Keskustelu > Raamattupiirit

Raamatun lukeminen

(1/5) > >>

karjalaisenkyösti:
Suomalaiset ovat varsin hyvässä asemassa Raamatun saatavuuden suhteen. Meillä on useita suomenkielisiä raamatunkäännöksiä ja vielä useampia sellaisia, joissa on käännetty Uusi Testamentti tai joku yksittäinen Raamatun kirja.

Raamattua voi lukea kokematta mitään erikoisia kutsumuksia Raamatun äärelle, vain yksinkertaisesti päättämällä, että minä luen sitä säännöllisesti, tuntui miltä tuntui.

Jumala jakaa erilaisia lahjoja ihmisille. Väitän, että eräs monista hyvistä Jumalalla olevista lahjoista on raamatunlukuinto.
Tätä lahjaa voi Jumalalta pyytää. Minulla on sellainen ajatus, että tuo lahja voidaan antaa erilaisissa "käärepapereissa". Eräs "käärepaperi" voisi olla joku pysyvältä tuntuva tila, esim. jatkuva huoli omasta pelastuksestaan.
Näitä "käärepapereita" lienee useita erilaisia. Tuon mahdollisen "käärepaperin" tunnistaminen ei ole ollenkaan olennaista. Olennaista on se, että lukee Raamattua.

Raamatun läpi lukeminen ei ole kovin kummoinen projekti. Jos lukee keskimäärin 4 sivua päivässä (eli 2 aukeamaa), tulee Raamattu luettua läpi vuodessa. Ei ole kovin suuresta tekstimäärästä kyse tuo 4 sivua.
Yhtenä päivänä 5 sivua, toisena 3, joku päivä jää väliin, joskus tulee luettua 8 sivua päivässä jne...
5 vuodessa Raamattu olisi luetu läpi 5 kertaa aivan kuin huomaamatta. 10 vuodessa 10 kertaa jne.

Kovin suurta ajallista haastetta tuskin toisi sekään, jos olisi tapana lukea Raamattua keskimäärin 8 sivua päivässä. Ja näin Raamattu tulisi luettua läpi 6 kuukauden välein.

Jotain mieltä hivelevää romaania lukiessa tuskin on mikään harvinainen asia, että 100 sivua hurahtaisi läpi yhden päivän tai illan aikana. Näinollen väitän, että keskimäärin 16 sivua Raamattua päivässä on sellainen lukukokemus, joka suurimmalta osaa ihmisiä kyllä onnistuu. Keskimäärin 16 sivua Raamattua päivässä tarkoittaa sitä, että Raamattu tulee luettua läpi kerran 3 kuukaudessa. Tuossa ajassa ehtii jo saada jonkinlaisen kokonaiskuvan tuosta kirjastosta.

Ihmisen sielunmaailma on niin syntiin langennut, että se hylkii Raamattua ja vie fyysisen olemuksen muiden harrasteiden pariin aikaa kuluttamaan. Voihan se olla, että tuo keskimäärin 16 sivua päivässä on kuitenkin kova haaste ilman, että Jumala on lahjoittanut ihmiselle Jumalan mielen mukaista murhetta tai jotain muuta sellaista, joka ihmistä motivoi.
Mutta, jos tuo murhe tai muu motivoiva tekijä lahjoitetaan, väitän, että tuo 16 sivua päivässä voi tuntua liian pieneltä määrältä.

Minun mielestäni Jumalalta kannattaa pyytää tuota motivaatiota.

vn:
Kiitos näistä rohkaisevista ajatuksista!
Kyllähän Raamatun lukeminen on välillä "taistelun paikka"..."tahdon ratkaisu"
Jumalan armosta.
Ei tämäkään asia, kuten uskon asiat yleensäkään ole ihmismielelle luonteista ja ominaista.
Saatana kyllä keksii ja asettaa esteitä....
Mutta kuten veli-kössi sanot...tätä saamme rukoilla Jumalalta!
Jumala vaikuttaa meissä tahtomisen ja tekemisen.

Tuntui miltä tuntui...mutta Jumala vaikuttaa tahtomisen meissä myös Raamatun lukemiseen.
Ihmismieleen luettu teksti ei välttämättä jää muistiin...mutta Pyhä Henki muistuttaa
kun "tilanne on päällä" jokapäiväisessä arjen elämässämme!

 :eusa_pray: :eusa_pray: :eusa_pray:

Thomas McElwain:
Raamatun lukeminen ei taida olla körteille kovin suosittua. Ei tämä ketju ole ainakaan.
Sanotaan, että Siioninvirret ovat pienois-Raamattu. Ilmeisesti niin koetaan, sillä harvoin Raamattu pääse mukaan seuroihin.
Tunnen erään körttinaisen, joka lukee Raamattua, mutta hän ylpeänä julisti, ettei lue Vanhaa Testamenttia. Ei sanonut miksei.
Oletan, että kansamurhat, jotka esiintyvät Vanhassa Testamentissa aina välillä, kuvottavat, jos voin käyttää tässä yhteydessä körttikansan suosimia sanoja. Jos niin on, sanoisin, että eri ihmiset lukevat Raamattua eri tavalla. Itse olen tässä iässä Raamatun kimpussa monta tuntia päivässä (käännös eikä niinkään hartausmielessä, kun olen pikemmin paskiainen kuin uskovainen). Olen ajatellut, että joku voi pitää tekstiä uskon tai käytöksen mallina ja joku toinen voi pitää sitä varoittavana esimerkkinä. Lukkeudun itse lähinnä jälkimäisiin. Raamattu kertoo lähinnä mitä ei pitäisi uskoa tai tehdä. Kertomus usein menee näin. Joku yksilö julistaa, että Jumala on sanonut hänelle, että meidän pitäisi lähteä joukolla ja tappaa se ja se. Lähdetään. Seuraa katastrofi. Varoitus esimerkki: ei pidä uskoa sitä, mitä joku julistaa Jumalan sanoneen hänelle. Moni tuntuu ajattelevan, että jos joku saa ilmoituksen, se on sitten Pyhän Hengen työ. Jokainen lukee tai ajattelee niin kuin hänelle sopii.
Muistan lukiossa, että uskonnon opettaja sanoi, että edellisessä koulussa oli poika, joka luki Raamatun läpi kahdessa kuukaudessa ja se oli hänen mielestä kiihkoilua. Monesti puhutaan siitä, että voi lukea Raamatun läpi vuodessa. Ilmeisesti jos joku lukee sen läpi kahdesti tai kolmesti vuodessa, niin se on hihhuli. Luokassa istui tyttö, joka koko uskonnontunnilla aina luki James Bond kirjoja. Lukuvuodessa, hän oli lukenut ne kaikki. Hän ehkä tarvitsi muitakin tunteja kuin uskonnontunteja, mutta kukaan opettaja sanonut häntä ainakaan kiihkoilijaksi, vaikka luki enemmän kuin mitä Raamatussa olisi ollut kahdessa kuukaudessa.
Opetin englantia kiinalaiselle äidille ja tyttärelle. Näkivät kirjahyllyssäni kiinankielisen Raamatun. 12-vuotias tytär halusi lainata sen. Hän toi sen takaisin kahden viikon jälkeen, kun oli lukenut sen kaiken. Hämmästyin vauhtia. Hän selitti, kun siinä oli niin paljon jänniä kertomuksia.
Joku saattaisi lukea Karamazovin veljet toisena viikkona ja Sota ja rauhan läpi toisena viikkona eikä kukaan sitä ihmettelisi, vaikka se onkin enemmän kuin Raamattu. Vaimoni lukikin toisen joku viikko sitten enkä sitä ihmetellyt. Mutta en tunne ketään, joka on lukenut Raamatun kahdessa viikossa paitsi se kiinalainen tyttö, joka näki Raamatun ensimmäisen kerran 12-vuotiaana.

Pena:
Minä pidän Raamattua pikemminkin kirjastona kuin kirjana. Suosikkejani Vanhassa testamentissa ovat Saarnaaja, Job, Ruut, Ester ja Joona. Tuomarien ajan sotahistoria ei ole mieleeni.

luterilainen:

--- Lainaus käyttäjältä: Pena - 19.02.22 - klo:08:21 ---Minä pidän Raamattua pikemminkin kirjastona kuin kirjana. Suosikkejani Vanhassa testamentissa ovat Saarnaaja, Job, Ruut, Ester ja Joona. Tuomarien ajan sotahistoria ei ole mieleeni.

--- Lainaus päättyy ---
Körttifoorumilla tosinöyrinä ylpeilllään siitä, ettei uskota Raamattuun, luterilaisen kirkon oppiin, tunnustuskirjoihin eikä uskontunnustuksiin. Siksi maailman ohuin kirja on “Körttiläinen  dogmatiikka."  :icon_xmaslol:

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu