Sammunut sielu
Herra, minä viivyn kuin pilkkopimeässä luolassa,
katso, minun sieluni hämmästyy ratki,
silmäni ovat sinun valkeutesi unhoittaneet,
kaihi on kattanut niiden kalvon,
eivätkä ne erota enää sinun katsantosi kirkkautta.
Herra, o, Herra,
puhkaise minun silmieni kaihi,
täytä minun tyhjä sieluni kalliilla öljyllä,
niinkuin täytät läpikuultavan lampun,
minun sammunut sieluni, joka Sinua huokaa
halki pimeyden harhan.
Aino Kallas: Polttoroviolla 1945