Koronakriisistä huolimatta Suomi on jälleen maailman onnellisin maa.
Joo. Onhan se korona muuallakin onnellisuutta syömässä.
Tästä oli Hesarissa hiljattain hyvä
artikkeli, jossa ajatuksiaan kertoi mm. sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari:
Suomalainen onnellisuus ei ole rintalastan alla kuplivaa hyvää mieltä – siinä ykkösiä ovat Latinalaisen Amerikan maat. Suomalainen onni on instituutio-onnea. Sitä, että ”vesi tulee hanasta ja katoaa viemäriin, sähkö käynnistyy katkaisijaa painamalla, verot kerätään ja tulonsiirrot maksetaan”, Juho Saari määrittelee.
Onnellisuustutkimuksista tiedetään, että toimivat instituutiot lisäävät ihmisten tyytyväisyyttä – tai ennemminkin vähentävät tyytymättömyyttä –, ja Suomessa instituutioiden on toiminta on maailman huippua.
Se, että nämä virastot, laitokset ja yhtymät ovat meille arjessa huomaamattomia, on Saaren mukaan hyvä merkki. Tämä tarkoittaa, ettei tavallisen kansalaisen tarvitse kulkea luukulta toiselle ja sujauttaa seteleitä oikeisiin taskuihin, jotta saa asiansa hoidettua. Tylsä byrokratia ikään kuin rullaa taustalla, jolloin ihmisille jää aikaa keskittyä omiin murheisiinsa.
Samaisen artikkelin mukaan Saaren mukaan myös se ärhäkkä kritiikki, jota esim. viranomaisten huono varautuminen ja maskisekoilu aiheuttivat, on toimivan kansalaisyhteiskunnan merkki.
Kuten sekin, että nämä pyrkivät parantamaan toimintaansa.
Lainaan vielä tämän, koska se voi olla yllättävää:
Suomessa puhutaan paljon yksinäisyydestä. Se kertoo siitä, että tähän terveyttä uhkaavaan ongelmaan suhtaudutaan vakavasti.
Monelle saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä, että suomalaiset eivät ole erityisen yksinäisiä. Päinvastoin: eurooppalaisten vertailututkimusten mukaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa yksinäisyyttä kokevien osuus väestöstä on Euroopan alhaisimpia.
Eniten yksinäisyyttä kokevat eteläeurooppalaiset.
Omana mietteenäni tuosta totean, että meillä ei olla esim. toimeentuloasioissa niin riippuvaisia sukulaisista kuin muualla. Jos ne ovat epämiellyttäviä, voi pitää etäisyyttä ja valita sen sijaan ystäviä, joiden kanssa viihtyy oikeasti. Sitä se byrokratia tekee! Luo valinnanvapautta.
Ja (artikkeliin taas palatakseni) monet ovat kiinnittäneet siihen, että meillä vallitsee
luottamusyhteiskunta: Voi luottaa vaikka siihen, että maksetut verot menevät siihen tarkoitukseen kuin pitääkin, eivätkä valtaapitävät veda välistä, kuten monessa muussa paikkaa.
Aihe: Onnellisen maan kansalaiset (Luettu 5585 kertaa)