Muutosvoima vai perinneliike

[juhani]

käsite "todistaminen" on minulle ainakin puoli metriä korkealta kateederilta todistuspuheenvuoro...

[Pena]

Minun päällimmäinen mielikuvani 'todistamisesta' on frälläkän torviseitsikon kanssa puiston kulmassa pidetty puheenvuoro. Kateederina olisi silloin korkeintaan lasten hiekkalaatikon nurkka. Syntiturmeluksen kuvaus ehkä hiukan kiinnostaisi ohikulkijoita. Torvisoitto on aina jees.

[PekkaV]

Niin, torviorkesterin solistiksi asti jos ilo kestää, ajoittain on todennäköisesti alkanut arveluttaa, löytäjän ilo lepattaa. Toisaalta raamattu on tyhjiinammentamaton aarreaitta. Kolmiaalta  lukukokemuksen tuoreus uskonsisarustenkaan tukiessa lienee silti ajottain katkolla, tottakai, epäusko vaanii ja aineenvaihdunnan tila vaihtelee.
Siis rehellisyyttä itseä kohtaan! Uskallusta katsoa totuutta, tuntemuksiaan. Se saattaa viedä syvään masennukseen, jossa Paavon virren säe "syvyyteen jos viet sä hirmuiseen, taas nostat voimallasi" (SV 282, VK 382) auttaa odottamaan uutta aamua.

[Riitta-mummi]

Tuosta juhanin kateederilta todistamisesta muistui mieleen kouluajat ja algebran tuntien kauhut. Maisteri Pohjakallio hakkasi karttakepillä liitutauluun ja karjui:m.o.t. Minä pystyin silloin harvoin todistamaan.
Saman niminen Tv-ohjelma tekee syyllisiä, vaikka ei montaakaan todistettavasti syyllistä
liene verkkoon jäänyt.

[myyrä]

Tuosta juhanin kateederilta todistamisesta muistui mieleen kouluajat ja algebran tuntien kauhut. Maisteri Pohjakallio hakkasi karttakepillä liitutauluun ja karjui:m.o.t. Minä pystyin silloin harvoin todistamaan.
Saman niminen Tv-ohjelma tekee syyllisiä, vaikka ei montaakaan todistettavasti syyllistä
liene verkkoon jäänyt.

Karjumisesta tuli mieleen, että monet muistavat varmaan lausuntataiteilija Yrjö Jyrinkosken, joka kiersi kouluissa esiintymässä. Kyllä siinä villeinkin pojanviikari meni hiljaiseksi, kun Jyrinkoski huusi voimistelusalin korokkeelta esittäessään Tuntemattoman Lehtoa: perkele, minä kuolen.

[Riitta-mummi]

Minä olin Jyrinkosken yksityisopissa jolloinkin 1970-luvun alussa. Hän preppasi minua omaa lausunta-iltaani vasten lahtelaisen opettajani Katariina Lievosen kotona .
Minulle jäi hänestä tietty muistikuva. En nyt siitä enepää sano.
Hän oli meillä myös koululla esiintymässä. Kyllä hän oli erinomainen lajissaan.

[Peeco]

Riitta-mummille, Salikselle ja vaivatulle sielulle ja muille osallistuneille: kylläpä tästä syntyi lopulta hyvä keskustelu. Tykkäsin tuosta virtuaalisesta körttiopisto-ajatuksesta. Kun tässä taannoin körttejä syytetttiin siitä, että innostusta Raamatun opiskeluun ei ole, niin pidin sitä ihan tervetulleena kehotuksena. Ehkäpä tuosta virtuaaliopistosta löytyisi siihenkin apua. Itse ostin juhlilta ääniraamatun ja ajattelin autossa kuunnella, mutta arvaatte varmaan miten on käynyt. Herätyskristillisten piirien Raamattuopetus ei juuri innosta.

Osa tuntui pitävän huonona ideana sitä että toimintaa laajennettaisiin perinteisen "hengellisen toiminnan" ulkopuolelle. 150 % kannatan ajatusksia armon, yksinkertaisen uskon esillä pitämisestä. Mielestäni alussa esittämäni ajatukset liittyvät siihen, miten miten sitä yksinkertaista uskonkäsitystä voisi "monikanavaisesti" välittää - paitsi seurapuheiden ja saarnojen myös tekojen kautta.  Ainakin mielestäni pitäisi vahvistaa maallikkotoimintaa liikkeessä - vaikkapa elvyttämällä maallikkosaarnaajaperinne. Eiköhän nuo kylissä ja toreilla toimivat ihmiset hoitaisi aika monta asiaa yksinkertaisen uskon esillä pitämiseksi.

Tulin keskusteluun kuin norsu lasikauppaan - toivottavasti ei paljon särkynyt.

p