Edelmannin motiiveista olen saanut sen käsityksen, että tämän levyn tekeminen oli hänelle samalla tavalla kova juttu kuin Talvelalle Siionin virsien levyttäminen. Helsingin Sanomissa elokuussa Jussi Ahlrothin kirjoittamassa jutussa todetaan:
Hän laulaa sellaisen miehen äänellä, joka haluaa tehdä oikein. Ennen kuin on myöhäistä.
Sillä aika ajaa kiinni jokaisen. On kesäkuun alku ja Paul "Pappa" Jyrälä, Suomen tunnetuin äänittäjä ja Samulin tärkeä ystävä vuosien takaa, tekee viimeistä levyään.
Kaikki tietävät sen.
Kaksi muutakin sitaattia erinomaisesta jutusta.
Kaikkien hittien jälkeen, jopa isänsä kanssa tehdyn Vaiheet-levyn jälkeen, Samulin henkilökohtaisimmaksi levyksi nousee ehkä tämä, kokoelma virsiä.
Viime keväänä Samuli liittyi kirkkoon. Nyt hän laulaa kirkossa virsiä, lokakuussa ilmestyvää levyä varten. Samuli kertoo, että hänellä on henkilökohtainen suhde Jumalaan.
Kerran olen kuullut mainitun levyn. Ei se minuun erityisemmin kolahtanut. Miksi olisi pitänytkään? Ei esitys ole huono sen takia että sitä ei ole juuri minua varten viritetty, eli kuulija siinä oli väärä, minkä myyntiluvutkin todistavat.
Kalistajan tyyliesimerkkiä jäljitellen totean, että olihan ainakin levynteon ajan pois muusta pahanteosta.
Mt
