Tällaisia ei ole tavattu körttiporukoissa kysyä.
Körttiläisyyteen kuuluu kyselevä mieli ja yleensäkin kyselevä asenne ja se, että mikään kysymys ei pitäisi olla liian pyhä/paha tai kielletty, jonka edessä ei saisi olla kyselevänä.
Ennemminkin siis kysellään, kuin annetaan 100% varmoja vastauksia/väitteitä.
Tuli mieleeni eräs sananlasku, jota mieleni maailma muokkasi:
ei se ole epä-körttiläinen, joka kysyy, vaan se, joka vastaa.
Sana 'vastaa' tulee tulkita seuraavasti: 'antaa liian varman vastauksen'.
Pitääkö tuo muokkaamani sananlasku sitten paikkansa?
Voi pitääkin tai sitten ei pidä tai jotain siltä väliltä.
JA pieni lisäys kyselemisen motiiveista.
Toki tulee pyrkiä puhtaisiin motiiveihin (itse en aina pyri), mutta jos puhdas motiivi on kyselemisen edellytys, loppuisivat kysymykset maailmasta.