Täällä on todella vilpoisaa, sopivaa minulle mutta Herra Hugo turvautuu nyt kaapissaan lämpöpulloihin. Oikeastaan näissä rannikkokaupungeissa olen vain ja ainoastaan palellut, en koskaan sisämaassa. Kosteuden tähden täällä on koleaa, toisaalta usein sitten kesällä vähän miellyttävämpää.
Joensuussa huomasin, että -27 oli hyvin tarkalleen raja jonka jälkeen en enää aistinut onko lainkaan kylmempi, vaikka olisi tuullutkin. Jonakin vuonna pakkasta oli -40 ainakin torinvarren mittarin mukaan, siitä näki täytyisikö tuulella poiketa kotiin patikoidessaan jossakin sulattelemassa kasvojansa, tarvitsin vielä silmälasit. Aina en viitsinyt norkoilla vieraissa rappukäytävissä jos edes olivat auki, kaupassa ellei ollut ostettavaa etenkään jos väsytti. Kerran palellutin poskipääni, kun tuuli pääsi silmälasien sangen alta ja juuri tuollaisella pakkasella puhalsi lujasti pohjoisesta ja pohjoiseen kävelin, mutta ei niitä täpliä enää huomaa ollenkaan. On siitä aikaakin.
Täällä on parisenkymmentä pakkasastetta, kauniisti narskuttelulunta ja makuuhuoneen ikkunassa jääkukkia. Kyllähän Helsinkiinkin kylmä tulee jos on tullakseen. 1984. oli se lähes kahden kuukauden pakkasjakso, jolloin oli -30 ulkona ja meillä töissä sisällä -8
. Oli sormikkaat kun kirjoitettiin tekstejä ja ensimmäiset sanat: Olkaa hyvä ja pukekaa takki yllenne
.
