Suomalaiset ja ruotsalaiset ovat silakan terveellisyydestä eri mieltä, uutisoi
Yle taannoin. Ruotsalaisia pelottaa etenkin silakan dioksiini (joka tietenkään ei luonnostaan silakkaan kuulu, mutta mitäs olemme ihmiset pilanneet vesistöjä). Lopuksi annetaan suositus:
"Siispä: Jos olet lapsi tai hedelmällisessä iässä, syö isoa, yli 17 senttistä silakkaa vain 1–2 kertaa kuussa. Pienempiä silakoita voit syödä useammin, niille ei ole rajoituksia.
Jos olet ylittänyt lapsentekoiän, saat syödä kaiken kokoista silakkaa niin paljon kuin sielu sietää. Se on hyödyllistä sekä itsesi että Itämeren kannalta."
Olen tainnut jäädä uskoon, ettei sitä saisi useammin kuin kerran viikossa. Ja entäs jos sielu sietää, mutta vatsa ei? Haluaisin niin pitää silakasta, mutta jokin siinä usein tökkii.
Meillä oli samanlainen kissa lapsuudessani. Silakkaa söi, mutta oksensi sen päälle. Muikku pysyi mahassa, ja ahvenetkin. Lienee ollut savolainen. Häneltäkö sain tartunnan?