Nykysuomea!

[Pirska]

Tuosta opparista tuli mieleen kertikset (kertakäyttöastiat), kässäri (käsijarru) ja muut tämän tyyliset sanat, joita on keksitty ja keksitään koko ajan lisää pilvin pimein.

Montaa-sanaa on mielestäni alettu käyttää vasta joskus 1990-luvulla monta-sanan asemesta esimerkiksi merkityksessä montaa mieltä. Muistaakseni ennen sanottiin, että siitä voidaan olla monta mieltä. (älkää pliis vetäkö tästä jotain puujalkavitsiä!)

Murteet ovat rikkaus ja minua ne eivät häiritse silloin, kun niitä puhutaan ihan luonnollisesti. Poikkeuksena on stadin slangi, joka, anteeksi vain, kuulostaa minusta leuhkalta. Mutta koettakaa ymmärtää, olen maalta ja kaikki ikkunatkin ovat metsään päin. Minä puhun aina murretta, mutta kirjoitettuna se on hankalan näköistä. Samoin jos olisin jossain juontajana (en kyllä ole), niin puhuisin yleiskieltä.

Kerran löysin vanhan aikakauslehden, joka oli painettu peräti 1950 -luvulla ja siinä oli käytetty erittäin hyvää kieltä. Aivan ihastuin lukiessani sitä. Mielestäni lehdissä, televisiossa ja radiossa pitäisi suosia hyvää yleiskieltä, koska näin kansakin oppisi käyttämään sitä. Säälin nykyajan äidinkielen opettajia, kun heidän täytyy opettaa myös niitä oppilaita, jotka eivät osaa juuri muuta kuin tekstiviestejä. Ainahan sitä pärjää innokkaiden hyvien kirjojen kuluttajien kanssa.

[seppos]

Murteet ovat rikkaus ja minua ne eivät häiritse silloin, kun niitä puhutaan ihan luonnollisesti. Poikkeuksena on stadin slangi, joka, anteeksi vain, kuulostaa minusta leuhkalta. Mutta koettakaa ymmärtää, olen maalta ja kaikki ikkunatkin ovat metsään päin. Minä puhun aina murretta, mutta kirjoitettuna se on hankalan näköistä. Samoin jos olisin jossain juontajana (en kyllä ole), niin puhuisin yleiskieltä.

Ei slangi leuhkaa ole, on paljasjalkaisen stadilaisen mielipide. Se on paikallista arjen käyttökieltä paikallisille.

[Pyryharakka]

Sattuikos kuinka moni teistä katsomaan silloin kymppi-uutisia, kun venäläinen sukellusvene oli meren pohjassa. Ennen uutisia juoksi kuvaruudun alareunassa uutisotsikot tyyliin: venäläinen sukellusvene edelleen merenpohjassa    ankkureina Urpo Martikainen ja Pirjo Nuotio.
En kyllä varmaksi muista, ketkä ne silloin uutisankkureina olivat.

Kyllähän niitä ärsyttäviä sanoja on moniakin kuten; elikkä, pitkässäjuoksussa, v...., jne.

Murre ei minua häiritse puhekielessä. Minä voin kyllä häiritä moniakin murteella. Minulla kun menee murteet niin suloisesti sekaisin. Vahvinpana on tietysti tämä nykyinen eteläkarjalainen. Sitten sotken siihen sitä nuoruusvuosien slangia, mitä keskiuudellamaalla 70-luvulla puhuttiin. Vielä yhden mausteen soppaani olen saanut äidiltäni ja tädiltäni Pohjois-Pohjanmaalta. Riippuu oaljolti siitä, kenen kanssa puhun, mitkä murresanat muistinkätköistä puheeseeni ponnahtelevat. Puhuessani en useinkaan huomaa, että saatan samassa virkkeessä käyttää esim. sanoja: mie ja sä.

Murretta on paljon vaikeampi lukea kuin kuunnella, ainakin tällaisen lukuvikaisen. Olen joskus yrittänyt lukea Raumalaisia jaarituksia, mutta en päässyt alkua pidemmälle, niin vaikeaa se oli.

[An-na]

Milloin iltapäivälehdet alkoivat otsikoida juttujaan ja erityisesti lööppejään ilman verbejä. Esim. tämän päivän Iltasanomat netissä: Arctic Sean miehistö Venäläisellä laivalla.
Mitä tekemässä ? kysyisi minun suomenkielen opettajani.

Ellen nyt ihan väärin muista, niin meille opetettiin, että lehtijuttujen otsikoissa ei kuulukaan/tarvitsekaan olla verbiä.

[Johannes]

Itse tykkään kuunnella murteella puhuvia ihmisiä, jos se vain tulee luonnostaan. Ja tiedän itsekin viljeleväni tiuhaan savon murretta, vaikken sitä aktiivisesti tiedostakaan. Esim. kaikki silmä, kulma, kolme ym. ällälliset sanat menevät väkisin silimä, kuluma ja kolome. Katsoa on kahtoo ja kehdata=viitsiä (ei siis pelkästään iljetä tehdä). Yksi kaverini puhuu pohjanmaan murretta ja sitä on aina ilo kuulla. Murteet kunniaan!

[An-na]

Montaa-sanaa on mielestäni alettu käyttää vasta joskus 1990-luvulla monta-sanan asemesta esimerkiksi merkityksessä montaa mieltä. Muistaakseni ennen sanottiin, että siitä voidaan olla monta mieltä. (älkää pliis vetäkö tästä jotain puujalkavitsiä!)

Hyvin osasit sijoittaa ilmaisun yleistymisen. Kielilauta­kunta hyväksyi v. 1995 montaa-muodon käyttämisen useissa tilanteissa.

http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/8.2.html#montaa

Ylipäätään itse olen sitä mieltä, että kielen kehittyminen ja muuttuminen on luonnollinen asia. Jos jokin sana tai tapa vakiintuu ja juurtuu kielenkäyttöön, on turha taistella sitä vastaan (paitsi toivottavasti ikinä ei mennä siihen, että yhdyssanat kirjoitetaan erikseen, niin kuin niin valitettavan usein näkee!).

[Liina]

Ylipäätään itse olen sitä mieltä, että kielen kehittyminen ja muuttuminen on luonnollinen asia. Jos jokin sana tai tapa vakiintuu ja juurtuu kielenkäyttöön, on turha taistella sitä vastaan (paitsi toivottavasti ikinä ei mennä siihen, että yhdyssanat kirjoitetaan erikseen, niin kuin niin valitettavan usein näkee!).

Komppaan (nettislangia tämäkin ).

Kieli muuttuu, muuttukaamme mukana -- vaihtoehtojakaan ei juuri ole.
Ihquja ja saleja on turha murehtia. Ne ovat päiväperhoja, luulen. Seuraava sukupolvi nauraa itsensä tärviölle ne kuullessaan.
Äisdinkielenopettajani ennusti muuten muinoin, että  "alkaa tekemään" -muoto joudutaan jossakin vaiheessa hyväksymään virallisesti. (Stadissa ja lähiympäristössä on hauska versio: joku "joutuu tehdä" jotain.)
 
Nuorison kanssa kun elelen, kuulen kaikenlaista: lollero (netti/tekstarilyhenteestä LOL, laughing out loud; erityisen huvittava), jäinen (joku heebo on tosi jäinen = jäykkä, jähmeä, rauhallinen, EI kalsea), mitä sä spede taas säädät (yleensä = äiti/isä, olet todella tyhmä ja rasittava, kun et tee, kuten minä haluan), mitvit (EN suomenna!) ja niin edelleen ja niin edelleen. Hauskojahan ne ovat.

Yhdys sana virheet  rasittavat minuakin, mutta kyllä oikeinkirjoitusta yhä opetetaan ja jopa vaaditaan kouluissa. Ainakin lähipiirin ihqulollero hallitsee sen erinomaisesti lauseenvastikkeiden pilkutuksia myöten, vaikka siviilissä joskus hulvattomia haasteleekin.

Termien vääntely ärsyttää. Esim. ("rasismista" johdettu) "seksismi" tarkoitti alun perin sukupuolisyrjintää, nykyään "seksististä" näytetään käytettävän kaikesta seksiin liittyvästä, "henkilö X teki niljakkaan seksistisiä eleitä".

Stadin langi on minusta murre siinä missä muutkin murteet. Ei ehkä edes Suomen rumin koira. Jotakuta ärsyttää savonlainen muljauttelu ja vääntely (asiaan, kiitos!), toista länsimurteiden töksäyttely (voisi sen vähän nätimminkin sanoa), kolmatta slangi (minusta se kuulostaa vain tutulta, rennolta ja reilulta, mutta koetan ymmärtää toisenlaisiakin näkemyksiä).

 

[Kalistaja]

Ellen nyt ihan väärin muista, niin meille opetettiin, että lehtijuttujen otsikoissa ei kuulukaan/tarvitsekaan olla verbiä.

      Kaikki on tapauskohtaista: Kun Jamaikan pitkäaskelinen pikamenijä juoksi juuri kovemmin kuin kukaan koskaan, oli otsikko: 9,58!

      Itseltäni löytyy muun muassa tällaisia otsikkoja ( sattumanvarainen nippu ): Jope imitoi miltei mitä vaan, Maskeeraus: Hannele Herttua, Säveltäjä Jukka Kuoppamäki ja laululliset pienkertomukset, Taneli Mäkelä mielii merelle, Kuningaskotka Janne Ahonen avoin uuteen lentoon, Tuula Amberla tulee taas, Lipon Pelkonen löi itsensä läpi Itä-Lännessä, Joki liikuttaa mainosmies Penttistä, Paula Koivuniemi hengittää lakeudella, Pohja on luotu Koskenkorvalla ( juttu pesäpallo-opit Ilmajoen Koskenkorvalla saaneesta lukkarilegenda Mauri Pyhälahdesta ), Mailalle häjy häviö Helsingissä, Markku Aro käy uudelleen eiliseen, Mallaskoski kuohuu Helsingin olutjuhlilla, Pepe laulaa vielä pappana, Anttila ampaisee pian Kalajoelle, Juhamatti ei pelkää olla hellä, Bablo tanssii vain vähän, Miljönääri talutti Raija Orasta ( Oraselta ilmestyi Miljonääri-niminen kirja ), Haapamäki noviisina Novi Sadissa (  Haapamäen ensimmäinen arvokisa, ja paikaksi sattui Novi Sad ),Tummaääninen ja tykätty ( juttu laulaja Mikko Mäkeläisestä ), Jukka Nykäsellä pitää leikata ( juttu elokuvaleikkaajasta ), Asell soitti serenadin kuubalaisella ( Marko Asell kukisti Vantaan painicupissa viime sekunneilla kuubalaisen olympiavoittajan ), Jouni Ilomäki kutsuu kansaa kinttupainiin. Eli että verbejä tai ei, niin otsikossa ei ole haitaksi iskevyys, eikä huumori. On upeaa jos muutaman sanan otsikkoon löytyy samanaikaisesti tuttua ja yllättävää, on hyvä jos sanat sopivat ja soivat. Kuvakin on kiva ottaa huomioon, jos mahdollista.

[Pirska]

Kieli on muuttunut iän kaiken ja muuttuu koko ajan. Sitä kehitystä en voi enkä halua muuttaa. Se vain olen huomannut, että ennen oli kielitoimistolla ja äidinkielen opettajilla vähän erilainen rooli kuin nykyään.

Ennen opettajat opettivat, että tämä on näin ja rokottivat virheistä pisteitä. Kielitoimistolta kysyttäessä se vahvisti, että asia on näin.

Nykyään, kun millään ei tunnu olevan mitään väliä, oikeakielisyyttä ei vaalita niin kuin ennen. Kun jotain muotoa käytetään tarpeeksi sitkeästi, niin kielitoimisto nostaa kädet pystyyn ja antaa periksi, että olkoon noin.

Lienenkö oikeassa, mutta joku viisaampi on sanonut, että esimerkiksi saksalaiset ovat hyvin tarkkoja ja ylpeitä kielen puhtaudesta ja siellä vaalitaan kieltä aivan eri tavalla kuin nykyään Suomessa. Mielestäni Suomessakin oli ennen niin kuin Saksassa nykyään.

Mutta mitäpä siitä, minähän olen vanha ja vanhathan eivät ymmärrä mitään.

[PekkaV]

      Kaikki on tapauskohtaista:

Siis yhteys. Mihin sana, lause liittyy, kokonaisuus; henki, asenne, tulokulma: ovat tärkeitä arvioitaessa kielen kehitystä, merkitystä ja asemaa esimerkiksi häviävänä, rappeutuvana, säilyvänä, kehittyvänä, elinvoimaisena, vähemmistökielenä, valtakielenä, kirjakielenä, puhekielenä.

[Progressor]

Kieli on muuttunut iän kaiken ja muuttuu koko ajan. Sitä kehitystä en voi enkä halua muuttaa. Se vain olen huomannut, että ennen oli kielitoimistolla ja äidinkielen opettajilla vähän erilainen rooli kuin nykyään.

Ennen opettajat opettivat, että tämä on näin ja rokottivat virheistä pisteitä. Kielitoimistolta kysyttäessä se vahvisti, että asia on näin.

Nykyään, kun millään ei tunnu olevan mitään väliä, oikeakielisyyttä ei vaalita niin kuin ennen. Kun jotain muotoa käytetään tarpeeksi sitkeästi, niin kielitoimisto nostaa kädet pystyyn ja antaa periksi, että olkoon noin.

Lienenkö oikeassa, mutta joku viisaampi on sanonut, että esimerkiksi saksalaiset ovat hyvin tarkkoja ja ylpeitä kielen puhtaudesta ja siellä vaalitaan kieltä aivan eri tavalla kuin nykyään Suomessa. Mielestäni Suomessakin oli ennen niin kuin Saksassa nykyään.

Miten määritellään, milloin kieli on täydellisen "oikeaa" tai "puhdasta"? Suomi on saanut vaikutteita germaanisista ja skandinaavisista kielistä jo satojen vuosien ajan, joten minusta ei oikein uskottavasti voi väittää, että se olisi ollut vaikkapa 1960-luvulla jotenkin parempaa kuin nyt. Nykyisen yleiskielen kielioppia muodostettiin 1800-luvulla siten, että taivutusmuotoja valittiin satunnaisesti länsimurteista ja itämurteista. Suomen kielessä on jäljellä vain harvoja sellaisia sanoja, joita ei ole lainattu muista kielistä. Agricola käytti suomen kirjakieltä luodessaan pohjana saksan ja ruotsin kirjoitussääntöjä. Ei ole olemassa mitään absoluuttista suomen kieltä, koska kieli luonteenomaisesti elää, kehittyy ja ottaa vaikutteita ympäriltään. Siksi kielitoimisto (tai Kotus ylipäätään) ei ole eikä voi olla mikään kieltä hallitseva auktoriteetti. Jos jokin asia tulee suomen kieleen, niin se tulee, vastustipa kielitoimisto sitä tai ei.

[Viisveisaaja]

  Kaikenlaista.

Sitten on tälläsiä kun minä kun ei vaan osaa.
Armoa munlaisille.

Olen uudelleen opetellut suomenkielen ja muutenkaan en ole hyvä näitten kirjoitusjuttujen kanssa.
 Suurinosa mun työkavereista puhuu niinkuin minä kirjoitan.
Yritän aina selkokielellä puhua heille.
Maahanmuuttajat ja paluumuuttajat eivät vaan osaa ja olkaamme armollisia heitä kohtaan.
Muistan itte kun muutin, niin oli stressaavaa kun ei osannut kieltä ja tunnen suurta sympatiaa sellaisia kohtaan, kun ees yrittää puhua vaikka pieleen meneekin.

Tietysti voisin yrittää kirjoittaa kirjakielellä enempi ja varmaan onnistuisikin, mutta sitten menisi miettimiseksi, et miten nyt taas..
Ei kai tää nyt niin virallista tarvi olla ja anteeksi teille kun loukkaannutte tai pidätte tekonuorena.

Mut nykysuomestahan oli kyse.
Törmäsin äsken tälläseen sanaan. Maksaa. Jumala maksaa kun on kammiossa rukoillut oli asiayhteys.
Ei taida olla ihan suomea?

[Pirska]

Kaikenlaista.

Sitten on tälläsiä kun minä kun ei vaan osaa.
Armoa munlaisille.

Olen uudelleen opetellut suomenkielen ja muutenkaan en ole hyvä näitten kirjoitusjuttujen kanssa.
 Suurinosa mun työkavereista puhuu niinkuin minä kirjoitan.
Yritän aina selkokielellä puhua heille.
Maahanmuuttajat ja paluumuuttajat eivät vaan osaa ja olkaamme armollisia heitä kohtaan.
Muistan itte kun muutin, niin oli stressaavaa kun ei osannut kieltä ja tunnen suurta sympatiaa sellaisia kohtaan, kun ees yrittää puhua vaikka pieleen meneekin.

Tietysti voisin yrittää kirjoittaa kirjakielellä enempi ja varmaan onnistuisikin, mutta sitten menisi miettimiseksi, et miten nyt taas..
Ei kai tää nyt niin virallista tarvi olla ja anteeksi teille kun loukkaannutte tai pidätte tekonuorena.

Mut nykysuomestahan oli kyse.
Törmäsin äsken tälläseen sanaan. Maksaa. Jumala maksaa kun on kammiossa rukoillut oli asiayhteys.
Ei taida olla ihan suomea?

Tämä aloitus ei ollut suinkaan Sinun eikä kenenkään muunkaan tänne kirjoittamistyyliä vastaan suunnattu. Ylipäätään minusta näyttää, että aloittajaa ymmärrämme varmasti kaikkein parhaiten me vanhemman polven edustajat, joilla on ollut aikanaan vaativat äidinkielen opettajat ja joiden nuoruudessa kaiken kaikkiaan lehdissä ja tiedotusvälineissä on käytetty pääasiassa kirjakieltä. Kun on nähnyt sen ajan ja vertaa sitä nykyaikaan, ei voi kuin tulla siihen tulokseen, että huonompaan suuntaan on menty.

[Riitta-mummi]

Joo, Viisveisaaja ei mittää hättää. Ymmärsitkö tämän? Sanoit joskus ettet aina ymmärrä meidän sanaleikkejämme ja murrelohkaisujamme. Näistä en tarkoittanutkaan
puhua, kun aloitin ketjun, vaan muotikielestä joka vaihtuu n. 25 - 30 v. välein. Sen huomaa jos kuuntelee radion arkistonauhoitteita tai TV:n vastaavia.
Viisveisaajan kirjoitustyyli on hauskaa, siun ommaa tanskalais-hesalais-maahanmuuttajatyyliä. Ei mitään pissis-slangia(kirjoitetaanko b:llä?) Tarkoituksella miekin käytän eri tyylejä, se on minun " oma juttuni".
Meininki oli sama kuin kansanperinneketjulla, kerätä ilmaisuja. Viihdytysmielellä.

Viisveisaaja, onko pooh sama sana kuin suomen joo? Vaiko huh?

[Viisveisaaja]

Juu Kiitos vaan.
Ja arvelinkin noin olevan kuin kirjoititte.

Pooh,, nyt vaan on sellainen toivottomuuden tunteen aiheuttama ilmaisu. Hymiö ois kait parempi.

Jatketaan niistä uusista oudoista nykysuomen sanoista.
Kiva lukea niistä.