Keskustelu > Testialue

Mitäs kun ryhmässä pelottaa?

<< < (2/3) > >>

Annikka:
Mikä siellä ryhmässä voisi pelottaa? Sekö, että  toiset ryhmän jäsenet eivät ymmärrä, mitä joku haluaa kirjoituksessaan sanoa. Siis väärin ymmärretyksi tulemisen pelko?

Pena:
Pelko tulla ymmärretyksi väärin liittyy varmaan pelkoon tulla siitä syystä torjutuksi ja hylätyksi. Turvalliseksi koetussa ryhmässä on varmaankin ilmapiiri, joka sallii erehtymisiä, vastaväitteitä ja tyhmiä kysymyksiä. Miten tuo ilmapiiri luodaan ja miten se ilmaistaan kaikkien koettavalla tavalla? Se lienee vaikeaa varsinkin tällaisen teknisen välineen kautta.  :kahvi:

vn:
Jep, en tiedä liittyykö aiheeseen.

Itse aiheutan itselleni pulttia siitä jos joudun jäämään laulu- ja kelloharkoista pois
jonkun muun menon takia.
En tiedä onko tunne pelkoa, häpeää, jotain muuta.
Kun on pieni ryhmä ja kaikilla oma homma ja paikka, niin poissaolo haittaa koko ryhmää,
se ehkä isoin haitta.

Viisveisaaja:

--- Lainaus käyttäjältä: vn - 24.11.19 - klo:21:45 ---Jep, en tiedä liittyykö aiheeseen.

Itse aiheutan itselleni pulttia siitä jos joudun jäämään laulu- ja kelloharkoista pois
jonkun muun menon takia.
En tiedä onko tunne pelkoa, häpeää, jotain muuta.
Kun on pieni ryhmä ja kaikilla oma homma ja paikka, niin poissaolo haittaa koko ryhmää,
se ehkä isoin haitta.

--- Lainaus päättyy ---

Juutalaisuudessa on sanonta, kun li joku koulupoika, kun ei oikein mikään onnistunut ja todistuksiin piti jotain positiivista laittaa, niin rabbi aikansa partaansa repiessään totes.

Poikanne on aivan erinomainen hyvä !! huonoesimerkki,

Leena:

--- Lainaus käyttäjältä: Annikka - 24.11.19 - klo:18:29 ---Mikä siellä ryhmässä voisi pelottaa? Sekö, että  toiset ryhmän jäsenet eivät ymmärrä, mitä joku haluaa kirjoituksessaan sanoa. Siis väärin ymmärretyksi tulemisen pelko?

--- Lainaus päättyy ---

Ne on yleensä semmosia lyhyitä, tai ainakin määräaikasia, tavallaan opetusryhmiä vaikka se opettaja nyt usein hoitaa vain vahtimestarin duunin eli tulee paikalle ja aukasee ovet... 

Niissä ei kukaan tietysti tunne toistaan.  Yleensä meiudän pitäis edeltä käsin lukea ns läksyt eli vaikka 3 kässäriä, eikä kukaan semmosia jaksa.  Siellä on hirveä meteli, kukaan ei kehtaa oikein tunnustaa että en lukenu, palaute on käsitetrty kritiikiks ja kritiikki pelkästään negatiiviseks eli kun joku jonka oli pakko se lukea keksii että eihän tuonnimistä poikaa nykyään ole niin kaikki tahtoo osottaa että oli juu aktiivinen ja kiljuu kuorossa että joo ei, ja sama meno jatkuu.

Siellä on aina joku joka juuri alkaa kiljua että te ette tiedä mitään minun menneisyydestäni --- juuri se joka siis ei kirjota eikä lue.  Hän marssii ulos ja sisään ja paiskoo ovia ja draama on hirvee… 

Luulen että jos olis vähempi kunnianhimoa ja enempi tuttuutta, juttu olis mukavaa. 
Pelkään ihmisiä jotka vihaa oikein kokosydämisesti, se alkoi työssäolovuosina.  Lopulta sitte (tai toisinaan aluksi) jään pois kun en uskalla puolustautua tai en osaa vaan lamaannun täysin, en edes pysty kun istumaan hiljaa.  Se vissiin meni tämmöseks  kun lääkäri oli yhtä kuin oikeinb i-so pas-ka ja sitä piti koko ajan pelätä että joku tietää. Lapsena eikä nuorena minuu mikään vaivannu ei kukaan kiusannu ei, enkä osannu kuvitella että muuttusin yhtillä pääsykokeilla pahuuden perikuvaks. 

ei se nyt enää, aika rauhassa saa työtä tehdä tai sai, mutta minä jo rupesin pelkäämään että joku käy kimppuun enkä yhtään käsitä miksi ja sitenb ion aika paha puolustautua.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu