Minusta on hyvä, että tämäkin tänne tuli, en muista viime vuosilta.
Tätä taidetaan nimittää teodikean ongelmaksi. Olen minäkin jo rippikoulussa kysellyt meidän ruokalaulusta, että kuin me täällä lauletaan että "sä, Herra, kaikki ravitset" kun maailma on täynnä ravinnosta osattomia. Isonen vastasi hämillään että ruokkiihan Jumala meidät täällä Lehtisensaaressa kuitenkin. No, niinkin, tietysti, mutta miksi ja mistä hyvästä juuri meidät?
Hengellisesti vaarallisin kokemukseni oli, kun kerran yritin kysellä jonkin pitkän kärsimyskauden päälle, että johdattaako Jumala yksittäisiä ihmisiä, vai onko Hän vain kerran pannut pallon pyörimään ja jättänyt silleen, pappi hämiintyi ja arkaili vastata mitään, kunnes kiivasteli että ei tule odottaa merkkejä ja ihmeitä. Niistä oltiin kuitenkin aivan eri maailmoissa. Hän tuli sysänneeksi minut ymmärrykseen, ettei mihinkään Jumalaan kannata uskoa noin yksilökohtaisesti. Ja että kaikkea ikävää nyt vain sattuu, ei se ole Jumala raukan syytä. Vaarallinen sikäli, että minulle olisi riittänyt suureksi lohduksi ajatus että Jumala tarjoaa juotavaksi myös kivun ja kuoleman ja kärsimystä, mutta antaa rohkeutta ottaa sen vastaan sillä tiedolla että se saadaan Hänen kädestään.
Dosentin teodikeakysymys pysyi pitkään erilaisena. Hän voivotteli, että kuinka hän ymmärtää kärsivää ihmiskuntaa ja eritoten yksittäisiä kärsiviä ihmisiä kun hänen pappina kai pitäisi, eikä hän tiedä kärsimyksestä mitään. Se ei ollut aivan totta, mutta sikäli kyllä, että häntä ja hänen sisaruksiaan todella autettiin joka kerran kun he hankkivat ongelmia itselleen, jonka lisäksi he kuuluivat monin tavoin varakkaaseen eliittiin. Pian tuon keskustelun jälkeen koettu vaikea aivokontuusio eli päiviä kestänyt tajuttomuus vamman jälkeen osaltaan on aiheuttanut jotakin, joka altisti vaikeille masennuspuuskille, ja sen jälkeen alkoi tulla lunta tupaan muutenkin.
Mietin sen jälkeen pitkään, että yhä vain pätee se "kun kristityn on nimi mulla, tee siksi minut todella", tapahtuu minulle mitä hyvänsä. En voi poistaa koko maailman kärsimystä,. mutta jotakin voin yrittää tehdä, vaikka taas tulee lunta tupaan jne. Maailmaa voi kai katsella niin että se lamaa, ja kyllä niin useasti tapahtuu. Ehkä sitä on tottunut johonkin "täällon taas kauhee kaaos" että no ruvetaas purkamaan sumaa vaikka Luoja antoikin kouraan enempi tämmösen lelulapion, sitä Hän kumminkin kerran kysyy. Siis voisitko Leena tehdä vaihteeksi vähän jotain muutakin kuin käydä haukkumassa erään nettijulkaisun (syvältä, syvältä) vaikka siitä onkin sinulle tullut kyseenalainen tapa. .