Kirjoittaja Aihe: Kotikokki X  (Luettu 20803 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #60 : 27.12.22 - klo:13:59 »
Onneksi heränneellä on mahdollista saada mässäilynhimonsa hallintaan.

Tilalle hän saa vapauden nauttia hyvällä mielellä Luojan monista hyvistä antimista.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33646
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #61 : 27.12.22 - klo:14:16 »
Ja, onneksi meille on annettu vapaus syömisiemme suhteen.

Ja, onneksi körtit ymmärtävät huumoria. Tosin eivät aivan kaikki taida sittenkään...
Onko huumorikin syntiä ?
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #62 : 27.12.22 - klo:18:31 »
Onko huumorikin syntiä ?

Joku sanoi, että on naurettavaa, jos ei osaa nauraa vakaville asioille. Huumori on suhteellisuudentajua.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #63 : 29.12.22 - klo:09:08 »
Tänä jouluna kävi hilpeästi, olin tilannut ruokani ovelta ovelle kuljetuksena ajat sitten ettei tarvi niitä paljon painavia sapuskoita itse roudata, samalla vaivalla saapuivat kynttilät ja lahjamakeiset. 

Noh, totean aatonaattoiltana, etteihän nämä passaa ruokailuni nykytilaan, juuri on tavoite 1 saavutettu ja mieleni siitä hyvä.  En sotke sitä asiaa nyt. Puolitoista kuukautta on mennyt niin hyvin ja se, mikä sotki kylläisyyden tunnetta on  poissa jne jne. 

Olin päättänyt juhlia uuninjuureksin, ja puran laatikoista kalkkunaa, kahdessa muodossa, kypsänä ja raakana (olin luullut onnistuneesti peruneeni sen raakaversion tai siis uunivalmiin)  salaatteja ja kaikenlaista mitä en itse valmista kun valmis on aina hakannut omat versioni yksi nolla. 

Voiei voieu, onneksi oli ensinn kaverini luonani ja sain hänelle osan, hän lupasi sitten tuoda minullekin herkullista kaalikeittoaan hapankaalista, on hyvää. 

Mutta ruokaa on ja on. 

Soitan Hurstille, heillä on jo ihan ylettömästi.  Soitan diakoniaan, oman seurakunnan, heillä on, mikä lie ruokkimisihme, kun on liikaakin ja jakelu päättyy ihan kohta ja jouluaterialle on kaikki kaikkialla saaneet kaiken kiitos vaan.  Mutta kun ne minut muisti ottivat numeroni ylös ja käy tasan kuten arvasin kyllä.

Puhelin soi sarjaa viittä vaille, joku yksinhuoltaja kera monen lapsen pyytänyt jotain sapuskaa joulupöytään, näitähän köyhiä hesassa on minä niitä tiedän ja olen tavannutkin.  No ei kun soittoa tänne ja minä kiidättämään ruokia sinne niitten toimitilaan ennen kuin sulkevat. Nyt harmitti ettei ollut kinkkua, siitäm olisi lapset tykänneet, ja lopulta, eipä siitä isolle perheelle niin paljon mitään..... mutta hävikkiä ei tullut. 

Keittelin perunaa ja porkkanaa puolikypsäksi kun punajuuretkin oli sitten seuraavaksi ja asetin ne terassille jossa oii tilaa ja kylmä kyllä.  Kun puolivälissä on lasi,  ei siihen etuosaan sada luntakaan eikä vettä. 

Kun aattona haen kasvikseni, ovat ne siististi kadonneet.  Tyhjä vuoka on puhdas mutta täysin tyhjä.,  Joku paikallinen eläin on juhlinut kunnolla, ehkä jänis joka as uu poikineen meidän pihassa tai citykettu tai rotta,  joita naapurini niin pelkää että kesällä luuli peltomyyrää rotaksi. 

Noh, minä keittelemään uusia, onneksi perunaa oli, enkä niin porkkanasta välitä, ja punajuurethan säästyi kokonaan. 
 
Nämä paloiteltuna vuokaan  (pesin sen)
punajuurten päälle vähän sinihomejuustoa ripoteltavassa muodossa
punasipulia siivuina

ruoksöljyä minulla virginoilia vähän suoklaa
musta-  valko- viher- kaikkia pippureita pippurimyllystä (ihana joululahja jonka joskus sain)
pehmeäksi paistetuna

eli olivat noin 200 asteessa uunissa aika kauan noin tunnin ainakin
ja päälle  smetanaa

tämän kanssa smetanasilliä,  ohje Riitta.mummin kts edeltä  sienisalaattia ja savukalasalaattiä säästeliäästi osa tai puolet meni diakonian valioni tähden


Että oli hyvää.

Mielistyin niin uunijuureksiin että niitä tulen nauttimaan jatkossa jos elää saan, monesti ja skä kuumana että kylmänä, sillä vuokaan mahtui kahden päivän annos ja kokeilin kylmänä, hyvää oli.   

Minä suosittelen kaikelle kansalle tästedes uunijuureksia jos eivät entuudesta tunne kuten tosin epäilen, täällä on hyviä ruokaohjelita efitoten Riitta-mummilta jolta edelleen toivon niiden keräämistä kokoon ja kustanyajalle läheyttämistä,  ruokakeittokirja olisi tarpeellinen lisä hyllyssäni.  Edelleen minulla on käytössä  koulun kotitalousruntien kansio, täydennettynä mutta täydentääkseni sen tääktä tarvittaisiin kynä, sopivan kokoista ruutupaperia, ja kumpikin on ktoavaa luonnonvaraa, kohta jo joku ne vöhööd kun menet kysymään kirja- ja paperikauasta, ainakin se paperi. 

 :kahvi:
« Viimeksi muokattu: 29.12.22 - klo:09:19 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33646
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #64 : 29.12.22 - klo:09:47 »
Kiitos vaan taas Leena kehotuksesta ryhtyä 'kirjailijaksi'. En kuitenkaan ryhdy, sillä tasoa löytyy ilman minun kotikokkauksiani vaikka kuinka. Eiväthän kirjat enää taida ketään kiehtoakaan, kun on netti-mahdollisuus. Joitakin keräilijöitä tiedän.

Muuten olen samaa mieltä että uunikasvikset ovat sekä herkkua, helppoa että terveellistä laitettavaa.
Itse pidän kaikista, mutta erityisesti lantusta. Laitan aina kasvikset suht´ohuina siivuina jonoon, laji aina erikseen. Sitten loraus öljyä niskaan ja joskus pisara hunajaa.

Oma painoni pysyy aina samana, yleensä, mutta tänään vaaka näytti yllättävää parin kilon vajausta. Taidan tietää syyn. En kerro näin julkisesti mitä eilen söin.

Muutoin olen sitäkin mieltä että Leena on armoitettu hassujen sattumusten mestaritar. Muistan monia näiden liki 15 vuoden ajalta.  :eusa_clap:

Minulle ei usein satu, olen niin pedantti, vaikka toisaalta mystikko.

Kuuntelen parhaillaan Anja Snellmannin Antautuminen-nimistä teosta. Onpa meissä melkoisesti samaa, sisällisesti. Syntymässä säikähtänyt-nimike sopinee molempiin.

Vielä. Olipa kiva jos Leenan keitetyt kasvikset kelpasivat pihan eläimille. Vielä kivampaa on että nälkäiset lapsetkin saivat osansa. Niin meilläkin.

Tylleröt söivät halulla minun jouluruokieni tähteet. Kotona sairastettiin koronaa ja molemmat kokit olivat kuumeessa.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #65 : 29.12.22 - klo:15:12 »
Meillä oli köyhien ruokaa silakkaa ja perunoita.  :icon_xmaslol:

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #66 : 29.12.22 - klo:17:24 »
Meillä oli köyhien ruokaa silakkaa ja perunoita. 

Taas olisi kiva saada täsmällisempää tietoa. Kyllä ne köyhätkin saavat noista aineksista monenlaista.

Poissa vn

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21725
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #67 : 30.12.22 - klo:12:38 »
Jep, silakka on kyllä hyvää ruokaa keitettyjen perunoiden kanssa, sopivaa iltapalaruokaa meikämannelle.
Aika usein paistan itselleni kalaa, kuhafileiden paisto sujuu, saan jotenkuten käännettyäkin rajoittuneilla käsien liikeradoilla.
Ahvenfileetkin menettelee samalla tavalla.
Sen sijaan silakkafileiden paistamiseen aloin jo tympääntyä, kunnes hoksin että nehän saa mennä samanlaiseksi mössöksi kuin muikutkin,
turha niiden kanssa on yrittää sen kummemmin taiteilla.

Poissa Viisveisaaja

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 8337
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #68 : 30.12.22 - klo:16:19 »
Isäni hmm erikoinen kokeileva henkilö. no faijja
Siis fade, fatsi,
No edes mennyt niin kerran jostain kirpputorien kirppujen seasta löysi silakkaverkot ja osti ne.

Hän jotain miten kala liikkuu ja koska oikea aika juttuja katteli ja heitti verkot vetehen.
No muistan vieläkin kuin edellisen päivän, no sitä en mutta sormet jäässä ja kylmää ja verkot tuhannet painavat,
Faijjan janssa vedettiin ylös ja fade savustuspönttöön niitä ja parempaa rukaa, no mutsin kalakeitto, niin koskaan syönnyt.
Olen siis syntynyt ja lapsuuden elänyt saaristossa.
Tik toc.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33646
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #69 : 31.12.22 - klo:10:48 »
Minun 'haaviini' kävi Prisman palvelutiskillä savumakrilli, englantilaisten aamiaisherkku. Vai savusillikö se heillä lienee.

Se on lounaamme hyvien keitettyjen perunoiden ja porkkanoiden kanssa. Lisänä on joulusta purkin pohjalle jääneet punajuurikuutiot, niille smetanaa niskaan.

Myös viimeiset viisut saaristolaisleipää katoin.

Vispasin jälkiruoaksi luumurahkan.

Illalla napostelemme nakkeja, kaisersalaatin kanssa. Myös homejuustoa ja suolakeksejä . Löytynee vielä tilkka punaviiniä.

Tämä on meidän vanhan vuoden menu.  Hedelmiä on iso vadillinen, niitä nautimme säännöllisesti.

Hyvää vuoden viimeistä päivää !

Paukutonta uutta vuotta vanhusten ja koirien takia !
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #70 : 05.01.23 - klo:16:28 »
Jep, silakka on kyllä hyvää ruokaa keitettyjen perunoiden kanssa, sopivaa iltapalaruokaa meikämannelle.
Aika usein paistan itselleni kalaa, kuhafileiden paisto sujuu, saan jotenkuten käännettyäkin rajoittuneilla käsien liikeradoilla.
Ahvenfileetkin menettelee samalla tavalla.
Sen sijaan silakkafileiden paistamiseen aloin jo tympääntyä, kunnes hoksin että nehän saa mennä samanlaiseksi mössöksi kuin muikutkin,
turha niiden kanssa on yrittää sen kummemmin taiteilla.
Aamen! Tänään meillä oli ruokana uunissa haudutettuja silakkafileitä ja muussia. :icon_xmaslol:

Surullista, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksista laihtunut silakka tekee lähtöä kohti suolaisempia vesiä.  :icon_xmassad:

Lähde

Laihtunut silakka tekee lähtöä kohti suolaisempia vesiä – lämmennyt ja makeampi rannikko tekee monen avainlajin olot vaikeiksi
https://yle.fi/a/74-20009612
« Viimeksi muokattu: 05.01.23 - klo:16:34 kirjoittanut luterilainen »

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #71 : 05.01.23 - klo:21:15 »
Aamen! Tänään meillä oli ruokana uunissa haudutettuja silakkafileitä ja muussia. :icon_xmaslol:

Surullista, miten ilmastonmuutoksen vaikutuksista laihtunut silakka tekee lähtöä kohti suolaisempia vesiä.  :icon_xmassad:

Lähde

Laihtunut silakka tekee lähtöä kohti suolaisempia vesiä – lämmennyt ja makeampi rannikko tekee monen avainlajin olot vaikeiksi
https://yle.fi/a/74-20009612

Tähänhän livahti ihan asiaa!  Tosin jätit mainitsematta, kuinka puoliso valmisti silakkanne ja muussinne,  oliko lisänä voita, maitoa, kermaa, vissyvettä? 

Kyllä kai tiedätte, muussi on epäterveellisin kohtelu keitetylle perunalle, ja syöjille myös?   

Ei aamenhuutoa. 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Pena

  • Nettitoimikunta
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 21985
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #72 : 06.01.23 - klo:07:46 »
Sekin jäi luterilaiselta kertomatta, muusasiko puoliso itse perunat vai käyttikö kaupan muusijauhetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33646
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #73 : 06.01.23 - klo:08:57 »
Ruispuolukkapuuro, hiutaleista, muhii parhaillaan.

Syömme sitä ilatapuurona ja aamupuurona.

Vaihtelu virkistää, yleensä syön viiliä, mutta nyt pääsi loppumaan. Matti syö mysliä mehun keralla.

Lounaaksi on savulohta ja perunaa ja vihreetä salaatia ja punajuuria.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa luterilainen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 4783
Vs: Kotikokki X
« Vastaus #74 : 06.01.23 - klo:17:46 »
Tänään meillä oli ruokana kasvislasagnea.  :eusa_pray: