Oho! Tulipa niitä vastauksia nopeasti! Kiitos.
Ensimmäisenä pitää kysyä, että tarkoittaako tämä körttiläisyys nyt sitä, miten körtit uskon ymmärtävät vai tarkoittaako se sitä, miten asiat oikeasti ovat?
Jp vastasi kyllä kysymyksiini. En ole ihan varma ymmärsinkö kaikkea. Tarkoittaako se, että pelastus ei ole meidän käsissämme ja Jumala on salattu sitä, että tämä City-lehden pappi oli oikeassa? Näin sen ymmärrän.
Sitten tämä armo: Jos Jumala armahtaa, niin silloin ei kaiketi tarvitse ihmisen niin hirveästi pohtia sitä, mikä on syntiä. Vai? Eli, jos uskoisi, niin ei tarvitse elää mitenkään eri tavoin verrattuna muihin?
Sitten kirkosta: Mutta jos kirkko ei ole niin tärkeä itselle, niin siitä voi erota. Eikö se ole näin? Jumalalle se kai on ihan sama.
Eikö olekin niin, että jos Jumala on rakkaus ja armahtaa, niin ihmisen ei tavallaan tarvitse yhtään ponnistella uskon eteen? Siis ei tarvitse kantaa huolta uskosta tai ajatella niitä asioita? Jumala kuitenkin armahtaa. (Mulla on se City-lehden juttu mielessä.)
...
Kappas, vielä yksi vastaus ilwydiltä. Kuulostaa filosofiselta: juominen ja vapaa seksi voivat heijastaa synnillisyyttä ja olla samalla pyhyyden ilmentymiä. Mutta eikö tämä juuri tarkoita sitä, että on ihan ok, miten kukin ihminen päättää elää? Jos ei ole "dogmaa" (oppia?) ja ennakkoehtoja. Mutta pitäisikö olla halu ja "koti-ikävä"? Eikö se ole ehto? Ja entä jos ei tällaista suurta tunnetta ole?