Fundamentalisti ja kirjanmukainen.
Raamatun fundamentalistinen tulkinta edellyttää lukuisien keskenään ristiriitaisten tekstikokonaisuuksien johdonmukaista tiivistämistä vain yhdeksi sangen suppeaksi opastukseksi. Ei oikein voi puhua opistakaan.
Islamin osalta se käy hieman helpommin joskin Koraanin alkuperäisversiossa on jäljellä kopionkopioita, joita on tutkittu historialliskriittisin metodein. Tosin kai vain tekstikriittisellä menetelmällä. Helsingissä kuitenkin.
Meni Kampf on minulta yhä lukematta, mutta käsittääkseni sekä sota että juutalaisvainot nähtiin siinä välttämättömiksi. Juutalaisen esittely on kiintoisa, hän ei kuulu ihmislajiin vaan on jonkinlainen evoluution erehdys tai paha virhe. Siten romanit, homoseksuaalit, rikolliset olivat parempaa ainesta. Luin jonkin tutkimuksen.
Maon Pieni Punainen Kirja johti samoin muun muassa siihen että kulttuurivallankumouksen aikaan oppilaat söivät ( valmistustapa epäselvä) koulunsa rehtorin. Tämä sai Lapsi num. Neljän kiinnostumaan historiasta siinä määrin että numero nousi kutosesta kasiin.
Siten wiki ei ole huono. Olet aivan oikeassa. Miksi kuitenkin yleensä näin tapahtuu? Liian usein, on kokemukseni. Toisaalta jokainen oikeaoppinen ei välttämättä ole juuri wikin määritelmän mukaan toimiva, mitä kirjan sanaan tulee, mutta esimerkiksi tiettyjen tervehdysten säästäminen omille tai ei ole kanonisesti puhdasta olla tekemisissä omasta kirkosta eronneen kanssa kuuluvat fundamentalismin mielestäni, siinä uskotaan johtajan sanaa.
Tämä saattaa hyvinkin valottaa maailman pahuuden taustaa. Ellei muutoin, niin siten, että näiden avulla saadaan ihmisistä nopeasti pimein puoli esille ja toimintaan.