Ylipäätään itse olen sitä mieltä, että kielen kehittyminen ja muuttuminen on luonnollinen asia. Jos jokin sana tai tapa vakiintuu ja juurtuu kielenkäyttöön, on turha taistella sitä vastaan (paitsi toivottavasti ikinä ei mennä siihen, että yhdyssanat kirjoitetaan erikseen, niin kuin niin valitettavan usein näkee!).
Komppaan (nettislangia tämäkin
).
Kieli muuttuu, muuttukaamme mukana -- vaihtoehtojakaan ei juuri ole.
Ihquja ja
saleja on turha murehtia. Ne ovat päiväperhoja, luulen. Seuraava sukupolvi nauraa itsensä tärviölle ne kuullessaan.
Äisdinkielenopettajani ennusti muuten muinoin, että "alkaa tekemään" -muoto joudutaan jossakin vaiheessa hyväksymään virallisesti. (Stadissa ja lähiympäristössä on hauska versio: joku "joutuu tehdä" jotain.)
Nuorison kanssa kun elelen, kuulen kaikenlaista:
lollero (netti/tekstarilyhenteestä LOL, laughing out loud; erityisen huvittava),
jäinen (joku heebo on tosi jäinen = jäykkä, jähmeä, rauhallinen, EI kalsea),
mitä sä spede taas säädät (yleensä = äiti/isä, olet todella tyhmä ja rasittava, kun et tee, kuten minä haluan),
mitvit (EN suomenna!) ja niin edelleen ja niin edelleen. Hauskojahan ne ovat.
Yhdys sana virheet
rasittavat minuakin, mutta kyllä oikeinkirjoitusta yhä opetetaan ja jopa vaaditaan kouluissa. Ainakin lähipiirin ihqulollero hallitsee sen erinomaisesti lauseenvastikkeiden pilkutuksia myöten, vaikka siviilissä joskus hulvattomia haasteleekin.
Termien vääntely ärsyttää. Esim. ("rasismista" johdettu) "seksismi" tarkoitti alun perin sukupuolisyrjintää, nykyään "seksististä" näytetään käytettävän kaikesta seksiin liittyvästä, "henkilö X teki niljakkaan seksistisiä eleitä".
Stadin langi on minusta murre siinä missä muutkin murteet. Ei ehkä edes Suomen rumin koira. Jotakuta ärsyttää savonlainen muljauttelu ja vääntely (asiaan, kiitos!), toista länsimurteiden töksäyttely (voisi sen vähän nätimminkin sanoa), kolmatta slangi (minusta se kuulostaa vain tutulta, rennolta ja reilulta, mutta koetan ymmärtää toisenlaisiakin näkemyksiä).