Penale.
Jos puhut kastikkeesta niin se on salsa. Kokonaisuus on kyllä Pasta Penale (penale = rikollinen)
-
Spagetin sijasta pitäisi kai käyttää penne-pastaa, jolloin kuulostaisi vielä penammalta: Penne penale. Sen voisi kääntää rangaistuskyniksikin.
-
Vuosia sitten kaverini Pentti osti perheelleen terrierin jolla oli komea ulkolainen nimi, mutta kaveriporukassa kutsuimme sitä Pentintiniksi. Esikuvana oli tietysti Rintintin, mutta mielestämme se rimmasi niin hyvin.
-
En laita resptiä, mutta oli taas mukava aloittaa uusi kirkkovuosi perinteisellä lipeäkalalla. Siinä on meillä aina suuri erimilisiis siitä valko- vai maustepippuria ja minkäänlaista neuvottelutolosta ei ole näköpiirissä. Onneksi kumpikin saa ripotella mitä haluaa.
-
Oletteko päässeet maistamaan koiraa? Koira on kyllä maistanut minua, mutta minä en sitä. Jos tietäisin että sitä saa jostain ravintolasta niin voisin kyllä annoksen tilata.
-
En laita resptiä, mutta oli taas mukava aloittaa uusi kirkkovuosi perinteisellä lipeäkalalla. Siinä on meillä aina suuri erimilisiis siitä valko- vai maustepippuria ja minkäänlaista neuvottelutolosta ei ole näköpiirissä. Onneksi kumpikin saa ripotella mitä haluaa.
En laita resettiä minäkään, koska ohjeita on useampia, ja onnistuminen on ' miten milloinkin'. Usein se tahtoo kypsyä liikaa ja menee murusiksi. Hyvää se on silti.
Pippuriasiassa meillä ollaan, kerrankin, samaa mieltä. Ei musta- eikä valkopippuria, vaan vanhanajan maustepippuria hienoksi hakattuna. Nyt kun on mortteli vihdoinkin taloudessa eivät tasojen levyt lohkeile vasaroinnin alla. :003:
Valkokastike on se jutun juju.
-
Valkokastike on se jutun juju.
Näin on.
-
Kerettiläisenä syön lipeäkalani voisulan kera. Pippuri taas ei ole niin tarkkaa, kaikki käy. Kokeilisinko seuraavaksi rosépippuria :003:
Koiraa en ole syönyt, mutta kai se siinä menisi kuin sika. Minulla on kyllä jotenkin se käsitys, että näistä lämminverisistä maanpäällisistä eläimistä mitä enemmän ruokavalio koostuu lihasta niin sitä epämiellyttävämpi maku. Mutta tämä voi olla luuloa eikä perustu omiin havaintoihin. Koira taitaa olla lihansyöjämpi kuin sika mutta ei niin lihansyöjä kuin kissa. (Joskin tällä kertaa lainassa pitämäni kissa veteli tänään suurella mielihalulla venhänorasta, jota sille varta vasten ostin. Naudanpaistisuikaleet sen sijaan eivät kelvanneet, joten ne joudun syömään itse.)
-
Maistuis läskisoossi.
-
Niin miullekkii ! Nyt on läskisoossikeli.
Myö syötii lohta just äskön.
-
Tänään tein pasta Bolognesen tarkasti reseptin mukaan, ostin jopa Dijon-sinappia ja punaviiniä sitä varten.
Maukasta se olikin täysviljapastan kera. Suolaa siihen ei panna lainkaan, sillä lihafondi on suolaista ja mausteet hoitavat loput.
Kyllä olen jauhelihasoosia pastan kaveriksi keittänyt jokusen kerran, mutta nyt tein kokeeksi ' oikein'.
Näin; http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/230893/Pasta%20Bolognese/
-
Maistuis läskisoossi.
Minullapa on läskisoosia! Tästä ketjusta inspiroiduin tekemään. Jotain viikko sitten olin ostanut -30 % laputettua tarkoitukseen sopivaa lihaa, ja kaverilta tuli kissan kanssa pari sipuliakin, ja pottuja. Etikkapunajuuria on niitäkin, sopivat mielestäni lisäkkeeksi.
-
Minäpä söin eilen syyrialaisravintolassa läskipossupataa.
Itse tein eilen rosollia joka tänään syödään lipeäkalan keralla. Taitaa olla jo neljäs kerta marraskuun alun jälkeen kun valmistan lipeäkalaa.
-
Syyrialaisravintolassa läskipossupataa.
Ihanko totta?
-
Näin on. En tiedä ovatko mitä uskontoa, mutta ruoka on kuin suomalaista kotiruokaa.
Kahvi maistuu arabialaiselta.
Kiva, ja hyvin suosittu paikka Mukkulan ostarilla.
Kirkossa kävi eräs syyrialaisperhe, he olivat katolisia.
-
Näin on. En tiedä ovatko mitä uskontoa, mutta ruoka on kuin suomalaista kotiruokaa.
Kahvi maistuu arabialaiselta.
Kiva, ja hyvin suosittu paikka Mukkulan ostarilla.
Kirkossa kävi eräs syyrialaisperhe, he olivat katolisia.
Syyriassa on runsaasti maroniitti kristittyjä, jotka ovat kokonaisena kirkkokuntana liittyneet katoliseen kiirkkoon. Tässä heidän tunnetuin laulajansa
https://youtu.be/yjbV7EVdIhQ
-
Muuten lipeäkala on hyvää. Tuli syödyksi sitä runsaasti eli melkein puoli kiloa ja valkokastikkeella ja valkopippurilla maustettuna. Sen jälkeen kun meni päivyreille, niin vatsa elämöi hauskasti, kun lipeä ja vatsahopt kohtasivat.
-
Kohta saa sikaa. Kun se uuniin laitetaan.
-
Kinkun kannssa on turha hoppuilla, Me (minä) ostetaan todennäköisesti pieni kinkkurulla 2-3pv ennen joulua jos -30% ja se paistetaan. Liha säilyy monta päivää pienen kikkailun avulla, suolavettä vaihtamalla ja kylmässä säilyttämällä. Joten ei kannata kaihtaa parasta ennen päiväystä aivan loppu päivinä. Me panostetaan enemmän paiston ajoitukseen niin että se tapahtuu vasta aattona, silla kinkku on parhaimmillaan tuoreeltaan ja seuraavana aamuna, sitten se alkaa jo tuntua vanhalta.
-
Ennen vanhaan kinkunpaisto ohjeita sai radiosta, kun Olli Ihamäki (muistaakseni) paistoi ja ohjeisti kansalaisia. Kokeilivat kinkkua eri asennoissa mutta taisivat päätyä että kinkku paistetaan nahkapuoli alaspäin miedolla lämmöllä. En ole varma keittivätkö kinkkua Coca Colassa, mutta yksi kavereistani kertoi näin tehneensä ja vannoi ko kypsennystavan parhaimmuutta.
Joulu herättää tunteita.
-
Supermarketissa oli kampelafileet tarjouksessa, kävin ostamassa n. kilon. Hieno kala, ja nyt sain vielä isohkoja fileitä. Sääli että kotimainen kala sekä myös liha on niin arvokasta että ulkomainen peittoaa sen hinnassa. Tuntuu ihmeelliseltä että jos meinaat tehdä vaikka poronkäristystä niin kannattaa ostaa ulkomaissta saksanhirveä, ennen kuin kotimaista poronkäristystä. Sama lampaassa ja karitsassa, kotimaisen lihan hinta karkaa totaalisesti ulkomaiseen verrattuna, puhumattakaan naudan sisäfileestä. En edes muista ostaneeni kotimaisia kampelafileitä, mutta ulkomaisia kyllä useamman kerran.
-
Samat mietteet, samat kokemukset meillä. Kampela on paistettaessa mureneva, samoin kuha, jos ei pidä sekuntikellolla paistoaikaa silmällä. :017: Mutta maukasta silti.
-
Katselin youtubesta vinkkejä kampelan laittoon, halusin jotain uutta, eipä niitä liiemmälti löytynyt.
Kaksi asiaa joihin kiinnitin huomion oli että lihan käsittelystä ja valmistamisesta oli runsaasti asiaa.
Toinen asia mihin törmäsin oli järjetön ylensyönti. Uskomattomia suorituksia ylensyönnistä, oli esim sukupitsan syönti tietyn ajan puitteissa, ja hampurilaisten mättö. Pääasiassa näissä esiintyi nuorehkot mehet, jotkut varmaan huumorimielellä vedon perusteella.Samalla kun huvitti niin tuli mieleen terveys näkökulma ja yleensää ruualla mässäily.
-
Parhaillaan Olli Ihamäki Radio Suomessa antamassa kinkun paisto-ohjeita. Taidamme tyytyä pieneen kinkkurullaan.
-
Me ostimme Prismasta tänään 4,8 kg juhlakinkun. Se saa hiljalleen sulaa jääkaapissa ( + 5 ) torstai-aamuun. Sitten otan sen huoneenlämpöön ja paistan mittarin kanssa ilman mitään päälystettä 125 asteessa kunnes mittari näyttää 77 astetta. Sinappia ja korppujauhoja pintaan, ja paahtoa jonkin aikaa.
Sen jälkeen uuniin samoille lämmöille laitan n. 4 ltr tuuvinkia paistumaan. Sitten bataatti-punajuurivuokan vuoro. Lapsenlapsi tilasi sitä kun sai lauantaina maistaa.
Toinen tuuvinki on myös hänelle.
Bataatti on turhan hintavaa.
Lohta en ole vielä ostanut. Sitä tulee Prismaan vasta klo 12 jälkeen, ja me käymme aikaisin aamulla kaupassa.
-
Vaikka en varsinaisesti säveltäjä olekkaan, niin kuitenkin sorruin tuunaamaan punasipuli hässäkkää. Tämä kun on mulle enemmän kuin harrastus tämä ruuan laitto. Vanhastaan tuttu "resepti" jossa punasipuli leikataan ohuiksi suikaleiksi/viipaleiksi ja kumotaan liemeen jossa on vettä, punaviinietikkaa (balsamikokin käy), siirappia, mustaapippuria ja snadisti suolaa. Liemi tulee kiehauttaa ja maistaa , jos se ei salpaa hengitystä vaan on suun mukainen, niin kaikki on ok. Nyt oli kuitenkin jääkaapissa omenahillopurkin jämä jota käytin siirapin sijaan. Ihan hyvän tuntuisen säväyksen sekin sai aikaan.
-
Kiitän nyt heti reseptistä, ja kerron myöhemmin miten se meillä maistuu. :023:
-
Ostin kauppahallista köntsän sianlapaa ja keitin sen tänään. Tuossa jäähtyy omassa liemessään. Sama se kai on, syökö sian etu- vai takaraajaa?
Ja ostin yhden ison punasipulin, josta riittää moneen: Lasimestarin silliin, caponataan, sienisalaattiin ja rosolliin. Ja vielä seuraavaan ruokaan, mikä se sitten onkin.
Sisilialainen caponata on aivan liian hyvää. Tarvitaan siis
- munakoisoa
- oliiviöljyä
- jotakin sipulia, ja tomaattia jossakin muodossa (tölkitetty käy hyvin)
- jotakin etikkaista: vihreitä oliiveja, kapriksia, ehkä näiden lientä, ihan etikkaa, tai mieluiten näitä kaikkia
- suolaa, mustapippuria
lisäksi mielellään
- jotakin yrttejä (persiljaa, basilikaa, oreganoa, rosmariinia, valkosipulia, ...)
- muita kasviksia (varsiselleriä, paprikaa, kesäkurpitsaa...)
ja, jos haluaa,
- makeutusta: rusinoita tai ihan sokeria
- rouskuvaa, esim. pinjansiemeniä tai mantelilastuja.
Sitten vain kasvikset silpuksi ja kattilaan, jossa paljon öljyä! Kypsyy vartissa. Munakoiso on se pääraaka-aine. Itse käytän muuna kasviksena mieluiten varsiselleriä, joka ei tuossa maistu suuhuni selleriltä ollenkaan. Nyt pistin myös pinjansiemeniä kun oli pussinpohja, ja rosmariinia, tuli kivan pihkainen aromi niistä. Oliiveja ei kotona ollut mutta ei haitannut, käytin enemmän kapriksia sitten.
Voi syödä lämpimänä tai kylmänä, lisäkkeenä tai pääruokana. Minulla ei yleensä kylmänä syötäväksi jää.
Sivumennen sanottuna purjot ovat nykyään järkyttävän isoja, kuin mitäkin saunavihtoja. Hallissa olisi ollut pienempiä, mutta olin jo "vihdan" ostanut marketista.
-
R-m, punasipuli hässäkästä vielä sen verran että tarkoitus olisi että siitä löytyisi hieman rapeutta. Liika kuumentaminen vie suutuntuman sipulista. Lisäsin sinne kiehautus vaiheessa viisi neilikkaa, ei ehkä paras vaihtoehto mutta tuunaaja kun olen niin hakemalla tekemällä löytyy joskus hyvääkin.
Eilen kiehautin joulusinapin, sen joka avaa "tukkoisenkin nenän".
Kokeilin taannoin kylmäsavulohi-katkarapu salaatia, muokkaamalla Lidlin perunasalaattia (se n. 400g) niin että lisäsin siihen kylmäsavulohi hakkelusta, katkarapuja, kartanopikkelssiä, amerikan kurkkusalaattia ja mustapippuria. Satsista tulee aika suuri kun katkaravutkin on 3-400g pussissa mutta suhde on aika hyvä. Salaattiin oli hyvä käyttää lohen se ohuempi pää josta ei niin näyttäviä siivuja saa. Katkaravut tulee sulatta yön yli ja huuhdella hyvin joota ylimääräinen suola lähtee pois. Jäiset ja "kuivaamattomat" taas vetistää liikaa. Samoin kartanopikkelssistä neste saa valua lävikössä pois, kurkkusalaatti ja pikkelssi on hieman makeita ja niiden lisääminen kannattaa tehdä välillä maistaen. Kyllä se oikea koostumus sieltä löytyy. Mustapippuri oli valmista rouhetta koska myllystä tulee liian hienoa. Tätä kun vävypoika söi vaalean paahtoleivän päällä, niin kiitti oikein kädestä pitäen :icon_biggrin:. Valmis samantyyppinen salaatti maksaa reilusti yli 20€ kilo, joten tää on köyhän miehen herkku.
-
Kiitos molemmille yhteistyökumppaneille ! Suurpiirteiset kokit ja reseptit ovat mieleseni, kuten Jamie Oliverkin. Vain silloin kun leivon käytän ohjetta tarkasti, muuten menen metsään.
Makoisia jouluherkkuja kaikelle kansalle ! (http://www.cosgan.de/images/smilie/nahrung/g035.gif) :icon_xmassmile:
-
Kiitos molemmille yhteistyökumppaneille ! Suurpiirteiset kokit ja reseptit ovat mieleseni, kuten Jamie Oliverkin. Vain silloin kun leivon käytän ohjetta tarkasti, muuten menen metsään.
Makoisia jouluherkkuja kaikelle kansalle ! (http://www.cosgan.de/images/smilie/nahrung/g035.gif) :icon_xmassmile:
Käsite leipominen on niin lähellä kemiaa kuin vain voi olla. Siksipä tarkka työ leivonnassa ei sovi meikäläiselle.
-
Suurpiirteiset kokit ja reseptit ovat mieleseni
Keittokirjoistani suosikkejani on V. V. Pohlebkinin Neuvostoliiton kansalliset keittiöt. Siinä on täsmällisiäkin reseptejä, mutta paljon myös sitä että selvitetään periaatteellisella tasolla, mitä ovat vaikkapa borssi ja seljanka, tai miten kalaseljanka ja uha eroavat toisistaan. Kun eihän tuollaisiin mitään "oikeaa" reseptiä ole; kokki tekee niistä aineksista mitä on, ja paikallistakin vaihtelua on paljon. Kun ymmärtää periaatteen, pystyy muuntelemaan aika vapaasti, ja vaikkapa hyödyntämään jääkaapista tähteitä.
-
Nyt sian takaklabbi uunissa, sisälämpö 15aste c, tarkoitus vetää kypsäks, jengi ei diggaa liian kosteeta kinkkuu. En tiedä miten kestän sian valvojaiset/palvojaiset, mutta lupasin/uhrauduin ko hommaan, kun tätä ei kumminkaan tarvitse kuivin suin tehdä. Ei vaan passaa sihtivettä ottaa liikaa. Eka viisi minuuttia mennyt aivan loistavasti.
-
Tää on kuin formula kisoissa, aina sattuu ja tapahtuu. Nytkin on lämpötila noussut jo lähes asteella. Jos kehitys on tätä luokkaa niin tässähän pääsee nukumaan jo ennen puoltayötä. Hoh hoijaa!
-
Kinkku onnistui ! Illalla maistettiin ja nyt aamupalalla syötiin joululimpun päällä.
Juu, kinkku ei saa olla kostee, mutta paistajan kurkku ei saa olla kuiva. :icon_rolleyes:
-
Ah, ruislimppua, voita, graavilohta, sienisalaattia, camembertia! Jotenkin vain niin täydellinen makuyhdistelmä.
Sienis onnistui taas hyvin ja varmaan loppuu taas kesken. Olisi kannattanut suosiolla käyttää koko se kilo haaparouskuja, jonka ostin.
-
Panin ohueksi vuollut hirvenlihat paistokasariin kypsymään. Lisäsin Knorr lihaliemi-foudien, kermaa, kuivasipulia, valkosipulia, pippureita ja suolaa.
Perunat, porkkanat ja vihersalaatti riittäkööt lihan lisäksi, enempään en ryhdy, sillä olen vielä vaimea, palan säästöliekillä.
-
Napoleonin eväistä kerroit. Viinit lueteltu jo muualla ja hyvin referoidutkin :039:.
-
Mikähän puutostauti minulla on, kun Dijon-sinappi maistuu niin hyvältä, että mätän sitä siltään suoraan purkista suuhun kuin mitäkin karkkia? Raskaana en tietääkseni ole, eli sitä ei kannata ehdottaa (vaikka mahan koosta päätellen voisin vaikka ollakin). Tuo on (ts. oli) vieläpä täysin sokeritonta tuo sinappini, jonka äsken hotkaisin loppuun.
Coleslaw maistui myös. Osasinpa pistää siihen arviosta juuri sopivan määrän purjoa mausteeksi.
-
Ostin tölkin dijon-sinappia Waldorf-salaattia varten, mutta muuhun en ole sitä juuri käyttänyt. Kerran taisin lusikallisen lisätä stroganoffiin. Täytyypä maistaa mikä siinä on ero tavalliseen Turunsinappiin.
Enrä kaalisalaattisi salaisuus ? Laita resepti, kiitos .
Meillä ei tänään kokattu muuta kuin nyt illalla paistoin bratwurstit hapanhaalin kaveriksi. Päivällä syötiin syyrialaisessa.
Matti armahti, nähtyään kuinka väsyin eilen kun kokkasin ruokavieraille.
-
Eipä kaalisalaatille tarkkaa reseptiä ole. Pistin summamutikassa kaaliraastetta, porkkanaraastetta ja ihan hienoa purjosilppua, sitten sillä mainiolla sinapilla sekä valkoviinietikkalorauksella maustettua majoneesia. Jonkun oikein reseptin mukaan tarvittaisiin myös sokeria sekä tilkka maitoa majoneesia notkistamaan, mutta niitä en nyt käyttänyt.
Tuo ohje lienee hyvä http://www.xn--mttmestari-q5a2t.fi/resepti/coleslaw-amerikkalainen-kaalisalaatti-ohje/, vaikka en sitä olekaan kokeillut. Näyttää kuitenkin, että juuri minun makuuni on liikaa sokeria ja sipulia siinä. Käytin siis miedompaa purjoa, sitä kun sattui jääkaapissa olemaan.
-
Mietin, lähteäkö kalaan - nimittäiin lipeäkalaan. Joko sitä saisi tarjoustuotteena, kun meikäläinen sesonki on ohi. Norjassa sitä kuulemma syödään läpi talven. Jos saisin halvalla niin olisi edullisia kala-aterioita kevääksi.
Vai lähtisinkö ahvenia narraamaan lähijärven jäälle, sen kerran kun asun kävelymatkan päässä kalavedestä. Jos ei olisi rautatietä välissä, niin järvelle olisi 150 metriä, mutta nyt kun on niin pitää kävellä puoli kilometriä alikulkutunnelin kautta. Jäälle on aurattu sitä kiertävä luistelurata, joten kai se minunkin painoni kestäisi. Ensin tosin pitäisi piipahtaa kairaostoksilla, ja onkikin pilkkeineen jäi kesän päätteeksi kaverin mökille.
Pilkkimällä tulisi kyllä kalaruoilleni hieman enemmän kilohintaa kuin kaupan hyllyltä tai pakastealtaasta saalista hamuamalla. Parikymmentä kiloa pitäisi saalista saada, jotta pääsisin vastaaviin hintoihin.
-
Prismassa oli liepäkala 3,60 euroa /kg: Ostin, mutta se ei ollut saman merkin kalaa kuin joulun tietämissä syömämme, eikä aivan yhtä hyvää.
Tänään söimme tukevaa lihaa. Laitoin Matin mieliksi, itse en enää välittäisi 300 gr /hlö
possunleikkeestä. Tarjosin sen vain pakasteperunaiekkojen ja salaatin kanssa. Puolet jäi tähteeksi, mitähän siitä keksisin ?
Kalasteletko Pyhä- vai Näsijärvellä ?
Huomiseksi minä kalastelin kalatiskiltä kuhaa, silakkafileitä ja savupallasta. :002:
Lähdenkin tästä tekaisemaan suutarinlohen maustumaan.
-
Kalasteletko Pyhä- vai Näsijärvellä ?
En. Mietin tuota Tohloppia siinä välissä. Toki nuo mainitsemasikin olisivat aika lähellä, kuten myös Vaakkolammi, jossa siinäkin on kalaa (olen nähnyt sekä pilkkijän että silkkiuikun saavan saalista) vaikka on Tohloppia vielä pienempi. Mutta ehkä en siitä kalastelisi, on Winterin jo edesmenneen maalitehtaan päästöissä turhan marinoitunutta tuotetta.
Pyhäjärvessä kuulemma on enemmän arvaamattomia virtauksia, joiden kohdalla jää on heikkoa, sikäli Näsijärvi olisi parempi vaihtoehto, jos noista ehdottamistasi on valittava.
-
Jassoo, se on sitten ruisleipä kansallisruokamme. http://yle.fi/uutiset/3-9411496. Kelpaa minulle kyllä, sekä valintana että ruokana. Sitä tuossa ei täsmennetty, millaisesta ruisleivästä olisi kysymys - sehän on erilaista idässä ja lännessä. Ehkä kaikki käy? Kunnioitin valintaa syömällä rukiisen hapankorpun (paksulla voipäällisellä).
Ruisleipää on syöty satoja vuosia, siitä pitäen kun rukiinviljely yleistyi (ohra on vielä vanhempi viljalaji). Karjalanpaisti on uudempi tulokas, vasta evakkojen myötä suureen osaan maata levinnyt, samoin kuin karjalanpiirakat.
Uutisen mukaan ruisleipää suosi äänestyksessä erityisesti nuoriso. Olisiko ruisleipä vanhemmalle huonohampaisemmalle väelle liian kovaa purtavaa tai liian arkisen oloista, vaaleammat leivät elintason merkki? Lapsuudenkodissani piti olla tarjolla kahdenlaista leipää: lapsille rukiista, isälleni hiivaleipää Äidilleni kelpasi kaikki, ei ollut tottunut nirsoilemaan.
-
Taisin joskus kirjoittaakin pohjalaisen ruoan yleisreseptin: Otetaan lientä (vettä, maitoa, kaljaa, verta tai jotain yhdistelmää näistä) ja lisätään kokkareita (perunoita, jauhoklimppejä, ryynejä, lihaa, verimakkaraa, palttua, leipää, rusinoita tai jotain yhdistelmää näistä), keitetään ja lisätään paljon suolaa. Noin täytyy olla, sillä leipä leivottiin erillisessä leivinpakarissa vain kahdesti vuodessa ja pantiin vartaaseen säilöön, jolloin se kuivui niin kovaksi että tarvittiin liemi jossa liottaa se syötäväksi. Kerran viikossa tuvan leivinuunissa tuoreita pehmeitä limppuja pyöräyttäville karjalaisille riitti vähempikin liemi. Jos kohta kyllähän kaalikeitto eli lyhyesti vain kualj sielläkin tunnettiin.
-
Oli se oikea valinta, ruisleipä.
-
Niin oli. Ruisleipää viedään usein kotimaan tuliaisina ulkosuomalaisille.
-
Öppis taitaa kulinaari-ruokien ja trappistioluiden ohessa ruokaperinteen.
Oikeen rupesin muistelemmaan mitä muita keittoja meijän karjalaishellalla keitettiin kuin kaalisoppaa. No, hernerokkaa Laskiaiseks ainakii,ja kalasoppaa hauesta, hyi hitto !
Se tais tulla Virolahelt.
Lihasoppaa kyllä. Karjalaiset olliit ' syömäköyhiä' ja söivät myös ite teuraselläimiään.
Rikkaammil mailla parraimmat lihat männiit myöntiin.
Maitoruokii syötii paljo. Munamaitoo, makryynvellii, pullalämmitystä vanhoista pullista leivistä. Puuroo ja vellii maijon keral. Miulle maistu makaryynvellin kanssa sillivoileipä.
-
Kansakoulua kävin 50-luvun alkupuoliskolla. Muistan, kun kovilla pakkasilla tulin koulusta, niin äidillä oli hellassa tuli ja hellan reunalla paistinpannu, jossa sian valkoista läskiä tirisi kuumana rasvana. Siihen heittelin kansallisruokamme palasia ja melko pian haarukalla palaset suuhun. Sitten maitoa. Kyllä se oli hyvää. Enkä ole vyötäröltäni muita kummempi.
Joskus häiritsi, kun kysyttiin seuraavan päivän läksyistä, että pääsenkö edes mäkeen. Käytimme vakiovastaustamme "ei ole kuin laulua, leikkiä ja laskentoa, siitäkin vanha läksy". Sitten myöhemmin opiskelin riittävästi ja ahketasti päästäkseni "hyvälle oksalle".
Nyt luen Petsamo-kirjojani. Kun ko alue saatiin 20-luvun alussa Suomelle, niin yksi yrittäjähenkinen mies rahtasi sinne 50 sianporsasta, koska hän aikoi ruokkia ne kalojen perkeillä. Eväs oli varmasti hyvää ja possut olivat pyöreitä ja kiiltäviä, mutta tarinaa lisää lukiessa ilmeni, että silavan maku ei kenellekään kelvannut ällöttävän eltaantunutta kun oli. Poronliha ja kala olivat tutumpia ruokia.
-
Pakkanen kuluttaa silavasta saadun energian. Sohvalla lojuvan ei kannata syödä pakkasessa uurastavan jätkän ravintoa. Henki siinä voi mennä.
-
Itse olen niin köyhistä oloista, että meillä ei nähty edes nälkää, mutta kun faija oli leipuri niin ruisleipää riitti.
Nykyään Ullanruis reikäleipä on joka-aamuinen seuralaisemme. Toivon Ullalle pitkää ikä, kiitos ja anteeksi.
-
Minun paras leipäni tulee Viipurilaisesta kotileipomsta. Siikasen veljekset toivat isiensä työn Lahteen evakkoreessä. Nyt leipiä pyörittävät hämäläispojat Asikkalassa.
Uusi leipomo sijaitsee kahviloineen Pirppulanharjun alla, juuri ennen Tallukkaa, mutta oikealla.
Fazer, ent Ouluainen on suuri työnantaja täällä Kärpäsenmäen päällä. Kun käyn Keskussairaalassa, se on matkan varrella vasemmalla, Salpausselän kirkon kupeessa.
Sen perusti rouva Helander, oululainen lestadiolainen.
-
Miehän taas rustasin lauantaina kansallisruokaa. Tein satsin ruisleipää. Jälkilämmölle työnsin uuniin potin karjalanpaistia. Sitä riittää syödä vielä huomennakin.
Täällä meillä, karjalaisittain, ruisleipä tehdään pelkästään rukiista, eikä käytetä hiivaa. Meillä on puinen taikinatiinu, jossa juuri pysyy astiassa. Sinne laitetaan vain lämmintä vettä ja ruisjauhoja. Juuri saa sipistä vuorokauden. Alustetaan ja paistetaan hyvässä uuninlämmössä. Niin alustusvaiheessa lisätään titenkin suola. :023:
-
Noin se menee ja saamme puhdasta ruista ranteeseen. Kiitos, että taas kirjoittelet. :039:
-
Nautin juuri jokailtaisen kotiviilini. Viilin päällä oli pakastettuja mansikoita. Meillä ennen pakastusta mansikat viipaloidaan yleiskoneella, joilloin ne saadaan erittäin tiivisti rasioihin. Kun nyt niitä syö, ei enää näy viipaloinnista mitään jälkeä, vaan pakastus muuttaa niiden rakenteen täysin, mitä aina hämmästelen. Viili muuten kannattaa tehdä kotona, kun se ei suhtaudu kuljettamiseen myönteisesti. Aluspiimän saa kaupan viilistä aina kun tarvitsee. Pian oppii mistä viilistä saa parhaan. Myös maitojuomasta saa hyvän viilin. Näin tulee myös halvemmaksi, mutta laatuero on vielä suurempi.
-
Viili oli Raahessakin ensimmäinen ateriani operaation jälkeen. Pyysin, että kaatavat päälle tölkistä mehukeittoa. "Taivaassa vasta maku paranee" - tuli mieleeni.
-
Meillä aamupalalla on vaihdellen; viiliä, joko hunajalla tai muulla makealla, kaurapuuroa omenahillolla, tai mysliä ja jugurttia.
Iltapalani on puoli pikkupurkillista raejuustoa. Matti laittelee lämpimiä leipiä itselleen.
Viili on ostoviiliä, 1,5 % sta. Jugurtti on rasvatonta vaniljajugurttia. Puuto tehdään Elovenasta, e i esikypsytetystä.
-
Matti riipi grillibroilerista lihajämät, minä lisään ne silppuna pussikeittoon. Kanakeitto on siinä, hiukan persiljasilppua pintaan ja vähän mausteita.
Lammasjuustosta laitan lämpimiä leipiä grillissä.
-
Ehdin jo hetken odotella Jaffa appelsiinien tuloa kauppoihin, nyt oli ainakin Prismassa, tosin hinta oli 1,89€/kg kun Naveleja, niitä Egyptiläisiä olisi saanut 0,65€/kg. Ehkä Jaffatkin siitä vielä halpenevat. :icon_biggrin:
-
Keitin eilen ison kattilallisen kasvissosekeittoa, nesteenpoistotarkoitukseen.
Paljon valkokaalia ja varsiselleriä, runsaasti porkkanaa sekä iso sipuli ja kolme valkosipulinkynttä
Kaikki palasina laihaan, kasvisliemikuutiosta tehtyyn pohjaan. Hiukan vielä tuoretta paprikaa.
Varovasti suolaa ja hunajaa, sitruunapippuria.
Keitin kaksi tuntia ja sitten pamixilla soseeksi. Söimme maistiaiset heti. Matille lorautin hiukan kermaa joukkoon. Hyvä maku siinä on, sekä toimii kuten pitääkin.
Tarkkaa reseptiä ei ole, vain suuntaa-antavaa on tuossa yllä.
-
Sivistyksessäni on ollut härkiksen mentävä aukko, mutta nyt se on paikattu. Eilen kauppareissulla paketti melkeinpä käveli vastaani, joten nappasin sen kyytiin vaikkei sitä ostoslistassa lukenutkaan. Tänään tein kastikkeen osapuilleen aiemmin kehittelemäni härkäpapurouhekastikkeen reseptillä, nostelin lautaselle seuraksi porkkanasuikaleita ja kaikkea sellaista millä voisi täyttää tortillan - avocadoa, kurkkua, paprikaa, shakshukasoosia, punasipulia - ja hyvää oli.
Suhtaudun kyllä ehkä kuitenkin hieman nuivasti kaikkeen sellaiseen, mitä luonnehtitaan lihan korvikkeeksi. Käytän kuivattuja palkokasveja mieluummin siltään, aivan kuten perinteisesti niitä käyttävissä ruokakulttuureissa tehdään. Kuivattuja härkäpäpuja on vain ollut vähän vaikea viime vuosina löytää. Mahtaako koko sato mennä sinne härkistehtaalle?
Minulla on noin sata vuotta vanha opus nimeltään Säästötaloudellinen keittokirja, ja siitä löytyy ohjeita joissa käytetään virnoja. Olen saanut käsityksen, että se olisi nykysuomeksi härkäpapuja. Aiemmin olenkin ihmetellyt, mistä kumman ainesosasta ne virnaruoat pitäisi valmistaa.
-
Kuulin täällä Kaakonkulmilla, että ennen vaanhaan on ollut tapana tehdä papurokkaa juuri härkäpavuistaa.
Täällä härkäpapua kasvatetaan rehuksi eläimille. Sitäpaitsi se on erittäin hyvä maanparannuskasvi.
-
^Joo, palkokasvit sitovat ilmasta typpeä niin ettei typpilannoitteita tarvita :icon_biggrin:
Minulla on nyt pulma, en osaa päättää, ostanko valmiita laskiaispullia vai teen itse. Tein itse aiemmin tekemiini mantelimassan, ja kylläpä siitä tulikin hyvää, samoin kuin oikeasta kermavaahdosta (kaupan pullien vaahdoissa lienee aineita, joilla vaahto saadaan kestämään). Mutta kun muutakin tekemistä olisi. Pienet on murheet?
-
S-marketissa tarjolla paistamattomia extra pakastepulllia joista tuli kuohkeat laskiaispullat, 12kpl pussissa ja olikohan n. 2,5€ pussi. Kerma vaahdoksi ja hillo väliin, upposi ainakin meillä hyvin lastenlapsille.
-
^Olisi ehkä pitänyt ostaa tuollaisia. Vaan sen tietää että jos ostan 12 kpl niin syön liikaa. Ostin sitten valmiita, mutta ei nämä ole yhtä hyviä kuin itse täytetyt. Pakastamattomia valmiita ei ollut enää saatavilla kun saavuin kauppaan.
-
Ihmeellistä että kakarana maistuu sokeri ja makeiset, mutta aikuisena tai vanhuksena ei enään sitten millään.
Sokeria vaan on kyllä kaikissa elintarvikkeissa jopa hunaja marinoiduissa kanapakkauksissa, että ei sitä kyllä estääkkään voi sen saamista.
Kait sitä pitäisi pikkuhiljaa alkaa terveellisemmälle ruokavaliolle, kuten te jotka tänne kirjoittelette.
Alkaisi käyttämään oliiviöljyä tai muuta kasvisrasvaa ja tekisi salaatteja sellaista.
Kiitos härkäpapu vinkeistä pitää tutustua käytännössä.
-
^Minulle on muuten käynyt sokerin suhteen samoin. En voi väittää ettei se ollenkaan maistuisi, mutta ei likikään siinä määrin kuin lapsena tai vielä nuorempana aikuisena.
Välttäähän sen sillä kun tekee ruokansa itse ja esim. leipiä ostaessaan vähän vilkaisee tuoteselostetta. Lihoja saa marinoimattominakin.
-
”Kuusivuotias lapsenlapseni kysyi, että ”mitä laitat ruuaksi?” Kerroin, että perunamuusia ja paistetaan lehtipihvit. ”No sehän sopii. Minä olen nykyään melkein kasvissyöjä”, huikkasi tyttö. (IS)
-
Inka 3v oli kanssani kylpylässä, jossa oli samaan aikaan painonhallintakurssi. Suihkussa tyttö ekana sanoi. Kato miten iso täti. Sain hetkeksi huomion muualle. Sitten tyttö kiljaisi. Toi tåti kyllä voitti kaikki. Lähdimme nopeasi pukeutumaan.(IS)
Niin että sitä kasvisruokaakin sitten kohtuudella
-
Kattelin ja hävitin jo videon, jossa tehtiin nuudeleita.
Siinä näytettiin ero vatsassa sulamisessa, kun on tehdasvalmisteista tai itte tehtyä nuudelia.
Jos joku ystävällinen löytää reseptin, niin kiitos kaunis.
-
Täshä näit ois;
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ruoka/reseptit/kotitekoinen_nuudeli
https://www.valio.fi/reseptit/ryhmat/nuudelireseptit/
-
Täshä näit ois;
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/ruoka/reseptit/kotitekoinen_nuudeli
https://www.valio.fi/reseptit/ryhmat/nuudelireseptit/
Kiitos kaunis.
Olet kyllä ihan huippu ja paras ikuna :)
Kolme sanaa sinulle. ole ystävä minulle :) <3
-
Ite olet !
Kalamiehenä, Make, ymmärrät täst enemmän kui moni muu;
https://youtu.be/_FdshV1Mg_w
p.s. Palmusunnuntaina laitan karitsankareen jälkikasvulle rosmariiniperunoil.
-
Mulla koevedos lammasrullasta menossa uuniin, on tulossa pääsiäisenä enemmän jengiä murkinalle, joten täytyy kypsyys aste varmistaa. Tarkoitus valmistaa hieman ylikypsä, n. 70c sisälämpötilaltaan noin niinkuin kokeeksi. Mämmiä pyrin karttamaan kaikin keinoin joten jälkkäriksi täytyy tehdä joku yllätys veto.
-
^Eikös kaikki raikkaat hedelmäiset rahkajälkkärit kuulu pääsiäiseen?
Mämmi kuulostaa muutenkin lampaan jälkeen kovin raskaalta tarjottavalta, ehkä näöltään ja jopa maultaan samaan tapaan stydiltä. Kulinaristisen oikeaoppisuudenkin kannalta pitäisi siis tarjota jotain muuta. Siinähän pyritään vaihtelevuuteen.
-
Mämmi on kotoperäistä hyvää ruokaa.Juha Mietokin sitä popsii.
-
Mie ja tykkään. Rove viikos miult tyhjenee. Neljä-viis on jo syönt. :023:
-
No niin, vappu tulla jolkottaa ja ajattelin jakaa Fingerporin tippaleipä reseptin kaikkien "pienen suolaisen" ystävien kanssa. Itse en tätä ole kokeillut kun ei ole oikein mahdollista ton öljyn kuumentamiseen, kattilassa en viitsii sitä tehdä. Vaikeusasteeksi mainitaan HAASTAVA, resepti on 4:lle.
Siskonmakkara-tippaleivät:
4 siskonmakkaraa
vähintään 0.5 dl ruokaöljyä
1-2 tl curryjauhetta
1. Tyhjennä siskonmakkaarat pursotinpussiin.
2. Kuumenna öljy n. 180 asteeseen.
3. Pursota siskonmakkara massa öljyyn ja paista kullanruskeaksi 1-2 minuuttia.
4. Nosta tippaleivät reikäkauhalla lautasella olevan talouspaperin päälle ja anna ylimääräisen öljyn valua pois.
5. Ripottele curryjauhetta siskonmakkaratippaleipien pintaan.
Tämä olis kiva ylläritarjottava. Olis kiva kuulla kokemuksia jos joku innostuu "kokkaamaan".
-
Äitienpäivä safka taitaa jäädä mun harteille, anoppikin ilmeisesti kampeaa mukaan :icon_lol:. Pitäis keksiä joku helppo ja nopea pöperö. Olen kehitellyt nakkimaljakkoa, siinä olis erilaisia nakkeja ehkä jopa ryynäreitäkin pystyssä, se varmaan lämpeis mikrossa koko hässäkkä kerralla, siihen kylkeen sitten vaikka lohkoperunat. Suolakurkku tois vielä mukavasti väriä annokseen. Tää olis ollut hyvä lisä Fingerporin keittokirjaan mutta ei pojat ollu huomanneet kehittää ajatusta.
-
Tarjoiluehdotus edelliseen olisi se että tunkis nakit ja muut eripituiset wurstit Aaltomaljakkoon pystyyn ikäänkuin asetelmaksi :023:.
Saattais anopin leuka loksahtaa.
-
Tarjoiluehdotus edelliseen olisi se että tunkis nakit ja muut eripituiset wurstit Aaltomaljakkoon pystyyn ikäänkuin asetelmaksi :023:.
Saattais anopin leuka loksahtaa.
Se ei olisi ikebana, mutta voisiko olla nakkibana? Samanlainen asetelma etelän hedelmistä voisi olla bananabana. :003:
-
En ole tehnyt vuosiin pizzaa taikinasta, nyt tuli inspis tehdä ja tein. Hyvää tuli, kaikki maut osuivat kohdalleen vaikka raavin vaan kasaan kaikkea mitä jääkaapista löytyi. Pohjakin oli jotenkin ilmavaa ja rapeaa, kuulostan varmaan tosi yksinkertaiselta koska en ole mikään ammattilainen mutta taisin vispilöidä pohjaa alussa vähän liikaa ja siihen tuli ilmakuplia. Ja annoin kohota. Kuohkeus selitetty. Aurajuusto, sipulihilloke ja muutama muu mauste antoi kivan säväyksen.
-
Jotenkin ironista suojautua polttoa vastaan patakintain kylmää ruokaa käsitellessään, mutta se oli käsillä olevista paras apuväline nokkosia saksiessa. Ne tuoksuvatkin niin hyvälle ja niistä saa kiehautettuna ihanan ja ravinteikkaan muhennoksen. (Muistuttaa pinaattia maultaan jos joku ei ole maistanut) Eli tavallisen valkokastikkeen sekaan vaan. (Muut syötävät lautasella on grillattu kana, tumma riisi ja vihreät pavut,- salaatti myöhemmin) Kiitos ruoasta!
-
Kesäruokaa Primasta.
Ahvenfilé 16 eu/kg, uudet perunat 77 sent/kg, kesäsipuli nippu 70 sent. Hinnat noin suunnilleen.
Kotona oli munia, kermaa ja juotavat.
Paistoin fileet voissa, pyöriteltyäni korppujauho/venäjauho/ suola/valkopippuri-seoksessa. Annoin tiristä kunnolla. Perunoisen kiehuessa tillinvarsien kanssa tein munakokkelin .2 munaa, 0,25 dl kermaa,suolaa valkopippuria ja runsaasti sipulinvarsia silppuna.
Jääkaapista löytyi ayrinkosalaatin loppu ja purkki punajuuri-piparjuuriraastetta ja smetanaa.
Kesäinen ruokanautinto ei kaivannut edes ruisleipää, joka tähän kyllä hyvin sopisi.
Meillä kaloreisen kulutus on vähäistä.
-
Keittiössäni puhalteli tänään ratatuuli, eli tein yksinkertaistetun ratatouille-version: Pataan paljon oliiviöljyä, siihen paloiteltuna yksi kpl kutakin: (puna)sipuli, munakoiso, paprika, kesäkurpitsa, porkkana (kandee viipaloida). Ja purkillinen tomaattimurskaa. Helppo muistaa resepti, kun kaikkea tulee yksi :icon_biggrin:. Mausteeksi maun mukaan valkosipulia, suolaa, mustapippuria ja yrttejä (basilikaa nyt ainakin); kuivatut käyvät hyvin. Kypsennetään kunnes on valmista, tai voi sen levyn vähän aikaisemmin jo kääntää pois päältä.
Ei siis puljaamista kokonaisten tuoreiden tomaattien kanssa, ei munakoison itketystä tms. kommervenkkejä. Sipulirajoitteisena jätän sen vähemmälle, mutta tuossa siis yleisohje joka sopii useimmille. Ei varmaan mene pilalle vaikka pistaa toisenkin paprikan, jos niitä sattuu olemaan.
-
Tuntuu minun ruoalta. Syön nykyisellään mielelläni paljon kasvisruokaa. Tekotapa myös miellyttää, pannaan pataan ja kypsennetään.
Minä söisin tämän smetana-silmän keralla.
-
Tämän ketjun pitäisi meikämanneakin ruveta kiinnostamaan....sitku....mutku, olenkohan
liian vanha ja kaavoihin kangistunut??
Mitenkähän se yksi sanonta kuuluu...miten vanha mukautuu uusiin kuvioihin...tai sit ei... :icon_sad:
-
Vanha koira oppii uusia asioita, mutta kissa ei. Tätä vissiin tarkoitettiin. :003:
-
Minä söisin tämän smetana-silmän keralla.
Minä söin tällä kertaa kalan kanssa. Käytän niin paljon oliiviöljyä itse ruokaan, ettei lisärasva ole enää tarpeen, sen sijaan jotain valkuaispitoista ehkä hyvä saada.
Tuota voi syödä myös kylmänä, ja säilyy aika hyvin.
-
Kuhafileitä salaatin kera.
Marjoja vähän.
Ja nyt se kahvi.
Aamulla viili ja leipää, kahvia.
Iltapalasta en tiedä vielä.
Tänään.
-
Mulla pannari uunissa...pitääkin mennä kurkkaamaan... :icon_biggrin: :023:
-
S marketti on myynyt koko kesän tuoresipulia edullisesti, olen hurahtanut siihen, kuten sipuliin yleensäkin. Tosi monipuolinen rehu, joka pitää veriarvotkin kunnossa.
-
Monissa pulloissa on mielestäni liian hidas korkki. Tarkoitan sitä että kun pulloa avaa niin se ei aukeakkaan vaan joutuu vielä kiertämään kerran tai toisenkin että saa korkin pois. Maailma ei todellakaan ole valmis :icon_eek:
-
Juomapullojen korkit lyheneivät pari vuotta siten muutaman millimetrin ja jos niitä yhä lyhentää ja nopeuttaa kasvaa vuotoriski geometrisesti. Korkin primääri funktio on pitää nesteet ja kaasut sisällä ja toisekseen olla avattava.
-
Olen onnistuneesti alkanut vähentämään lihan käyttöä tarkoituksena päästä siitä kokonaan eroon. Kalaa, munia ja maitotuotteita käytän osteoporoosin takia. Nykyisin on lähikaupoissakin hyvin saatavilla vegetuotteita.
-
Meillä lihan syönti on painottunut broileriin. Tunnustaudun edelleen itse raadon syöjäksi, ja kun jotain ^hyvää^ pitää valmistaa niin kyllä siinä liha näyttelee suurta osaa, samoin kuin kala. En ymmärrä kasvis syöjiä, kuitenkin sitten vedetään tuotteita joissa on eläin peräisiä juttuja kuin Simo hilloa, tai ainakin kuljetaan nahkakengissä kuin ei mitään.
-
^Simo hilloa? :017:
Eihän sitä tarvitse täydellinen olla. Hyvä sekin jo, jos saa vähennettyä pahuuden määrää, vaikkei kaikki poistuisi.
Eläinsyönnin pahuutena tässä ennen muuta ekologiset tekijät, ja toisena tehotuotannon eläinrääkkäys. En osaa sitä paheksua, jos viereisestä järvestä käy sinttejä onkimassa ja ne syö. Tai jos kotimaista hevosta pistelee, tahi rusakkoa.
Mutta on niitä ihan liian herkullisia kasvisruokiakin olemassa...
Niin joo. Raamattua kun lukee niin huomaa, että tappaminen tuli ihmisen elämään syntiinlankeemuksne myötä. Ennen sitä oltiin kasvissyöjiä, sitten vasta saatiin lupa tapppaa. Muslimit tämän vieläkin teurastusrituaalissaan muistavat, tekevät tekonsa Jumalan armeliaan armahtajan nimeen. Kaiketi kunnon juutalaisetkin. Paatuneet kristityt sen kuin lahtaavat vain.
-
^Tähän löyhästi liittyen: Joku oppinut, olisiko ollut professori Tapani Harviainen, on minulle sanonut, että Jerusalemin temppeli oli oikeastaan yksi iso teurastamo lähinnä.
Asia onkin jäänyt minua askarruttamaan. Oliko niin, että kaikki mitä ruoaksi tapettiin, oli (Raamatun ajan juutalaisilla) uhrilihaa? Siis nisäkkäät nyt ainakin; ehkä linnutkin? Ja miten se käytännössä meni, tapettiinko muuallakin kuin temppelissä? Sittenhän siitä tapetusta uhrieläimestä osa poltettiin, osa kuului teurastajille eli leeviläisille, ja osa syötiin itse. Eli syötiin yhdessä, ja oli vankka näkemys että teurastaminen on jotain mihin on erikseen täytynyt saada lupa eikä mikään itsestäänselvyys, kuten meillä nykyään.
Lihaa ei liene syöty ollenkaan siinä määrin kuin meillä nykyään. Kalastaminen tuli jossakin vaiheessa kuvioihin, mutta milloin? Aabrahamin tapaisten lammaspaimentolaisten juttu se ei kai oikein ollut, mutta Jeesuksen kavereissahan kalastajia oli enemmänkin, ja kala tuttua murkinaa.
-
Siirrytään Kotikokki 2 osioon