11
Yleinen keskustelu / Vs: Voiko olla mitään kauheampaa kuin yksinäinen vanhuus?
« Uusin viesti kirjoittanut öppiäinen eilen kello 19:05 »Tässä sitä mietin, miksei jo varhaisemmassa vaiheessa elämää voisi muuttaa vähän yhteisöllisemmän asumisen pariin. Vähän kuin joku luostari, jossa on oma pieni huone ja siinä ehkä kylpyhuone, tiettyihin aikoihin päivästä yhteisruokailu ja ehkä muuta aktiviteettia, mahdollisuus osallistua askareisiin oman jaksamisensa mukaan. Kotihoitajien työajasta suuri osa menee kohteesta toiseen ajamiseen. Tuolla sitä saisi vähennettyä. Mutta ehkä ei ole sopivaa rakennuskantaa?
Onko nykyiset vanhukset enää niin sidoksissa asuntoonsa ("kotiinsa"), etteivät halua lähteä siitä minnekään? Kerrostalossa asuva palkkatyöläinen on joutunut muuttamaan elämänsä aikaan sentään monta kertaa.
Onkohan niin, että kun ikää tulee, pahoittaa mielensa taas yhtä herkästi kuin pienenä lapsena? Tai ainakin herkemmin kuin nuorempana. Jos ei enää niin paljon niitä iloja ole, merkitsee paljon jos jokin odotettu juttu meneekin pieleen.
Onko nykyiset vanhukset enää niin sidoksissa asuntoonsa ("kotiinsa"), etteivät halua lähteä siitä minnekään? Kerrostalossa asuva palkkatyöläinen on joutunut muuttamaan elämänsä aikaan sentään monta kertaa.
Onkohan niin, että kun ikää tulee, pahoittaa mielensa taas yhtä herkästi kuin pienenä lapsena? Tai ainakin herkemmin kuin nuorempana. Jos ei enää niin paljon niitä iloja ole, merkitsee paljon jos jokin odotettu juttu meneekin pieleen.