Seppolle:
1. Sun tykös turvaan, Jumalan! Äl ann mun häpiään tulla, kanss anna huuton hartahan sult, Luojan, kuultun olla: Ol armoinen kautt Kristuksen, kun on mun hurskauten; Sä linnani, kuhun turvani mä otan, levon löydän.
2. Pääst vääräin minua kädestä ja julmain joukost pahast, kanss synnin, piruin siteistä sä armiaast minua pelast; sä turvan ain mun vaivoissan kanss vahan vahva lienet jo tultuan tänn maailman, ja viel mun armois vienet.
3. Mun kerskauksen autuain, kanss turvan elon olet, jo nuoruudest mull näyttän ain sun hyvät tekos monet; sä kädellä väkevällä mun äitin kohdust vedit, viel sitten ain elinaikanan mull paljon hyvyytt teit.
4. Mä joudun ihmeeks kamalaks, ja pilkaks monell ilkiäks; vaan kielen kuitenk hartahast ain kiittää Herraa kerkiäst. Mä turvaan tääll sun sanas pääll, kuin oikein opettaapi, ett avun ain juur autuaan, kuin Herraan toivoo, saapi.
https://www.youtube.com/watch?v=uZlQ35vy38A 
