Vaikuttaa mielenkiintoiselta.
Toivottavasti innoittaa etsimään kutsumusta ja muutenkin voinee olla mielenkiintoinen pähkäillä aihetta.
Kutsumus onko sellaista kellään yleensäkään, vai onko se niin vaan vaan, että elämä vaan ihmistä vie?
Erikoinen kutsumus vaikka papiksi vaikuttaa pikkaisen sellaiselta, että en usko kenelläkään olevan sellaista, jotkut vaan alkaa siihen joistain motiiveista, mutta että kutsumus, niin se on pikkasen vaikeata mun ymmärtää.
Jumala asetti toisia apostoleiksi, toisia opettajiksi ja niinpäin pois.
Eikö se ole juuri niin, että ihmiset nyt vaan ajaantuu joihinkin ammatteihin.
Olisi ikävää jos olisi vaikka kutsumus papiksi.
Sitä vaan olisi työssään ja ei uskoltaisi irrottautua siitä, kun on joku kutsumus.
Paljon parempi olisi, että jostain tulee pappi ja on siinä hommassaan ilman sen kummempia tuntoja, että tässä jotain ylevää erikoista kutsumusta olen suorittamassa.
Olisi vaan sellainen mieli. että Jumala asetti ja Jumalan armosta on mitä on.
Jumala voi avata muutakin, mutta nyt näin.
Vaikee taas pukea sanoiksi näitä mietteitä, mutta jotenkin niin, et ihminen olkoon mitä on, mutta älköön olko vankina ja pysykö vankina roolissaan, vaan sen takia, kun on joku kutsumus.