Seviytymistarinoita eli miten selviän arjen ongelmista.

[seppos]

Kun tuo hypoglykemia kiusaa yhtä sun toista, niin minulla on hansikaslokerossa suklaapatukka ja limonaadipullo.

[Riitta-mummi]

Hyvä neuvo seppos´lta. Minulla on hansikaslokerossa hiusharja, pari papiljottia ja pehmeä kaulahuivi jota pitän kevyesti niskojani lämmittämässä, vedon takia.

[Leena]

Jos huomaan että jalat eivät kannata, katson nopeasti ympärilleni. Parhaiten auttavat nuoret aikuiset, koetan vinkata tai pukeudun muutoin niin siististi, puhtaisiin, ettei minua luulla päihtyneeksi.

Matkalla ensiapulääkkeet helposti esiin saatavana.

Pitkää sairastamista varten: Pastaa, tonnikalatölkkejä, pikapuuroa, kananmunia, aina saatavilla.

Apteekin perusflunssanhelpotusta varten perussetti aina saatavilla.

Pneumokokkia vastaan yksi ab-kuuri aina saatavilla. Hävettää kun niitä pitäisi käyttää mahdollisimman vähän mutta kun tiedän itse milloin tulehdus on keuhkoissa.

Herra Hugon ruokaa, aina saatavilla.

[öppiäinen]

Kun tuo hypoglykemia kiusaa yhtä sun toista, niin minulla on hansikaslokerossa suklaapatukka ja limonaadipullo.

Vielä kun niitä ymmärtää ajoissa käyttää.

En nyt puhu itsestäni, kun minulla ei ole sen kummemmin hansikaslokeroa kuin hypoglykemiaakaan, mutta ystävä kertoi, kuinka oli joutunut poliisin pysäyttämäksi ja puhalluttamaksi, kun auto oli alkanut heitellä kaistalta toiselle. Alkometri näytti nollaa, mutta ei vain hypoglykemiapäissään diabeetikko ollut tajunnut, että pitäisi syödä ne eväät, jotka mukana kyllä oli.

Itse koetan jo nyt muistaa, että ajan myötä voi tulla muistihäiriötä ja sen myötä selviytymisongelmaa. Ja että en välttämättä muista asioita oikein. Toki mielelläni koetan tehdä asioita itse (sehän myös ylläpitää toimintakykyä), mutta jos joku sanoo, että tuo ei sinulta nyt suju ollenkaan, en väitä vastaan vaan annan toisen auttaa. Tai jos joku väittää etten muista niin olen taipuvainen uskomaan.

Hyvin kohteliaasti poika auttoi, etteipä vain ollut hyvillään kun pyysin apua. Nuoret auttavat mielellään.

Tämäpä ilahduttaa - siis se, että joku kehuu nuoria. Useammin kun niitä mollataan. Minusta tuntuu, että nykynuoret ovat paljon fiksumpia kuin minun ikäiseni nuoruudessaan noin keskimäärin.

[Mansipaani]

Paljon ajelevan on hyvä olla varautunut. Itse en juuri hanskalokeroon koske, mutta penkkien välissä on lokero jossa pidän aina pussillisen ruissipsejä. Yksi pussi kestää (omassa käytössä) kauan ja on siitä kätevä että jo pari kolme ruissipsiä auttaa pahimpaan nälkään kun päivälle venyy pituutta ja pitäisi vielä ajaa kotiin. Vesipullo on myös melkein aina mukana, samoin nenäliinapaketti koska kuivasilmäisenä auton tuuletin saa joskus silmät vuotamaan valtoimenaan. Käsidesi, huulirasvaa, savetteja... aurinkolasit ja laturi puhelimeen, näillä pärjää.

[seppos]

Aurinkolasit ja puhelimen laturi ovat kiinteästi autossa ja välttämättömiä. Minulla autoon kuuluu handsfree varustus kojelaudassa toimien kovaäänispuhelimena. Juotavaa on pakko olla matkoilla, vaikka kahvittaisi itseään säännöllisesti. Vaimo varustaa auton vielä yleensä pitkälle matkalle lakritsipussilla ja hän annostelee sen, eli sokeri pysy vakiona.

Mitä tulee hypoglykemiaan, niin minulla se alkaa aina vapinalla eli sitä ei voi olla huomaamatta. Tuo kuvattu oire viittaa minusta enemmän kuivumiseen. Kuivumisessa ja suolan puutteessa tapahtuu juuri noin eli pää on kuin kännissä. Tämä on luuloa sillä kännistä minulla ei ole kokemusta, mutta suolan puutteesta kyllä. Kävely meni Angkor Watissa laidasta laitaan ja vettä oli muttei suolaa. Ilman lämpö oli +37 ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ei hikoilu ja suolan poistuminen kehosta oli suurta. Nykyään minulla on elvytyssuola paketti aina mukana tropiikissa (useat urheilujuomat hoitavat saman asian).