Keskustelu > Seuratupa

Rukous 6

<< < (27/28) > >>

Viisveisaaja:

--- Lainaus käyttäjältä: 1944 - 25.12.22 - klo:18:35 ---^
Puhutaan vähän, kun nykyinen ihminen hoidetaan maallisen rälssin avuilla jo pitkälle. Sanoisin, että ihminen joutuessaan pakkopaikkaan vasta muistaa rukouksen so kyyköttää ristin suuntaan eli Jumalan puoleen.

--- Lainaus päättyy ---

Huomaa kuinka avuton ja Isästä riippuvainen ihminen kuitenkin on.

Viisauden sanoja 1944 joita sinussa on.

Riitta-mummi:
Kuuntelin ilalla Psalmien luentaa.  Liekö tämä kurjista kurjimman rukous, mutta kovilla on ihmisparka joka näin rukoilee. Kuitenkin Herra kuulee häntä, etenkin häntä. Täallaisia sydäntäsärkeviä huutoja on maailma täynnä. Auta Jumalamme !

Psalmi 38

Kärsivän rukous

1Daavidin psalmi. Lauletaan muistutusuhria uhrattaessa.
2Herra, älä rankaise minua vihassasi,
älä kiivaudessasi minua kurita!
3Sinun nuolesi ovat tunkeutuneet minuun,
sinun kätesi on painanut minut maahan.
4Ruumiissani ei ole tervettä paikkaa,
koska sinä olet minuun vihastunut.
Pahojen tekojeni tähden
eivät jäseneni saa rauhaa.
5Syntieni kuorma käy yli voimieni,
se on raskas taakka,
raskaampi kuin jaksan kantaa.
6Minun haavani märkivät ja löyhkäävät
– se on mielettömyyteni syytä.
7Olen painunut kumaraan, vääntynyt vääräksi.
Aamusta iltaan minä kuljen surusta synkkänä.
8Lanteeni ovat tulessa,
ruumiissani ei ole tervettä paikkaa.
9Olen lopussa, rikki lyöty,
sydämeni huutaa tuskasta.
10Herra, sinä tiedät, mitä minä kaipaan,
huokaukseni ovat tulleet sinun korviisi.
11Sydämeni värisee, voimani hupenevat,
silmieni valo sammuu.
12Ystäväni ja naapurini karttavat minua
onnettomuuteni tähden,
omaiseni pysyvät loitolla.
13Minun henkeäni uhataan
ja minulle viritetään ansoja.
Vihamieheni suunnittelevat pahaa
ja syytävät uhkauksiaan.
He punovat kavalia juonia kaiken aikaa.
14Minä olen kuin kuuro – en kuule mitään,
olen kuin mykkä – en suutani avaa.
15Minä en enää mitään ymmärrä,
en voi sanoa sanaakaan vastaan.
16Herra, sinun apuasi minä odotan.
Herra, minun Jumalani, sinä vastaat minulle.
17Minä pyydän: älä anna vihamiesteni iloita,
älä anna heidän ilkkua, kun jalkani horjuu!
18Minä olen luhistumisen partaalla,
tuskani ei hetkeksikään hellitä.
19Minä tunnustan rikkomukseni,
olen murheellinen syntieni tähden.
20Mutta vihamieheni ovat voimissaan,
monet vihaavat minua ilman syytä.
21He palkitsevat hyvän pahalla,
syyttävät minua,
vaikka olen tahtonut heille hyvää.
22Herra, älä hylkää minua!
Jumalani, älä ole niin kaukana!
23Riennä auttamaan,
Herra, minun pelastajani!

Riitta-mummi:
Taivaallinen Isä,
en pyydä terveyttä enkä sairautta,
en elämää enkä kuolemaa
vaan sitä että käyttäisit terveyttäni ja sairauttani,
elämääni ja kuolemaani
sinun kunniaksesi ja omaksi autuudekseni.
Sinä yksin tiedät, mikä minulle on hyödyksi.
Sinä yksin olet Herra.
Anna minulle tai ota minulta,
mutta auta minua tekemään mitä sinä tahdot.

(Blaise Pascal 1623-1662, matemaatikko, fyysikko, filosofi)

Viisveisaaja:
Viimeaikoina joitain asioita tullut sydämelle joita rukoilla.
En tiedä kuinka körttiä se on rukoilla kunnes tulee ja rauha tunne, että rukous kuultiin ja asia meni läpi.

Tuskailla ja rukoilla.

Nuorempana tein sitä paljon, varmaan kun juoksin enempi herätyskristittyjen parissa, vaikkakin kun siellä kauniimmat tytöt taisi olla suurin vaikutin?
No kuitenkin he painottivat rukoustaistelua ja kaikenlaista suorittamista ja tekemistä.
Kyllähän vieläkin tuskailen ja rukoilen, mutta enempi sen saa aikaan tarve, kuin että joku opetus siihen vaikuttaisi.

Laittakaapa mietteitä rukouksesta ja siunaamisesta ja sen erosta?

Viisveisaaja:
Mistähän johtuu, että ns, karismaattisissa porukoissa on parhaimman näköiset tytöt , öö tanssimassa, ei kun ylistämässä. Heränneiden seassa, vaan huivipäiset mummot?

Ei silti en koskaan ole katsonut sillä silmällä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu