1944 kanssa, mun pitää kyllä joskus paiskataan kättä joskus.
Mies on toiselta vuosituhannelta, sodat nähneenä ja paljon kokeneena, kuten tietysti me muutkin, mutta yksyhdeksän nostan hatun ja kumarran ja kait kerran sen tehnykin.
Olet ollut sodassa, no kait me kaikki ollaan jotenkin, mutta ne jokunen kerta, kun olen nähnyt aseen, niin on kuin Herran edessä, ei siinä pullistella.
Toisaalta huumori on pelastanut monta pelkuria, siis itte luen ehdottomasti pelkuriksi.
Kaverini, kun joutui vankilaan, niin oli ihan varma, et get var her, skille got og farghvell,
Et kiitos ja näkemiin.
No siellä linnassa oli tääläisiä kuin minä, kun kaikesta näkee huumorin, ei olla pyhinyksiä ja ei olla kilvoiteltu .
No tää luuseistä luusereinen jengi, niin vitsaili ja sai kaverin nauramaan ja heidän ihmisrakkaus nosti kundin masiksesta.
Itte kuulun noihin halveksuttuihin luusereihin.
Jotenkin 19 toista, niin rakastan lukea sun sota ja muita juttuja, musta ei koskaan tule tuollaista hirmua.
https://www.youtube.com/watch?v=X1-y9w5KwEg