Keskustelu > Seuratupa

Aamuhartaus 25

<< < (8/12) > >>

Pena:
Jos yksinkertaisesti heidän tilaansa tarkkaamme, niin emme kiellä niitä kärsimyksiä, mitä niillä on. Niillä on niin äärettömän paljon kiusauksia ja viettelyksiä. Jos ne joutuvat avioliittoa alkamaan, viettelee maailma ja saatana sitä tekemään kammioissa ja pimeydessä, niissä kiusauksissa, missä vanhempain silmät eivät ole näkemässä eikä korvat kuulemassa. On hyvin luonnollista, ettei siellä ole rukousta sitä liittoa pyhittämässä. Ja kun Jumalan sana on jäänyt kodista pois eikä sitä muisteta, niin kuinka suuressa vaarassa onkaan maallisen kihlauksen kautta jäädä se kihlaus, jonka kasteessa on saanut Kristuksen kanssa solmetuksi, ja tulla kokonaan menetetyksi. Ei ole rukousta enää siinä, että Jumala olisi johtamassa huikentelevaista mieltä.

Juho Malkamäki

Pena:
Minä olen itse ollut nuorukainen ja olen niitä, joita vanhemmat ovat nuoruudessa koettaneet kasteen armossa säilyttää ja ovat monta kyyneltä vuodattaneet ylitseni. Mutta tiedän samalla, kuinka suuri Jumalan armo on ollut minua kohtaan, kun kotielämässä viljelty Jumalan sana on tullut lisäksi kannattamaan kiusauksissa, ja kuinka äärettömän monta kertaa olen vanhempaini kautta avun saanut, ja kuinka paljon esirukouksia tuekseni, ja kaikkein voimallisin on Kristuksen esirukous ollut.

Juho Malkamäki

Pena:
On helpompi kieltää maailmaa, kun se tulee tarjoksi vihaisena, mutta kun se alkaa hymyilemään ja tuomaan esiin hyveitänsä ja näyttelemään, mitä sillä on, ei jaksaisi sitä kieltää eikä pitää niin tyhjän veroisena kuin se on. Se on syleilyynsä siten jo monta niellyt. Sentähden olen siitä vähästä, mitä minulla on sanottavana, nuorukaiskansalle sen omista vaaroista ja kiusauksista puhunut, kun tiedän, kuinka lähellä he maailmaa pitävät. Kun jaksaisi ja osaisi puhua sellaista, joka veisi niitä Jumalan sanaan ja Jumalaa lähelle, niin tietäisi varmaan, että niille tulisi Jumalan totuuteen perustettu toivo ja se ymmärrys, joka kärsimyksenkin johtaisi hyvään loppuun.

Juho Malkamäki

Pena:
Eipä ikinä tarvitsisi katua sitä, että on nuoruudessa muistanut Luojaa. Ei olisi silloin omantunnon päällä raskaita kuormia, joita vihollinen kokoaa salaisiksi verkoiksensa, ja pitää ne ensin piilossa, etteivät ne pääsisi omantunnon silmäin eteen ennenkuin tautivuoteelle joutuu. Silloin se vasta vetää ne esiin ja näyttää kokonaan mahdottomaksi pelastuksen. Silloin se väittelee: "Nyt on asia kokonaan pilalla, nyt on mahdotonta ajatella, että sinä Jumalan armoa saat." Ja sentähden olisi sanan viljeleminen ja seuraaminen aivan erinomaisen tärkeätä, ettei tätä tarvitsisi kuormata omantunnon päälle, vaan ottasimme vaarin apostolin kehoituksesta: "Pankaamme pois kaikki kuorma ja synti, joka aina meihin tarttuu ja hitaaksi tekee ja juoskaamme kärsivällisyyden kautta siinä kilvoituksessa, joka meidän eteemme pantu on.*"

Juho Malkamäki

*Hepr. 12:1

Pena:
Kaikkinäkevä tuomari tutkii meitä nytkin tällä hetkellä, ja voi, että Hänen tutkiva silmänsä olisi sellainen, ettemme pääsisi piiloon, että kävisi niin, ettemme kykenisi yksikään synnin puolta pitämään, vaan joutuisimme sille puolelle, jossa synti karvaaksi tulisi. Jumalan kasvojen edessä syntimurheen alla pääsisimme itsekukin vihdoin lankeemuksien ja kompastusten ohi sille Pietarin osalle, jossa vielä Kristuksen kanssa päästään matkaa tekemään täällä elämässä ja sitten Hänen tykönänsä olemaan iankaikkisesta iankaikkiseen.

Juho Malkamäki

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu