Kirjoittaja Aihe: Sairauteni 7  (Luettu 20509 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #120 : 20.10.22 - klo:10:52 »
Tulin juuri hammaslääkäristä. Pelkäsin parondontiittia, mutta onneksi ei ollut. Ientasku oli äkäinen ison reijän vuoksi.

Tämä huvi maksoi vain 97 euroa. Jos olis ollu parondontiitti niin kuvauksineen -operaatioineen maksu olisi ollut moninkertainen.

Minun jalkoihi on hyvä apu magnesium. Simvastatiinia olen käyttänyt liki 40 vuotta. Matinkin on nyt pakko käyttää kuninfarktin jälkeen sitä taas määrättiin. Hänellä kolesterolit olikin aika korkeat ja siitä kai johtu maaliskuinen aivoinfarkti.
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #121 : 21.10.22 - klo:09:48 »
Hyvä näin, ja Matin kohdalla pakko on pakko.

Itse olen onnessank kun ne kovat kivut vähän hellitti, ja  pystyn nostamaan käsivarsia eikä kaikki putoile lattialle, mutta pohjesärkyä vielä on eikä saisi, pitää pyytää vilkaisisiko CKn.- 

Magnesiumia voisi kyl kokeilla.   :kahvi:   Jossain viruu kalmag-purkki ehkä yhä, täytyy tutkia. 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6329
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #122 : 24.10.22 - klo:03:06 »
Tuttu juttu ja pahin on Simvastatiini. Yllättävä apu kramppeihin on C-vitamiini jonka poikani opetti. Isä miksi kärsit ota C-vitamiini 1g. Yllättäen se auttoi. En tiedä mistä oppi on kotoisin. Otan pillerin iltaisin kun ongelmat on öisin pahimmat.

Auttaako se muihinkin kuin statiiniperäisiin kramppeihin? Minulla toisinaan on.

Muuten olen itse suunnilleen terve, mutta äitini ei. Voikohan tässä puhua muidenkin sairauksista? Näinköhän me myöhästyttiin sen suunnitteilla olleen edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä. Soitin eilen, oli sairaalassa ja kuulosti paitsi väsyneeltä myös sekavalta, ja oli nähnyt harhojakin. Onko tullut sisaruksiinsa, vai onko vain jokin virtsatieinfektio tms., joka kuulemani mukaan voi vanhuksilla aiheuttaa psyykkisiäkin oireita.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa seppos

  • Ylläpitäjä
  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 16861
    • http://www.samila.1g.fi
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #123 : 24.10.22 - klo:09:33 »
Auttaako se muihinkin kuin statiiniperäisiin kramppeihin? Minulla toisinaan on.



En tiedä, mutta mitään kramppeja ei ole ollut C-vitamiinin jälkeen.
Jumala on arjessa
Tekno- ei teologi

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #124 : 28.10.22 - klo:01:16 »
Auttaako se muihinkin kuin statiiniperäisiin kramppeihin? Minulla toisinaan on.

Muuten olen itse suunnilleen terve, mutta äitini ei. Voikohan tässä puhua muidenkin sairauksista? Näinköhän me myöhästyttiin sen suunnitteilla olleen edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä. Soitin eilen, oli sairaalassa ja kuulosti paitsi väsyneeltä myös sekavalta, ja oli nähnyt harhojakin. Onko tullut sisaruksiinsa, vai onko vain jokin virtsatieinfektio tms., joka kuulemani mukaan voi vanhuksilla aiheuttaa psyykkisiäkin oireita.

Virtsatieinfektio tulee ehdottomasti ensimmäiseksi mieleeni.

Sekavia iäkkäänpuolekisia naisia roudattiin meille psykiatriseen päivystykseen, ja korkeammalla kuin rakossa se on usein ainut oire.  Minunhan ne oli selvitettävä, ei ihmisiä voi pomputtaa kuinka tahansa, sitten sain ne sisätaudeille.

Ensi kertaa psykiartille tarjotuista nhenkilöistä  joka neljäs kuuluu aivan muualle, tän'mä on erästutuimmista. 

Suoritin ns  avohoidon palvelun Hesperian srl n polilla, siis vuosi pelkkää erotusdiagnostiikkaa ja jumalaton ralli päällä, se oli raskain elämäni vuosi, mutta taatusti opettavin.  Seitsemällä oli kallonsisäinen vuoto, ja kaikkea muuta mahdollista. 

Vaarttuneela iällä ei enää sairastuta psykiatrisiin sairauksiin joihin aistiharjoja liittyy, ja näköharhat ei oirekuvassa viittaavat siihen että koko somaattinen puoli on pengottava tarkkaan.

.....................

Sekavuus ja tajunnan a le n e m a  samoin, munuaisten akuutti pettäminen voi johtua statiinista ikävä kyllä, silloin on ollut edeltävästi lihaskipuja usein. 

Itselläni oli sellainen kesäkuumalla,  mutta lisänä oli statiini ja ACE-estäjä verenpaineeseen (Candesartan)  mutta kun lisäksi olin kaatunut ei todella ollut sissarilla mukavaa,  kun en ollut tajuissani että olisin voinut vähän neuvoa.....  Jos potilas on kaatunut ja päässä näkyy mustelma katsoisin ettei siellä kallon sisäpuolellakin ole verenvuotoa.n Siis munuaisromahduksen ja pyelonefriitin lisäksi.
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #125 : 28.10.22 - klo:01:23 »
Kun ottaisivat siitä äidistäsi aivoperäiset siis vuodot, infarktit,  heti myös virtsa, Krea, ja mitä lääkityksiä on, yhteis.  ja sivuvaikutukset. Ylipäänsä  sisätautilab, kuten maksatulehdus ja vimmatun tarkka status eli perusteellinen tarkastus.

 :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi: :kahvi:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #126 : 28.10.22 - klo:01:38 »
Menossa kolmas statiini eikä mennyt muuten pitkään.     >:(    Jalat on niin kipeät ja tämä on lihaskipua etten ollenkaan rupea odottelemaan seuraavaa vakavaa komplikaatiita niistä.  Taidan kuulua niihin joilla on se merkillinen geeni ettei mikään statiini sovellu. Sitten ollaan ilman ja muu hoito.

Aloimme pistellä minuun sitä rohtoa jolla laihtuu.  Rasituin siihen lääkäriin taas, kun sen asenne oli että "  jaa, ja laihtua pitäis"  kun olin justiin ladellut painoindeksin ja elopainon ja että joo-o, on verenpainetta ja hyperlipidemiaa, ja etten saa painaa 111 kiloa se on hyvin l i i k a a ja 90 olisi hyvub.  "  ihannepainoa ei sitten kannata tavoitella"  Katsoin sitä h i t a a s t i  ja sanoin, 111 on l i i k a a! Vaikka vaan näytän vähän hoikemmalta.  Hommaisi puntarin sinne.  Tietty osa on lihasta kun olen liikkunut aina niin paljon ja ovat lääkekiloja yhdestä antiepileptistä joka....    >:(

sain minä sen kyllä rauhoittumaan kun sanoin ettei tartte tehdö B.lausuntoa  heti tänään, katsotaan nyt miten nämä sopii ja tehoaa;

Dg:  Liikaa potilaita otettava per tunti, akuutti yleinen liikatyö.  Liikaa lausuntoja.   :003:



.............

Ainiin krampit, voi kokeilla magnesiumia ja isoentsyymi  k 10 ( vai mikä se oli tarkastan)  autaa yhtä hyvää kaveriani kuulemma.
« Viimeksi muokattu: 28.10.22 - klo:01:45 kirjoittanut Leena »
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6329
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #127 : 29.10.22 - klo:05:19 »
Vaarttuneela iällä ei enää sairastuta psykiatrisiin sairauksiin joihin aistiharjoja liittyy, ja näköharhat ei oirekuvassa viittaavat siihen että koko somaattinen puoli on pengottava tarkkaan.

Joo. Soitin sairaalaan, juttelin ensin hoitajan kanssa joka tähänastisia labroja ym. selosti, sitten hetken äitinikin (en meinannut saada puheesta selvää, oli kuulemma suu sekä kipeä että kuiva). Osa jutusta oli sellaista että mietin, näinköhän tuo on oikeasti tapahtunutta, mm. että muuan serkkuni olisi käynyt laittamassa hänelle television kuntoon (kotona siis). Hoitajan mukaan virtsa oli ollut ihan puhdasta, mutta anemia oli paha, ja erinäisissä muissakin arvoissa häikkää. Voi olla, ettei äidistäni enää ole kotiin palaajaksi.

Voin joutua lähiaikoina asioita hoitelemaan ja myös käymään Joensuussa, ehkä usempiakin kertoja. Hankalaa, kun pitäisi samalla töitä hakea ja olla työmarkkinoiden käytettävissä. Jos olisin töissä, olisi ehkä helpompi vain anoa palkatonta vapaata, tai ehkä tehdä etänä. Mutta eikun pitää hakea ja esittää pirteää ja innokasta ja kiinnostunutta ja intoa puhkuvaa. (Okei, menee aiheen vierestä.)

Äitini äidillä ja sisaruksilla monella on ollut tuota, että elämän viime vuosina alkaa tulla harhoja. Tähän asti äitini on vaikuttanut tulleen lähinnä nuorimpaan veljeensä, jolla pääkopan heikkeneminen ilmeni puheliaisuutena ja puheen toisteisuutena, eli juttua pulppusi ja pulppusi, ja samat asiat tunnin - parin sisällä moneen kertaan. Yleensä ihan hyväntuulisesti ja iloisesti.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #128 : 29.10.22 - klo:18:09 »
Juuh, minä ajattelin juuri kun pääsin sättimästä psykiatrit siitä ettei ne tajua somatiikan päälle vaan tuijottaa oman erikoisalan diagnostiikkaa....  minä taukki. 

Totesinm edes se n että psyyke miinuksella, somaattinen syy.  Ikävä jos vielä sattuu kohdalle, jona itsellä riittäisi tekemistä ja tulisi vielä jaksaa olla pirteä ja virkeä ja innokas juuri-tähän-duuniin.

Minulla oli musiikkiterapiakoulutuksessa vanhusryhmä ja silloin kertautui kaikki erilaiset dementiatyypit, johonkin kuului visuaaliset harhat-

Toivon että valostuu.   :kahvi:
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6329
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #129 : 04.11.22 - klo:09:46 »
Hohhoijaa. Äitini kotiutettiin eilen iltapäivällä. Siis ihan kotiin. Ensimmäisenä puhelin jumittui kun pin-koodi ei muistunut mieleen. Nyt yöllä hän oli kaatunut, hoitajat aamukäynnillä löytäneet lattialta, ja eikun päivystykseen taas. Eli se tavallinen rumba. (Kymmenen vuotta sitten kun olin sairaanhoitopiirin tietohallinnossa töissä, tein tietokannoista mittavan juuri tätä aihetta koskevan poiminnan yhden tutkimushankkeen tarpeisiin. Sellaista pingpongia vanhuksilla.)

No niin, odotellaan vaihteeksi. Olen jo parille hoitajalle sanonut, että koti ei mielestäni ole se oikea paikka äidilleni enää, mutta eiväthän he päätä eivätkä voi miksikään palveluasumispaikaksi revetä. Hankala hoitaa asioita näin kaukaa.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #130 : 04.11.22 - klo:09:57 »
Tuo on just sitä mikä meitä vanhoja pelottaa. Ensinnä yksinjääminen ja sitten kaatuminen.
Tilanne on paha myös lapsille jos asuvat kaukana. Osanttoa sinulle Öppis !

Meillä asuu puolet jälkeläisistä nyt kauempana, liki puolet suht lähellä. Lähimpänä ovat tyttärentytär perheineen. Parin kilometrin päässä vain.

Toisaalta omillaan oleminen ja eläminen pitää ihmisen myös omatoimisena, ainakin minä haluan olla tätä mieltä. Laitos laitostuttaa.

Nykyiset hyvinhoidetut palvelutalot koettavat aktivoida ja virkistää asukkaita.

Kun se aika ( ... ) minulle tai meille koittaa, haluaisin päästä Diakonissalaitoksen Betel-kotiin. :eusa_pray:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa 007

  • Puheen mittainen pastilli on huvennut
  • Viestejä: 170
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #131 : 04.11.22 - klo:10:21 »
Toissailtana soitin ambulanssin naapurin miehelle, kun oli kaatunut eteisensä lattialle. Onneksi hänen ovensa oli raollaan, niin pääsin kurkkaamaan metelin syytä ja siellä makasi lattialla kiroillen kuin turkkilainen. En mitenkään olisi saanut lihavaa miestä yksin pystyyn, joten pakko oli soittaa. Hän vielä kävelee kahden kepin kanssa, koska autokolarissa toinen polvi oli mennyt murskaksi ja toisessa on kai pitkä proteesi. Ambulanssin ihmiset (kaksi naista ja yksi mies) sanoivat hänen kämpästään, että se on palovaarallinen, koska rojua on liiaksi. Ei hänelle minusta kaatumisessa mitenkään käynyt, mutta sairaalaan vietiin, eikä ole sen koommin näkynyt. Löysivät häneltä täällä paikan päällä mm. pahasti turvonneet nilkat ja varmaan muutakin.

Tässä talossa on jo monta vapaata asuntoa, kun ihmisiä joutuu laitoksiin ja kuolee. Saa nähdä, tuleeko naapurin Kari vielä takaisin. Talo saattaa menettää suuren persoonallisuuden.

Poissa Riitta-mummi

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 33714
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #132 : 04.11.22 - klo:10:38 »
Teitpä hyvin kun menit apuun !  Aina sitä enemmän järkyttyy kun tutulle ihmiselle käy noin.

Lehdissä kerrotaan vaikka kuinka surullisista tapauksista, mutta eivät ne samalla lailla kosketa.

Joskus lähimmäinen voi olla apuna vaikka asuu kaukanakin. Niin kävi minulle Lapuan Herättäjäjuhlien jälkeen. Soiti foorumin Leenalle näköhäirion vuoksi, ja hän ohjasi topakasti lähtemään päivystykseen. Sen teimme, ja siitä alkoi yli 1o-vuotinen injektio-rumba. Näkö kuitenkin säilyi vaikka huononikin.

Toisen silmän tapauksessa kaksi vuotta sitten olikin jo itse viisaampi. Ambulanssilla vietiin tarkkaailuun.

Kannoin kovasti huolta kun foorumin seppos koki kovia.   :039:
Elämän näen pientareelle piirtyvän...
Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän;
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran      (Kaija Pispa)

Poissa Leena

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 11590
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #133 : 05.11.22 - klo:17:29 »
Hohhoijaa. Äitini kotiutettiin eilen iltapäivällä. Siis ihan kotiin. Ensimmäisenä puhelin jumittui kun pin-koodi ei muistunut mieleen. Nyt yöllä hän oli kaatunut, hoitajat aamukäynnillä löytäneet lattialta, ja eikun päivystykseen taas. Eli se tavallinen rumba. (Kymmenen vuotta sitten kun olin sairaanhoitopiirin tietohallinnossa töissä, tein tietokannoista mittavan juuri tätä aihetta koskevan poiminnan yhden tutkimushankkeen tarpeisiin. Sellaista pingpongia vanhuksilla.)

No niin, odotellaan vaihteeksi. Olen jo parille hoitajalle sanonut, että koti ei mielestäni ole se oikea paikka äidilleni enää, mutta eiväthän he päätä eivätkä voi miksikään palveluasumispaikaksi revetä. Hankala hoitaa asioita näin kaukaa.

Voi ei ei ei.   Minulla on päivittäisenä mielessäni, mitä sitten kun meillä jää kumpi tahansa yksin.  Ne ovat ttosin niin yhteen hitsautunut pari, ettei toinen täällä jaksa pitkään ilman toista, mutteihan siitä loppupätkästä saa tulla pelkkää kärsimystä. 

Alan olla itse vähän heikossa hapessa, mutta on sentään mahdollisuus muuttaa kun eläke jo on.  Kai se menisi yhdeksän muuton jälkeen jo rutiinilla.  Siskolle ei heitä voi yksinään jättää.  Tämä nyt tietty on mielen päällä kun äitini maanantaina menee leikkaukseen,  Homma on pieni eikä muuten hoidettavissa, mutta kun mittäri ylittää 90, niin onhan se riski.  Kaukaa on paha poiketa vilkaisemassa, onko kaikki ok. 

Hoitajay päättävät muuten erittäin paljon, eli puhuit aivan oikealle henkilöstöryhmälle olkoon muodollinen vastuu vaikka miten "lääkärillä".  Varsinaisesti paikat lupaa osastonylilääkäri, ja päivystysaikaan tilapäisesti päivystäjä.  Ylilääkärille kaikki näytti järjestyvän, he soittelevat harvemmin niitä jatkohoitopaikkoja että toisessa päässä kai kuunnellaan pitemmälle kuin hyvää päivää.


Minkä verran nykyisin saa apua kotiseurakunnan diakoniatyöltä?  Äitini huolestui ystävästään ja diakoniatyöstä järjestyi työntekijä joka pääsi poikkeamaan kotikäynnillä ja hänen avustaan oli paljon hyötyä sitä hoivakotipaikkaa järjestettäessä.  Tietoisuus siitä, että henkilö ei jää pysyvästi akuuttiosastolle helpottaa, kun tiedetään milloin siirtyy, ylipaikkatilannetta siedetään helpommin. 

Jaksamisia! :kahvi:
 

 
Jos ahdistuksen tie on edessämme, myös silloin Kristus meitä kuljettaa. Annamme Isän käteen elämämme, Hän itse meille rauhan valmistaa.

Poissa öppiäinen

  • ystäväkansaa
  • Viestejä: 6329
Vs: Sairauteni 7
« Vastaus #134 : 10.11.22 - klo:17:43 »
Juttelin tätini kanssa, hänellä on ollut tapana soitella äidilleni kerran kuussa, ja nyt soitti minulle kun puhelin ei vastannut. Kerroin tilanteesta, ja oli sitten onnistunut saamaan äitini osastolta langan päähän, ja oli sitä mieltä, että hän on sekaisin kuin seinäkello. Eli ei pysy tolkussa siitä, mikä on totta ja mikä unta ja mikä kuvitelmaa/toivetta/tms. Äitini on mielestään siellä osastolla osa-aikaisena töissä nyt, mikä lienee entiselle sairaanhoitajalle luonteva tapa hahmottaa tilanne, ts. oma entinen työympäristö vaikuttaa tutulta.

Edelleen odottelen tietoa, mikä on mahdollinen jatkopaikka. Yritän saada kiinni sosiaalityöntekijää, jonka kanssa miettiä, mitä esim. postilaatikkoon varmaan kertyville laskuille tehtäisiin.
Mä mitään usko... kunhan kysyn vaan.