Ta-daa!
Eskimosirri.
Nousin ylös sängystä tasan kello 5.00. Vilkaisin ulos ja sää näytti sateiselta ja koleahkolta. Armeijan vääpelin (joka en kyllä ole) tarkkuudella hoidin aamutoimet ripeästi ja tein eväät. Kahvi, jugurtti ja banaani sekä pari keksiä saivat riittää aamupalaksi. Autolle ja tutkimaan läheistä joutomaa-aluetta, jossa arvelin olevan joitain siivekkäitä. Olihan siellä liroja 9 ja pikkulinnuista mm. pääskyjä kahta eri sortimenttia hyönteisjahdissa, punarintoja ja pajulintuja. Pensastasku säksätteli äkäisen tuntuisena rauhan häiritsijää kohtaan.. Pieni pupujussi loikki pensaiden viertä. Oli vielä aika pieni poikanen.
Liroihin tyytyväisenä mietiskelin, lähteäkö ajelemaan Outokumpuun. Sää näytti kyllä niin hyvälle tihkusateineen, että päätin lähteä. Paikan kahlaaja-altaat on syntyneet joskus Outokumpu Oy:n aivoituksena ja nykyään siellä on Mondo Mineralsin talkkitehtaat. Laaja hiekkaerämaa ja valkoisia talkkikenttiä. Lintuharrastajat on saaneet joskus muinoin luvan liikkua alueella.
Tarkastelin altaita ja pari tylliä ja pikkutylliä löytyikin. Ruskosuohaukka lentää läpsytteli laiskasti ylitse. Huomasin kaukaa yhden toisen harrastajan auton ja itse harrastajan pian tapasinkin. Katselimme altaita yhdessä, söimme eväitä ja puhua pulputimme (joutavia).
Löysimme vikloja ja sirreistä suo-, pikku,- lapin,- ja kuovisirrejä sekä kuovin.
Kolmas harrastaja ajeli pian paikalle. Hän asuu lähiseudulla ja on yksi koko maan parhaista kahlaaja-asiantuntijoista. Hänellä on hyvät mahdollisuudet opiskella lintujen pukutuntomerkkejä. Sitten hän meni kauemmaksi ja kohta ajoi kiihdyksissään takaisin. "Tulkaa varmistamaan ihmesirri". Mikä ihmesirri? Olimme varmaan kuin puusta pudonneen näköisiä, koska siellä hänen tulosuunnallaan olimme jo käyneet, eikä siellä mitään ihmeitä ollut näkynyt. "Todennäköinen eskimosirri", kuului vastaus.
No, Lassin perässä pelipaikalle ja siellähän se toden totta oli. Ihmeellisen latuskamaisen muotoinen kahlaaja.
Lassi laittoi Bongariliittoon hälytyksen ensin todennäköisestä eskomosirristä ja myöhemmin korjasi sen varmaksi havainnoksi. Pian alkoi puhelimet soida ja eka Liperissä kesää viettämässä ollut hesalainen kurvasi paikalle. Alkoi vähän väsyttää, Aurinko rupesi paistamaan täydeltä terältä ja pusero alkoi olla jo liikaa. Jätin toiset ihmettelemään ja aloitin kotimatkan.
Eskimosirri pesii kirjallisuuden mukaan Pohjois-Amerikassa ja Koillis-Siperiassa ja on harvinainen vierailija Euroopassa. Suomessa laji on tätä lintua ennen tavattu viidesti.
Linturetkeily kannattaa!
