Hurskas heila helluntaiksi

[Oksanen]

Tämänpäiväisen Kotimaan takasivulla oli kepeä juttu siitä, miten kristillisestä opiskelijatoiminnasta lähdetään hakemaan puolisoa itselle.
Hauskan jutun mukaan mm kunnon körtille ei kelpaa kuin toinen körtti.  Kannattaa kuulemma heti suunnata Helsinkiin Körttikodille jos haluaa koettaa onneaan Siionin virsiä ja seuraperinnettä arvostavan henkilön kanssa.
Vastaavia tarinoita löytyy Kansanlähetyksen, SLEYN, KRS:n, Operaatio Mobilisaation (en ole ikinä kuulllutkaan) ja Tuomasyhteisön tiimoilta.

Sopivatko Körttifoorumin aktiivit annettuun muottiin? Onko puoliso haettu "omasta piiristä" vai onko oltu avarakatseisempia?

Minä en ole ikinä Körttikodilla asunut, mutta oma puoliso löytyi kuitenkin körttiopiskelijoiden toiminnasta. Minä siis itse sovin kohtuulllisen hyvin annettuun muottiin.

Mitenkäs muut? Jos ei puolisoa ole vielä löytynyt niin suuntaatko Helsinkiin?

[Pirska]

Onhan siitä jo aika kauan kun löysin nykyisen puolisoni. Vaikka olenkin herännäiskodista, niin en sentään alkanut niin nirsoksi, että vain körtti olisi minulle kelvannut. Pahoin pelkään, että olisin edelleenkin sinkku (lue vanhapiika), jos olisin kelpuuttanut vain körtin.

Oli minulla kuitenkin muutamia kriteereitä, joista en tinkinyt valitessani puolisoa:
1. aito kristitty
2. ei herätysliikkeestä, joka kieltää ehkäisyn, television ym.
3. semmoinen, joka ei ole vienyt ketään naista peittonsa alle

Körttiläiset olisivat taatusti täyttäneet toiveet kohdassa 2, mutta en ole niinkään varma kohdista 1 ja 3.

En ole katunut valintaani!

[Sanneli]

Mulla on körttipoikaystävä, Aholansaaresta harvemmin muunlaisia löytääkään...? 

[Progressor]

Minusta tuntuu jotenkin vieraalta sellainen ajatusmaailma, jossa "puolisoa lähdetään etsimään" ja "puoliso valitaan". Vähän niin kuin menisi lihakauppaan ja pyytäisi, että tuota fileetä puolen kilon kimpale, kiitos. Ei se parisuhteissa taida ihan niin mennä. Jos miettii menemisiään ja tekemisiään vain siltä pohjalta, miten hyvät mahdollisuudet on löytää puoliso, niin kaikki sosiaaliset tilanteet muuttuvat väkinäiseksi parisuhdekalasteluksi ja asiat menettävät varsinaisen merkityksensä. En siis mene seuroihin siksi, että olen seurankipeä, vaan muista syistä. (Kiitos sanaleikistä, Jaakko Heinimäki.)

Toisaalta on todettava, että olen edelleen hyvin vakaasti poikamies, joten kenties olen ymmärtänyt asiat täydellisesti väärin.

[karjalaisenkyösti]

Minusta tuntuu jotenkin vieraalta sellainen ajatusmaailma, jossa "puolisoa lähdetään etsimään" .

Poikamiehenä harrastelin tuota paljon, joskin pääosin huonolla menestyksellä.
Nyt jo jonkin aikaa naimisissa olleena ymmärrän hyvin tuon puolison etsimisen.
Jos puoliso puuttuu, sitä etsitään sitä kiivaammin, mitä suurempi tarve sellaisen löytymiseen on.

Eivät kaikki toki tuota harrasta. Oikea tapa suhtautua tähän puolison etsimiseen on kovin ihmiskohtainen. Mikä toiselle sopii, ei välttämättä toiselle sovi.

[An-na]

Moni ystävistäni ja kavereistani on asunut körttiksellä, eikä se nyt ihan tuulesta temmattua ole, että siellä asuvat pariutuu keskenään Mutta onhan se ihan ymmärrettävää; kun vietetään samanhenkisten kanssa paljon aikaa yhdessä, on luontevaa, että kiinnostava tyttö/poikaystävä sieltä löytyy. Ei kukaan varmaan tarkoituksella ole sieltä ketään puolisoksi lähtenyt metsästämään. Sama piirre on monessa muussakin yhteisössä; muusikko löytää muusikon, ja ainakin meidän (harrastaja)orkesterissa pariskuntia on vuosien aikana ollut lukuisia. Kun kiinnostuksen kohteet ovat samat, on luonnollista, että juttu lentää ja siinä samassa voi vaikka rakastuakin

[Salis]

Löytyy körteistä hurskaita heiloja? Epäilen. Körtit on ihan samanlaisia kuin muutkin ihmiset. Heissä ei ole laatumerkintää.  Yhtä outoa olis valita puoliso puoluekannan perusteella.

[Oksanen]

Löytyy körteistä hurskaita heiloja? Epäilen. Körtit on ihan samanlaisia kuin muutkin ihmiset. Heissä ei ole laatumerkintää.  Yhtä outoa olis valita puoliso puoluekannan perusteella.

Mainittakoon, että ketjun otsikko on suoraan Kotimaa-lehdestä. Se ei sisällä mitään ajatuksia körttien paremmuudesta tai huonommuudesta. Jos ei ole muuta tekemista voi lukea koko jutun Kotimaan takasivulta.

[jude]

Körttifoorumin nimimerkit jude ja Rheespu menevät naimisiin heinäkuussa. Tiedä sitten hurskaudesta.

[Riitta-mummi]

Herättäjäjuhlillako?

[jude]

Herättäjäjuhlillako?

Ei ihan, viikko juhlien jälkeen. Paikkana on joku saari Nilsiässä, siinä Tahkon lähellä, nyt en kyllä muista nimeä

[Hölkänen]

Onneksi olkoon Maksim ja Reetta!

Minulla on herännäishenkinen puoliso, alkujaan netistä haaviin tarttunut. Kolmas yhteinen helluntai on nyt. Ei kelpaisi enää kukaan muu.

Näen asian näin, että samanlaiset elämänarvot ovat todella tärkeät, jos aikoo viihtyä toisen seurassa puoli vuosisataa. Saman herätysliikkeen piirissä arvot todennäköisesti natsaavat (vaikka olisikin joistakin asioista erilaiset mielipiteet). Aika moni tuttu on varsin nuorena löytänyt kumppaninsa esim. Aholansaaresta tai seurakunnan nuorisotyöstä. Sitten on meitä, jotka ovat niin ronkeleita että pitää useita vuosia harrastaa aktiivista etsintää kaikista mahdollisista paikoista. Ei nyt ehkä ihan niin, että seurakunnankin valitsisi sen mukaan missä on eniten valinnanvaraa, mutta tietyssä elämäntilanteessa puolison löytäminen on ja saakin olla päällimmäisin maallinen huoli. Paljolta huolelta säästyy, kun sen ottaa vakavasti.

Sekin on sanottava, että uskonnollisissa yhteisöissä on niin paljon painetta ulkokultaisuuteen ja teeskentelyyn (körttiläisyydessä onneksi suhteellisen vähän, mutta kuitenkin), että mieluummin kannattaa hakea seuraa sellaisista paikoista, joissa saa/pitää olla oma itsensä. Nettikin voi olla tässä suhteessa aika petollinen, mutta myös toimiva. Suvaitsevaisessa yhteisössä on mielestäni turvallisinta pariutua.

[Atanasia]

Körttifoorumin nimimerkit jude ja Rheespu menevät naimisiin heinäkuussa. Tiedä sitten hurskaudesta.

Onnea!

_______

... heilaa odotellaan... hurskaus olis kiva lisä
 

_______

Tämä uusi foorumi tuntuu vähän vaikealta näin aluksi.

[hupa]

Hoh, en ole niin körtti, että körtille kelpaisin... ja toisaalta olen liian körtti monelle ei-körtille. Lieneekö ihme, että olen yksin.

P.S. Missä viipyy körttifoorumin oma treffipalsta ?

[Pena]

Oikea körtti ei kelpuuta itseään toisen körtin heilaksi. Parisidos syntynee sitten puolittain vahingossa kahden kelvottoman kinastellessa iltakaudet siitä, kumpi on toiselle kelvottomampi.

Tämä on ihan teoreettinen ajatusmalli, miten lie todellisten kokemusten laita?