Kirjoittaja Aihe: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)  (Luettu 20233 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa karjalaisenkyösti

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 5163
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #30 : 30.09.19 - klo:22:57 »
Aikoinaan (70-luvulla) kävin Yli-Vainion käsien alla kaatumassa. En kuitenkaan kokenut mitään erikoista. Sitten kävin Pirkko Jalovaaran käsien alla kaatumassa. Se oli erikoinen kokemus. Tunsin valtavan voiman jo siinä vaiheessa, kun Pirkko nosti kätensä. Ja taas kaaduin. Ei kuitenkaan tullut mitään kokemuksia sen jälkeen.

Ihmiset ovat erilaisia.
Minä olen ollut Niilon ja Pirkon rukoiltavana ja monen monen muun.
Koskaan en kaatunut, en silloinkaan, kun on työnnetty.
Joku työntää, joku tuskin hipaisee, joku siltä väliltä.
Vaikka kaikki muut olisivat kaatuneet, minä en kaatunut.

Mutta nämä kokemukset saivat minut kriittiseksi. Aloin tutkimaan, mistä tässä on kysymys. Pohdin sitä, että milloin Jumala on alkanut ystäviään kaatamaan (taaksepäin), en kuitenkaan ole löytänyt Raamatusta sellaista.

Kyllä niitä Jumalan ystäviäkin on kaatunut. Hesekiel taisi kaatua voimatomana maahan kohdattuaan Jumalan. Johannes kaatui Patmos saarella kun näki Jeesuksen. Varmaan niitä muitakin vastaavia Raamatussa on kerrottu.


Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #31 : 01.10.19 - klo:08:14 »
Kyllä niitä Jumalan ystäviäkin on kaatunut. Hesekiel taisi kaatua voimatomana maahan kohdattuaan Jumalan. Johannes kaatui Patmos saarella kun näki Jeesuksen. Varmaan niitä muitakin vastaavia Raamatussa on kerrottu.

Raamatussa taidetaan kaatua yleensä kasvoilleen, joskus jopa heittäydytään.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #32 : 02.10.19 - klo:23:53 »
Yksi minua kiinnostaisi kuulla. Veikö se nurinmeno lähemmäs Jumalaa, sikäli kuin sitä nyt kykenee ihminen mittailemaan. Sellaisesta kuitenkin puhutaan, mitä merkinneekin.

Vahvistiko se ” lujaa luottamusta siihen, mitä toivotaan”  auttoiko se ojentautumaan ” sen mukaan, mitä ei näy”?  Ja pyytäisin miettimään pidempää aikaa kuin sitä iltaa, jos siis tämmöinen kokemus on osunut kohdalle.

Tukiko ja vahvistiko se elämän myrskyissä,  ne saattavat olla melko kamalia,  ja joskin meillä on lohtu kuoleman edessä niin ei tätä elämää ihan tyhjäksi voi mitenkään laskea.  Lutherin ajatus ” Jumalan vasemman käden työstä ja oikean käden työstä” saattaa jo ajatuksena kantaa.  Miten nämä kokemukset? 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #33 : 03.10.19 - klo:00:11 »
Kerron tämän koska juttu on tosi.  Minulla oli myös lupa, enkä ollut hoitovastuussa.

Keski- ikäinen pastori sai aivokasvaimen, ja niistä sen pahanlaatuisimman mahdollisen.  Leikata voidaan, mutta millään hoidoilla ei onnistuta poistamaan kokonaan.  Jotta oireet helpottuisivat ja saataisiin lievitystä, tehdään useampia leikkauksia. Lopputulos on kuitenkin aina  tämän päivän osaamisella se, että kasvaimen kuolee.

Oltiin tilanteessa, jossa potilas alkoi uupua.  Perhe, lääkärit ja ao kävivät keskusteluita joissa mietinnän jälkeen päädyttiin lopettamaan aktiivinen hoito. Potilas olisi kotona, ja sairaalassa vaikeutumisvaiheet, yritettäisiin tehdä kaikki oireiden rajoittamiseksi.

Seurakunnan vanhimmat, siis papiston vanhimmat, kysyivät saisivatko he vielä rukoilla ja voidella potilaan öljyllä.  Tietysti se järjestyi. Ja potilas parani. Oireet katosivat, ja vaikka miten päin kuvattiin niin ei tuumoria löytynyt. Labra- arvot korjaantuvat nopeasti.

.................

Puolen vuoden kuluttua oireet kuitenkin palasivat rajuina, ja tuumori oli palannut. Siihen hän menehtyi hyvin lyhyen ajan kuluttua.

Tietty hän sai monta tärkeää kuukautta kasvaville lapsilleen, välillä ajattelen näin päin.   Useasti kuitenkin mietin sitä pettymystä. 

No, näin nyt kuitenkin tapahtui, eikä minun asiani ole sitä arvostella.  Näki ja koki  sitä kaikenlaista ja kuuli vielä enemmän. Placebopohdinnoista nyt tiedän sen mitä kai kaikki, kolmasosa ihmisistä ei saa hoidosta hyötyä koska uskoo että häntä ei haluta tai osata hoitaa kuitenkaan oikein ja päin vastoin, eli kolmasosa saaaika massiiviset hyödyt  luottamuksen voimalla.

  Että häijy astrosytooma häviää, semmoista en ole toista kuullut.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #34 : 07.10.19 - klo:14:47 »
En jaksanut lukea koko ketjua. Ehkä kuitenkin saan kertoa kokemuksiani. Aikoinaan (70-luvulla) kävin Yli-Vainion käsien alla kaatumassa. En kuitenkaan kokenut mitään erikoista. Sitten kävin Pirkko Jalovaaran käsien alla kaatumassa. Se oli erikoinen kokemus. Tunsin valtavan voiman jo siinä vaiheessa, kun Pirkko nosti kätensä. Ja taas kaaduin. Ei kuitenkaan tullut mitään kokemuksia sen jälkeen.

Mutta nämä kokemukset saivat minut kriittiseksi. Aloin tutkimaan, mistä tässä on kysymys. Pohdin sitä, että milloin Jumala on alkanut ystäviään kaatamaan (taaksepäin), en kuitenkaan ole löytänyt Raamatusta sellaista. Ja jostain kirjoituksesta luin, että Telppäsniitylläkin kaatuivat ne, jotka vastustivat Jumalan työtä (joku voisi tutkia tätä paremmin).

Nuorena kohtasin ilmiön, jossa paha henki tekeytyi Jumalan Hengeksi ja tapahtui ihmeellisiä asioita. Tästä opin sen, että ihmeetkään kielilläpuhumisineen eivät vielä todista, että kysymys on Jumalan toiminnasta.
Luterilaisen kohusaarnaajan Pirkko Jalovaaran julkisuuskuva on kärsinyt hänen saatua tuomion rahankeräysrikoksesta, ja menettämään valtiolle saamansa rikoshyöty. Myöhemmin Jalovaara liittyi ortodoksiseen kirkkoon vaihtaen samalla etunimensä. Nykyisin Pirkon uusi etunimi on Maria.

Heinäväen hurmoskokemusta Lapinlahdella vuonna 1796 pidetään herännäisyyden alkuna. Nilsiäläinen kuvanveistäjä Matti Hurskainen antoi vuonna 1988 tätä Telppäsniityn ihmettä kuvaavan puureliefin lahjaksi helluntailiikkeen ”ainoaksi aidoksi körttipastoriksi” kutsutulle helsinkiläiselle pastori Kai Antturille. Antturi luovutti taideteoksen vuorostaan kustannusliike Ristin Voitto ry:lle (nyk. Aikamedia), jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi.Nilsiän herättäjäjuhlien 8.7.2017 ekumeenisessa teemaillassa Kun haravat lentelivät Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy lahjoittivat taulun Aholansaareen.  https://www.youtube.com/watch?v=y9ZBoha4ZrY
« Viimeksi muokattu: 07.10.19 - klo:14:52 kirjoittanut luterilainen »

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #35 : 07.10.19 - klo:15:51 »
Näyttää siltä, miten herännäisyys ja helluntailaisuus molemmat saivat syntynsä hurmoskokemuksista. Herännäisyys hurmoskokemuksista Lapinlahdella Telppäsniityllä vuonna 1796, ja helluntailaisuus hurmoskokemuksista Amerikassa Los Anglesissa Azusa kadulla vuonna 1906.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16857
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #36 : 07.10.19 - klo:15:59 »
Heinäväen hurmoskokemusta Lapinlahdella vuonna 1796 pidetään herännäisyyden alkuna. Nilsiäläinen kuvanveistäjä Matti Hurskainen antoi vuonna 1988 tätä Telppäsniityn ihmettä kuvaavan puureliefin lahjaksi helluntailiikkeen ”ainoaksi aidoksi körttipastoriksi” kutsutulle helsinkiläiselle pastori Kai Antturille. Antturi luovutti taideteoksen vuorostaan kustannusliike Ristin Voitto ry:lle (nyk. Aikamedia), jonka hallituksen puheenjohtajana hän toimi.Nilsiän herättäjäjuhlien 8.7.2017 ekumeenisessa teemaillassa Kun haravat lentelivät Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy lahjoittivat taulun Aholansaareen.  https://www.youtube.com/watch?v=y9ZBoha4ZrY

Olen kuullut luotettavalta taholta tämän toisin eli Antturi halusi ostaa Matti Toivonpoika Hurskaiselta tämän moottorisahaveistoksen. Sitä ei lahjoitettu ensivaiheessa. Matin kolme siskoa on diakonissoja ja veli eläke kirkkoherra tuttuja kaikki. Matti on jo nukkunut pois, joten ei voi enää tarkentaa.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Annikka

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 765
  • Eisbärenbaby im Tierpark Berlin
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #37 : 31.10.19 - klo:19:52 »
Tuohon aloitukseen kommentti, se on semmoista alkuhuumaa, kun kaatuillaan. Eihän ne hengellisesti pienet lapset vielä kaikkea niin aikuismaisesti ymmärrä. Kyllä se siitä sitten tasoittuu se hurmoksellisuus hengellisen kasvun myötä.

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #38 : 12.11.19 - klo:09:46 »
Kerron tämän koska juttu on tosi.  Minulla oli myös lupa, enkä ollut hoitovastuussa.

Keski- ikäinen pastori sai aivokasvaimen, ja niistä sen pahanlaatuisimman mahdollisen.  Leikata voidaan, mutta millään hoidoilla ei onnistuta poistamaan kokonaan.  Jotta oireet helpottuisivat ja saataisiin lievitystä, tehdään useampia leikkauksia. Lopputulos on kuitenkin aina  tämän päivän osaamisella se, että kasvaimen kuolee.

Oltiin tilanteessa, jossa potilas alkoi uupua.  Perhe, lääkärit ja ao kävivät keskusteluita joissa mietinnän jälkeen päädyttiin lopettamaan aktiivinen hoito. Potilas olisi kotona, ja sairaalassa vaikeutumisvaiheet, yritettäisiin tehdä kaikki oireiden rajoittamiseksi.

Seurakunnan vanhimmat, siis papiston vanhimmat, kysyivät saisivatko he vielä rukoilla ja voidella potilaan öljyllä.  Tietysti se järjestyi. Ja potilas parani. Oireet katosivat, ja vaikka miten päin kuvattiin niin ei tuumoria löytynyt. Labra- arvot korjaantuvat nopeasti.

.................

Puolen vuoden kuluttua oireet kuitenkin palasivat rajuina, ja tuumori oli palannut. Siihen hän menehtyi hyvin lyhyen ajan kuluttua.

Tietty hän sai monta tärkeää kuukautta kasvaville lapsilleen, välillä ajattelen näin päin.   Useasti kuitenkin mietin sitä pettymystä. 

No, näin nyt kuitenkin tapahtui, eikä minun asiani ole sitä arvostella.  Näki ja koki  sitä kaikenlaista ja kuuli vielä enemmän. Placebopohdinnoista nyt tiedän sen mitä kai kaikki, kolmasosa ihmisistä ei saa hoidosta hyötyä koska uskoo että häntä ei haluta tai osata hoitaa kuitenkaan oikein ja päin vastoin, eli kolmasosa saaaika massiiviset hyödyt  luottamuksen voimalla.

Että häijy astrosytooma häviää, semmoista en ole toista kuullut.
Lääketieteen tohtori Matti A. Miettinen teki tohtorinväitöskirjan "Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta" helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainion kokouksissa tapahtuneista ihmeparantumisista. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, ettei kukaan ollut parantunut Yli-Vainion kokouksissa. Helluntailaiset Markus Hirsilä ja Vesa Maanselkä julkaisivat vuonna 2006 "Herra tekee ihmeitä ilman määrää"-tutkimuksen, jonka avulla yritettiin löytää ihmeparantumisia. Helluntailaisille tarinat ihmeparanemisista ovat hyvin yleisiä ja arkipäiväisiä. Hirsilä ja Maanselkä olettivat, miten olisi ollut helppoa löytää dokumentoituja tapauksia. Niitä ei kuitenkaan löytynyt.

Lähteet

Matti A. Miettinen - Uskonnolliset ihmeparantumiset lääketieteellis-psykologisesta näkökulmasta

Markus Hirsilä ja Vesa Maanselkä -  Herra tekee ihmeitä ilman määrää  https://docplayer.fi/49789041-Herra-tekee-ihmeita-ilman-maaraa.html




« Viimeksi muokattu: 12.11.19 - klo:09:52 kirjoittanut luterilainen »

Poissa 1944

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 18465
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #39 : 12.11.19 - klo:11:14 »
Tuohon aloitukseen kommentti, se on semmoista alkuhuumaa, kun kaatuillaan. Eihän ne hengellisesti pienet lapset vielä kaikkea niin aikuismaisesti ymmärrä. Kyllä se siitä sitten tasoittuu se hurmoksellisuus hengellisen kasvun myötä.
Olen samaa mieltä. Telppäsniityn ihmiset olivat eri kaudelta kuin amerikkalaiset, että ei voi oikein käsitellä samana asiana.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21983
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #40 : 12.11.19 - klo:15:45 »
Tuohon aloitukseen kommentti, se on semmoista alkuhuumaa, kun kaatuillaan. Eihän ne hengellisesti pienet lapset vielä kaikkea niin aikuismaisesti ymmärrä. Kyllä se siitä sitten tasoittuu se hurmoksellisuus hengellisen kasvun myötä.

Alkuhuumasta pitäisi päästää irti. Olen ymmärtänyt, että monet sentapaisen kokeneet etsivät samaa uudestaan. Muuten en osaa selittää aikoinaan ilmennyttä 'missioturismin' aaltoakaan. Uskovat kristityt kulkivat linja-autoilla tapahtumasta toiseen etsimässä taas kääntymyksen tunnekuohua.

Poissa PekkaV

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 10375
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #41 : 13.11.19 - klo:04:55 »


 Alkuhuumasta pitäisi päästää irti. Olen ymmärtänyt, että monet sentapaisen kokeneet etsivät samaa uudestaan. Muuten en osaa selittää aikoinaan ilmennyttä 'missioturismin' aaltoakaan. Uskovat kristityt kulkivat linja-autoilla tapahtumasta toiseen etsimässä taas kääntymyksen tunnekuohua.



   Alkuhuumaa on hyvä vaalia ja palata siihen ajoittain, sillä tunnekuohu on liikkeelle paneva voima. Järkeily ja keskustelu ja avoimuus, puntarointi muiden näkemyksiin, uskon päivittäminen ovat pintaa. Tunne on kaiken pohjalla. Kuohuilevuus on inhimillistä. Sekin on hyväksyttävissä ja ymmärettävissä siihen johtaneiden syiden valossa.
   Paavo Ruotsalaisen ja Laguksen palvonta on palvontaa siinä määrin kuin siinä on tunnetta. Heidän perintönsä kantaa tunteen voimasta olivatpa heidän ajatuksensa jälkeenjääneen aineiston mukaan mitä tahansa; sillä sukupolvien ketju heistä meihin ei kestä ilman tunnetta ja nimenomaan sitä tunnekuohua, minkä aikalaiset ovat heidän ansiostaan kokeneet.
   Tunne itsesi, jotta hallitset huumasi. Elämä on eliniän pituinen opintomatka. Tunteillaan ja kuohahdellaan. Käytetään järkeä ja ajatellaan. Uskotaan ja toivotaan. Kaipuun ja huumorin kukat ovat maailman kauneimmat.

Tervetuloa talkoisiin Vaasaan! Herättäjäjuhlat rakennetaan yhdessä toimien. Juhlien onnistumiseksi tarvitsemme n. 1000 talkoolaista eri tehtäviin. Sellaisia ovat muun muassa juhla-alueen rakentaminen ja purkaminen, kahvioiden ja grillien toiminta, liiken ...

https://herattajajuhlat.fi/talkoot2024

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #42 : 13.11.19 - klo:10:32 »
  Paavo Ruotsalaisen ja Laguksen palvonta on palvontaa siinä määrin kuin siinä on tunnetta. Heidän perintönsä kantaa tunteen voimasta olivatpa heidän ajatuksensa jälkeenjääneen aineiston mukaan mitä tahansa; sillä sukupolvien ketju heistä meihin ei kestä ilman tunnetta ja nimenomaan sitä tunnekuohua, minkä aikalaiset ovat heidän ansiostaan kokeneet.
Palvovatko körttiläiset Paavo Ruotsalaista ja Jonas Lagusta?  :017:

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33643
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #43 : 13.11.19 - klo:11:10 »
Omalla kohdallani en sano palvovani Paavoa. Lagusta en samalla tavoin tunnekaan 'omakseni' kuin Paavoa.

Herran opetuslapsi Pietari ja Paavo Ruotsalainen ovat vedonneet minuun juuri tunteessa. On ehkä korskeaa sanoa sitä samankaltaisuudeksi, mutta nämä miehet ovat antaneet esimerkkiä ymmärrykseen armossa ja rakkaudessa.

Kiitollisena hyödyttömän parikymmenvuotisen pyhittäytymisen jälkeen olen onnellinen Paavon löydöstä, sisällisestä Kristuksesta jonka seppä hänelle neuvoi, avasi tien etsijälle.

Kun ahdistunut, halveksittu otetaan 'pikotellen' laumaan, se on  l e p o a !
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Miehiä kaatuu! (hurmoshenkinen uskonnollisuus)
« Vastaus #44 : 13.11.19 - klo:11:21 »
Alkuhuumaa on hyvä vaalia ja palata siihen ajoittain, sillä tunnekuohu on liikkeelle paneva voima. Järkeily ja keskustelu ja avoimuus, puntarointi muiden näkemyksiin, uskon päivittäminen ovat pintaa. Tunne on kaiken pohjalla. Kuohuilevuus on inhimillistä. Sekin on hyväksyttävissä ja ymmärettävissä siihen johtaneiden syiden valossa.
   
Paavo Ruotsalaisen ja Laguksen palvonta on palvontaa siinä määrin kuin siinä on tunnetta. Heidän perintönsä kantaa tunteen voimasta olivatpa heidän ajatuksensa jälkeenjääneen aineiston mukaan mitä tahansa; sillä sukupolvien ketju heistä meihin ei kestä ilman tunnetta ja nimenomaan sitä tunnekuohua, minkä aikalaiset ovat heidän ansiostaan kokeneet.

Tunne itsesi, jotta hallitset huumasi. Elämä on eliniän pituinen opintomatka. Tunteillaan ja kuohahdellaan. Käytetään järkeä ja ajatellaan. Uskotaan ja toivotaan. Kaipuun ja huumorin kukat ovat maailman kauneimmat.
Pitäisikö körttiläisten palata uskon uudistuksessa Telppäsniityn alkuhuumaan, joka muutosvoimana herätti sukupolvien ketjun, jonka jo Telppäsniityn aikalaisetkin saivat kokea vuonna 1796 tunnekuohuna?  :017:

Mielestäni tunnekuohuissa ei sinänsä ole mitään väärää eikä pahaa, kunhan niitä ei aseteta armonvälineiden Jumalan sanan, pyhän kasteen ja ehtoollisen sakramenttien edelle.