Miepä kävin tänään mettässä. Saaliina yhden muhennoksen verran kanttarelleja, jälkiruuaksi mustikoita ja vadelmia, aika liuta itikoita, muutama paarma ja metrikaupalla hämähäkin seittiä.
Täällä ainakaan ei hämähäkit ole siirtyneet lagattomiin verkkoyhteyksiin. Se olisi kyllä metsässä liikkujan näkökulmasta mukavampi vaihtoehto. Ainakin meidän lähimetsässä oli niin sitkeää hämähäkin seikkiä, että se veti silmäluomen kiinni eikä meinannut millään katketa.
Niin ja sainhan vielä lisäksi mainiota hyötyliikuntaa rinnettä ylös ja alas.
Kuuntelin jotakin haukanpoikaa, joka kovasti valitti emolleen. Pitkiä iääh, iääh -sarjoja ja aina välillä kuunteli, vastaako emo. Sitten kuului riemullista ijääh-hien vaihtoa. Ilmeisesti sitä sapuskaa silloin tuli ja samalla vaihdettiin muutkin kuulumiset.
Kyllä sitä tulee aina niin hyvälle mielelle mettässä.
