Mitä ajatuksia tämä mietintä synnytti? Se asenne lienee lähellä, ettää miksi meidän pienten pitäisi edes yrtittää, kun isot eivät kuitenkaan piittaa.
Meitä pieniä on kuitenkin niin paljon, että vähäinenkin yrittämisemme merkitsee!
Onhan 0,000001 x 1000000 = 1 x 1. Jos pienuuttamme tärväämme miljoonasosan siitä mitä se iso, mutta meitä on miljoonakertaisesti isojen määrä, on painoarvomme yhtä suuri.
Onhan jotain saatu aikaan. Hapan laskeuma ei enää syö Keski-Euroopan metsiä kuten ennen. Polttoaineisiin ei sotketa lyijyä kuten ennen. Vaikka jätettä tuotetaan enemmän kuin ennen, sitä ei yhtä surutta haudata kaatopaikoille kuin ennen, meillä ainakaan. (Milloinkahan koittaa aika, kun entisille kaatopaikoille perustetaan kaivokset, joissa koetetaan louhia esiin kaikkea arvokasta aikoinaan dumpattua?) Kiinan sillä yhdellä isolla on suuret suunnitelmat koko miljardikansaa koskien, hiilineutraalius tavoitteena. Saas nähdä miten käy.
