Pakkosuåmi - pakkoruåtsi

[santtu-62]

”Kieleni on kotini” kirjoittaa ruotsinsuomalainen Pirkko Leporanta - Morley runossaan. Oma kieli, äidinkieli, on sydämen, tunteiden, identiteetin ja ajattelun kieli. Vaikka muuttaisimme maasta toiseen, kielellinen kotimme on aina mukanamme – tukena, voimanlähteenä ja lohtuna. Kieli vahvistaa kulttuurista identiteettiä, omaan kulttuurin tuntemusta ja siteitä omaan kieliyhteisöön sekä omaan isänmaahan.
Joten … 

omalla äidinkielelläni on myös tärkeä sosiaalinen ja kasvatuksellinen tehtävä. Lukiessani körttifoorumia niin havaitsen että aika pieni prosentti kirjoittaa muulla kiellellä kuin Suomi. Hieman myös epäilen että kuinka monella foorumin keskusteluihin olevalla puhekielenä on muu kuin,suomen kieli.
Oli miten oli, yhteistä kieltä tarvitaan keskinäiseen kommunikointiin. Voin myös todeta että jos eri sukupolvet eivät ymmärrä toisiaan täällä Pohjolassa, seuraukset voivat johtaa aika traagisiinkin seurauksiin.

On myös huomioitava kyllä että hyvän oman äidinkielen taidon edistävän toisen kielen oppimista.
Joten ei muuta kuin hyviä opiskelu hetkiä...

[Pena]

Turhaan pyöritään eurooppalaisten kielten parissa. Kauniita kieliä puhutaan Afrikassa.

Petameko okwa li ku nOhapu, nOhapu oya li pu Kalunga. Oye kwa li petameko pu Kalunga. Ayihe oya shitwa kuye. no kaku na shoka sha shitwa shaa shi shomuye.

Tämä on Johanneksen evankeliumin alku ndongaksi.

[myyrä]

Rastui, tavaritsh.

[seppos]

Useimpien Eurooppalaisten kielten peruskieltä lähinnä on latina. Siksi olin eilisen päivän latinan kurssilla ja jatkan ensi lauantaina. Kielet ovat erittäin hyvää pääomaa, ja mitä useampaa osaa sitä helpompia ne ovat.

[Pena]

Tusinalla latinan verbillä ja tusinalla etuliitteellä saa kasaan jokseenkin kattavan sivistyssanakirjan; varsinkin, jos tietää jotain partisiipeista.

[santtu-62]

Tusinalla latinan verbillä ja tusinalla etuliitteellä saa kasaan jokseenkin kattavan sivistyssanakirjan; varsinkin, jos tietää jotain partisiipeista.

Vad är ditt modersmål ?

[Pirska]

Useimpien Eurooppalaisten kielten peruskieltä lähinnä on latina. Siksi olin eilisen päivän latinan kurssilla ja jatkan ensi lauantaina. Kielet ovat erittäin hyvää pääomaa, ja mitä useampaa osaa sitä helpompia ne ovat.

Koetko latinan tunnilla oppimisen iloa? Minä koen suurta sellaista saksan tunnilla.


Serkkuni osasi latinaa ja matkustaessaan Italiassa hän totesi, että kyllä italian kieli on helppoa: Puhuu vain latinaa ja panee jokaisen sanan loppuun o-kirjaimen.

[santtu-62]

Jag kan inte prata latin kan vi prata finska istället ?

[seppos]

Jag kan inte prata latin kan vi prata finska istället ?

Ja visst vi kan göra så eli siirrytään suomen kieleen.

[Pena]

Min mor pratade finska och stadi. Mormor var tvåspråkig, för hon hade släktningar i Sibbo. Jag växte i en tvåspråkig miljö, men språken var delvis andra än min mormors. Hemma talade vi finska och omkring på byn talade vi oshindonga.
Linguam latinam in schola studebam.

Mahtavatko kielenopettajat pyöriä haudoissaan?

[santtu-62]

Min mor pratade finska och stadi. Mormor var tvåspråkig, för hon hade släktningar i Sibbo. Jag växte i en tvåspråkig miljö, men språken var delvis andra än min mormors. Hemma talade vi finska och omkring på byn talade vi oshindonga.
Linguam latinam in schola studebam.
Mahtavatko kielenopettajat pyöriä haudoissaan?

Ymmärsin ihan hyvin, mutta niin kuin itse totesit. Moni opettaja ehkä ei ihan sulattaisi, paikka kunnalla voisi kyllä olla merkitystä opettajan linja vedolle...

[Progressor]

Jag tyckte alltid om svenska i skolan, kanske eftersom det var så lätt. För mig var det aldrig "pakkoruotsi" (tvungensvenska?). Tyvärr har jag glömt en stor del av vad jag lärde mig eftersom jag inte behöver det här språket dagligen. Men lyckligtvis har jag ännu ett ordbok och mina gamla skolböcker, så att jag kan skriva några korta texter som den här om det behövs.

[Pirska]

Också jag tyckte om svenska i skolan. I Sverige skulle jag vilja tala svenska, men det är nästan omöjligt. Om jag säger någåt på svenska, svarar svenskarna på engelska till mig.

[karjalaisenkyösti]

Kijoitin joskus lukiossa ehdot ruotsin kielestä.
Annoin muutenkin toisinaan ymmärtää, että "ja minähän en suostu ruotsia puhumaan", antaen samalla ymmärtää, että vähän halveksin tuota kieltä.
Myöhemmin sitten tajusin, että syy ei ollutkaan tuon kielen, vaan syy oli se, että minä en osannut kunnolla tuota kieltä puhua.
Edelleenkään en ole kovin hyvä ruotsinpuhuja, vaikka jo olen alkanut ymmärtää tuon kielen arvon ja merkityksen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Vanhemmilla päivilläni olen toisinaan osallistunut keskusteluihin "pakkoruotsista". Se on eräs monenmonituisista lempiaiheistani.
"Pakkoruotsia" vastustetaan, mutta "pakkomatematiikka", "pakkohistoriaa" yms. "pakko" -aineita ei juuri kukaan vastusta.
Ahvenanmaata lukuunottamatta koko muu Suomi on virallisesti kaksikielinen, joten on luonnollista, että muussa Suomessa jokaiselle opetetaan suomea asekä ruotsia.

[juhani]

...minulla oli viisi kieltä lukiossa... opinnoissa kolme kieltä... viikon pituisen sairauden jälkeen 8 ynnä 1 (suomi) katosivat... ja minä teen päivittäin moraalisesti töitä... kielen ymmärtämiseen...