Mitä käy evankeliumille, jos lakia ei saa kirkossa julistaa?

[karjalaisenkyösti]

https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/vuosaaren-kirkkoherran-jeesus-kirje-poiki-reaktion-luottamushenkiloilta-lahettivat-avoimen-kirjeen/
https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/riittaako-uutiseksi-etta-kirkkoherra-puhuu-jeesuksesta-kaannytyskirje-hammentaa-helsingin-vuosaa/

Satuin löytämään tuon tapauksen alkuvuodelta.
Minusta tuntuu siltä, että selkeä luterilainen lain ja evankeliumin sisäistäminen loisi sellaisen vapauden ilmapiirin, jossa myös lakia saisi kirkossa julistaa, eikä kukaan siitä pahastuisi, jos lakia julistetaan.

Laki on sitä, että ei kaikki käy ja evankeliumi sitä, että kaiken voi saada anteeksi.
Ihmisen on hyvin vaikea kuulla totuutta itsestään, että pitää siitä suuttua ja työntää laki romukoppaan.
Ihmisen on myös hyvin vaikea kuulla evankeliumia. Eihan se niin voi olla, että saan kaiken tuon anteeksi. Kyllähän minun pitää ensin valmistella itseni kelvolliseksi ja tehdä kaikenlaista, että minusta tulisi arvollinen ottamaan vastaan evankeliumi.

Kyllä tuo ihmisen syntiinlangennut luonto on niin syvälle langennut, että se tosiasiallisesti vihaa niin lakia, kuin evankeliumia ja haluaa vesittää molemmat.
Kun katson itseeni, huomaan tämän ilmiön sisälläni, kun katson ympärilleni, huomaan sen varsin selkeästi monesti muuallakin, itseni ulkopuolellakin.

[Pena]

Laki on sitä, että ei kaikki käy ja evankeliumi sitä, että kaiken voi saada anteeksi.

Tuo 'kaikki ei käy' on mielestäni lain vanhatestamentillista ymmärtämistä. Jeesus opetti toisenlaisen näkökulman: "Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen." Pahojen tekojen välttämisen sijaan huomio kiinnittyy hyviin, Jumalan tahdon mukaisiin tekoihin, joita ihminen ei koskaan voi tehdä liikaa, tuskin edes 'tarpeeksi'. Tekosyntien sijaan laiminlyönnit painavat kristittyä enemmän. Nekin saa kaikki anteeksi.

[karjalaisenkyösti]

Pena  on nyt yksipuolinen. Tätä yksipuoleistamista käsittelin tuolla ketjussa, jossa puhelin värikkäästä pallosta.
On totta, mitä Pena sanoo, mutta se ei ole koko kuva.
Jeesus myös antaa kieltoja.
Eli Laki koostuu käskysitä ja kielloista.

Mitä tulee lain vanhatestamentilliseen ja uusitestamentilliseen ymmärtämiseen, niin vanhan testamentin laki oli huomattavasti lievempi, kuin uusitestamentillinen. Paras esimerkki tuosta uusitestamentillisesta laista lienee tuo "Olkaa te siis täydellisiä, kuten teidän Taivaallinen Isänne on täydellinen".

[Pena]

Ihmisen ajatukset ja sanat voinee lain näkökulmasta asettaa järjestykseen: kielletyt - sallitut - oikeat - hyvät - täydelliset. Vanha testamentti keskittyy yksinkertaistaen vetämään rajaa kielletyn ja sallitun välille. Jeesus kehottaa kääntymään. Eikö se tarkoita sitäkin, että katse suunnataan siihen, mikä on oikein, hyvää ja jopa täydellistä. Samasta laista on varmaankin kysymys, mutta sen näkemisestä uudessa valossa, kirkkaammin.

[luterilainen]

https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/vuosaaren-kirkkoherran-jeesus-kirje-poiki-reaktion-luottamushenkiloilta-lahettivat-avoimen-kirjeen/
https://www.kotimaa24.fi/artikkeli/riittaako-uutiseksi-etta-kirkkoherra-puhuu-jeesuksesta-kaannytyskirje-hammentaa-helsingin-vuosaa/

Satuin löytämään tuon tapauksen alkuvuodelta. Minusta tuntuu siltä, että selkeä luterilainen lain ja evankeliumin sisäistäminen loisi sellaisen vapauden ilmapiirin, jossa myös lakia saisi kirkossa julistaa, eikä kukaan siitä pahastuisi, jos lakia julistetaan.

Laki on sitä, että ei kaikki käy ja evankeliumi sitä, että kaiken voi saada anteeksi. Ihmisen on hyvin vaikea kuulla totuutta itsestään, että pitää siitä suuttua ja työntää laki romukoppaan. Ihmisen on myös hyvin vaikea kuulla evankeliumia. Eihan se niin voi olla, että saan kaiken tuon anteeksi. Kyllähän minun pitää ensin valmistella itseni kelvolliseksi ja tehdä kaikenlaista, että minusta tulisi arvollinen ottamaan vastaan evankeliumi.

Kyllä tuo ihmisen syntiinlangennut luonto on niin syvälle langennut, että se tosiasiallisesti vihaa niin lakia, kuin evankeliumia ja haluaa vesittää molemmat. Kun katson itseeni, huomaan tämän ilmiön sisälläni, kun katson ympärilleni, huomaan sen varsin selkeästi monesti muuallakin, itseni ulkopuolellakin.

Kansankirkkomme viralliseen luterilaiseen uskonoppiin ei kuulu aloituksen linkeissä mainittu "henkilökohtainen uskonratkaisu" ja ratkaisukristillisyys, koska Raamatun, ja luterilaisen tunnustuksen mukaan Jumala lahjoittaa armonsa ja Pyhän Henkensä vain armonvälineiden välityksellä. Armonvälineillä tarkoitetaan Jumalan sanaa ja pyhiä sakramentteja kastetta ja ehtoollista.

Lähteet

https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Armonv%C3%A4lineet

https://katekismus.fi/sakramentit/34.html