Neuvoja kanssakulkijoille

[Mörtti-57]

Sepon neuvomana soittelin kolomehen paikkahan ja Tuurin Nahkapaikasta löytyi oikiaa kokoa ja viälä niin halavalla,että ostin kaharet. Talaveksi MBT CHAPAT ja kesäksi kevyemmät MBT MOJAT. Ajokilometriä niiren tähären tuli 140km ja rahaa meni kenkiihin 397€, mutta jos ne estää lenkkeilles jalakapohojan jäntehen tulehruksen, niin ovat hintansa väärtit.
(Varuste netis mun ostokset olis maksanu 2 x 249€ + postikulut terv. nimim. tarjoushaukka )

[Antti Juhani]

Ihmettelinkin, miksi MBT-kengillä on niin vaikeaa ajaa autoa, kun itselläni ei sellaista ongelmaa ole ollut. Mutta onhan ne "isokenkäiset." Mitenkä 47 sirot saa ohjattua oikeaan suuntaan. Levike se pitää olla.

[Mörtti-57]

Katsastusmiäs sanoi viimeksi leimates, että laita nua polokimien kummit paikalleen, kun ne pitääs siälä olla. Insinöörille näytin kenkääni ja sanoon, että eihän nämä 47 taharo polokimille mahtua, jos siälä on ne kummit. Suajakummit on aina ittestään hävinny, minä kampean jalakojani polokimilla.

[seppos]

Katsastusmiäs sanoi viimeksi leimates, että laita nua polokimien kummit paikalleen, kun ne pitääs siälä olla. Insinöörille näytin kenkääni ja sanoon, että eihän nämä 47 taharo polokimille mahtua, jos siälä on ne kummit. Suajakummit on aina ittestään hävinny, minä kampean jalakojani polokimilla.

Kuten sanoi parkkiparkkipaikalla ei saa ovea kunnolla auki, kuten maalla saa ja isojen kenkien pujotttaminen kapeasta raosta vaikeaa jalkavaivaiselle. Toisaalta eihän jalkoja paljoa autoa ajaessa tarvitse. Maantiellä ajan aina vaikionopeussäätimellä ja minulla on automaattivaihde eli vasen jalka vain lepää ja oikea yleensä vain jarruttaa. Ohutpohjaisilla kengillä saa paljon peremman ajotuntuntuman mutkaisilla teillä, jos tarvitsee käyttää polkimia.

[Antti Juhani]

Kotipuolessani oli eräät kaverit neuvoneet iltamakyydillä taksimiestään, kuinka kaasupolkimeen saa paremman tuntuman. Oli sitten sen reissun ajellut pelkkä sukka kaasujalassaan. Tosi tapaus, mukana ollut kertoi.

[Antti Juhani]

Lisäystä edelliseen; automerkki Pobeda. Olikohan tunnoton poljin?  En ole saanut ajaa ko. autoa. Kyydissä vain.

[seppos]

Lisäystä edelliseen; automerkki Pobeda. Olikohan tunnoton poljin?  En ole saanut ajaa ko. autoa. Kyydissä vain.

En tiedä, mutta niitähän tuotiin joskus 50 luvun alkupuolella.

[Antti Juhani]

Kuinka neuvoisin ystävääni, joka on naimisissa narsistisen naisen kanssa, syö mielialalääkettä, ym. Kavereiden kanssa ollaan sitä mieltä, että ero olisi parhain ratkaisu, mutta ei sellaista voi ilmeisesti mennä noin vain ystävälle sanomaan. Nähdään, kuinka kaverimme on jopa erakoitunut meistä vanhoista tutuista. Emme ole salonkikelpoisia nykyisen emännän mielestä.

[sadetta]

Jos todella on kyse narsistista, niin ymmärtääkseni järkevin ratkaisu on lähteä. Kenenkään ei tarvitse luopua minuudestaan, ystävistään ja elämästään ja antaa toiselle valta hallita tekemisiään. Vain erittäin vahva voi selvitä sellaisessa suhteessa. Pitää kyllä olla harvinaisen vahva, että pystyy pitämään kiinni omista oikeuksistaan eikä ala uskoa olevansa se syyllinen ja huono ihminen.

Jos toinen jatkuvasti syyttää ja nälvii ja kohtelee huonosti, niin kai suht tervepäinenkin alkaa epäillä olevansa tyhmä ja huono ja väärässä ja kelpaamaton. Itsensä irti riuhtaiseminen voi olla vaikeaa, mutta yleensä se on oman mielenterveyden kannalta ainoa ratkaisu.

Minusta asiasta voisitte keskustella, sillä pahasti alistettu ei välttämättä itse tajua tilannettaan. Hän voi jopa alkaa uskoa, että vika onkin hänessä ja jos hän osaa olla toiselle mieliksi, niin asiat paranevat. Niin ei taida oikean narsistin kanssa käydä.

[mt]

Kun lähipiirissä - perheessä, työyhteisössä tms. - on luonnehäiriöinen, edessä on joka tapauksessa pitkä prosessi. Asian tajuaminen on korkean kynnyksen takana, ja siinä vaiheessa tavallinen ihminen etsii syytä itsestään, kuten tuossa jo mainittiinkin. Vaikka asiasta on viime vuosina puhuttu julkisuudessa, ei se tieto ole kaikkia tavoittanut, ja vaikka olisikin, ei asian käsittely ole silti helppoa.

Itselläni on hieman kokemusta tämäntyyppisestä asiasta. Silloin yksi ensimmäisiä tiedonlähteitä oli sattumalta kuultu radio-ohjelma ("hei, onks ne käyny täällä tekemässä ohjelmaa?"). Tämä mainio ohjelmasarja on saatavana netissä:
http://yle.fi/puhe/kiusaaja19.php

Asiasta on nykyisin olemassa jo suomenkielistä kirjallisuuttakin.

Ystäväpiirin tuki - ennen muuta kuuntelu - on mitä tärkein tuki. Tukea tarvitaan myös siinä vaiheessa, kun irrottautuminen on tehty. Asiaa on prosessoitava puhumalla pitkään.

Mt

[tuulikki]

Ero , vaikka kipeäkin, on ainoa mahdollisuus selvitä narsistisesta puolisosta. Jokaisella on oltava oikeus omaan elämään, omine ystävineen ja ajatuksineen. Olen törmännyt narsismiin työelämässä ja vasta narsistin poistuttua "kuvioista", työyhteisö tervehtyi. Jopa ne, jotka kuuluivat narsistin sisäpiiriin, ovat myöhemmin kertoneet kärsineensä tilanteesta, kovastikin.
Narsismin uhri tarvitsee kuuntelijoita, ymmärtäjiä, jotka ovat tukena myös erotilanteessa.

[maisakai]

Muistaakseni vastikään on ilmestynyt kirja naisnarsistien uhreista. Olisikohan sen lukemisesta apua teille kavereille? Ja jos tuntuu sopivalta, voisi lainata ystävälle?

[seppos]

Muistaakseni vastikään on ilmestynyt kirja naisnarsistien uhreista. Olisikohan sen lukemisesta apua teille kavereille? Ja jos tuntuu sopivalta, voisi lainata ystävälle?

Raimo Mäkelä on kirjoitelut runsaasti ja monia painoksia luonnehäiriöisistä. Valitettavasti minulla on parista henkilökohtaisia kokomuksia enkä halua kokea sellaista koskaan enään.

[Antti Juhani]

Raimo Mäkelä on kirjoittanut useita kirjoja narsismista. Lähestynyt myös uhrin näkökulmasta. Nykyisin aiheesta on saatavana paljon tietoa, joskus on joku ulkopuolinen sanonutkin, että jo liikaakin. Kun läheinen taistelee ongelman kanssa, tieto ei tuo kumminkaan sitä ratkaisua. Uhrin on tehtävä se itse. Pakene tai taistele, näin se vain on.  

[Atanasia]

Kyllä se niin vain on, ettei luonnehäiriöinen/narsisti rakastamalla parane.