Viikko Pääsiäiseen

[Salis]

On siis joku muukin ajatellut, niinkuin minä ajattelin. Suoraan sanottuna on vieläkin kiusausta ajatella noin, kun ei ole synnintuntoa.

Näinhän se on ihmisen elämässä, että toiselle rikka, itsella malka.

[Leena]

Täs on eniten ihmeteltävää, eniten minun maailmassani.

 Ihminen ei lopulta oikein ymmärrä omaa kuolemaansa.

Sitten järkyttyy kun seuraa syyttömän murhaa.

Ja ajattelee että tämä nyt teki minun puolestani jotakin, mitä en ehkä oikein edes ymmärrä kohtalokseni.

Ja joskus olen jotunut huomaamaan kuinka suuressa määrin koko turvallisuuteni on tämän varassa, tämän, mitä en ehkä ymmärrä kuin pintaa raapaisten.

Ja elämän suurin unelma on nähdä kerran tämä toinen, ja edes hieman paremmin ymmärtää.

[Salis]

Ja elämän suurin unelma on nähdä kerran tämä toinen, ja edes hieman paremmin ymmärtää.

Hyvin tokaistu!

[Pirska]

Alkaa olla taas ajankohtainen aihe. Tuleekohan tänä pääsiäisenä esiin suuria viisaita, jotka "tietävät" ja joilla on vedenpitäviä todisteita siitä, että Jeesus ei oikeasti noussut haudasta j.n.e. Millähän värillä ne kohdat ovat painettuna viisastelijoden Raamatuissa?

[Kalistaja]

  Totisesti nousi!

[malla]

Kiitos Vapahtaja Getsemanessa viettämästäsi rukousyöstä kun hikoilit verta ja kyyneliä.
Kiitos Golgatalla tekemästäsi sovituksesta.
Kiitos kolmannen päivän ihmeestä, ylösnousemisestasi.

Kiitos että olet tie, totuus ja elämä.

Kiitos että sinulla on paljon anteeksiantamusta ja rakkautta ihmisiä kohtaan.

Tit. 3:4
   
Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi...

-Ajatella..." kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi..."

[Pyryharakka]

Myö täällä maalla ollaan usein ihmetelty, miksi luterilainen pääsiäisen vietto on niin synkkää. Ihmiset tulevat kirkkoon kiirastorstaina ja pitkäperjantaina, mutta sitten itse pääsiäisenä harvemmat. Me jäädään synkistelemään vain tämän kärsimysviikon teemoihin ja pääsiäisen riemu tuntuu jäävän vakavan viikon nujertamaksi, vaikka Vapahtaja on ylösnoussut, voittanut kuoleman.

  Totisesti nousi!

Ikäänkuin ymmärtäisimme tämän väärin. Tuohan tarkoittaa todella ylösnousi, eikä totisena ylösnousi.

[vn]

Täällä on tapana srk:ssa kokoontua pääsiäisyönä vanhaan kirkkoon lyhyeen tilaisuuteen, lauletaan
keskiaikaisia virsiä, lyhyt puhe ym.
Sen jälkeen läheiseen pirttiin teelle, happamatonta leipää ja lammasta.
Ihan hieno tilaisuus, olen jo monta kertaa ollut mukana.

[öppiäinen]

Myö täällä maalla ollaan usein ihmetelty, miksi luterilainen pääsiäisen vietto on niin synkkää. Ihmiset tulevat kirkkoon kiirastorstaina ja pitkäperjantaina, mutta sitten itse pääsiäisenä harvemmat. Me jäädään synkistelemään vain tämän kärsimysviikon teemoihin ja pääsiäisen riemu tuntuu jäävän vakavan viikon nujertamaksi, vaikka Vapahtaja on ylösnoussut, voittanut kuoleman.

Joo. Muistan kun koulun eka luokan uskontotunneilla oli juttua kärsimyshistoriasta kyllä, ja piirtelin sitten monituisia kuvia sen tapahtumista (kai se oli lapsenmieleni tapa käsitellä ahdistavaa asiaa), mutta se ylösnousemus kai jotenkin jäi tapahtumatta, sillä kuvat loppuivat ristiltä ottamiseen.

Aikoinaan kun tuli harrastettua chattailya (=reaaliaikaista tekstimuotoista ryhmäkeslustelua netissä), kysäisin kerran mukana olijoiden käsityksiä pääsiäisestä, ja se keskustelu on minulla vieläkin tallessa. Alla on kukin keskustelija merkitty vain omalla kirjaimellaan; voinen siis yksityisyyden suojaa pahemin loukkaamatta paljastaa keskustelun sisällön:

 O: kyssäri: mikä teidän käsityksenne on siitä, miksi pääsiäistä vietetään?
 H: nousi kolmantenä päivänä
 A: pääsiäinen??kärsimystä
 E: kirkollinen juttu
 O: tarkemmin mimmoinen kirkollinen?
 H: kuoli ja haudattiin jne
 A: golgatan hauta....ja kolme ristillä
 A: jeesuksen ylösnousemuksen juhlapäivä
 E: ristiinnaulittiin
 A: hyvinhän me tiedetään
 H: siinähän siitä ehkä tärkeimmät tiedot
 O: joo kiitos
 O: saa kertoo lisääkin jos vielä tulee mieleen.
 E: no heh, ny vasta tajusin ristiinnaulittiin

Nämä ovat siis ihan aikuisia ihmisiä. Ei kovin selkeästi hahmotu, että pääsiäinen ei ole sama asia kuin pitkäperjantai.

Voimmehan toki toivoa, että itse pääsiäisenä ihmiset ehkä seuraavat ortodoksisen kirkonmenon telkkarista ja sen jälkeen nukkuvat pitkään eivätkä omaansa ehdi  . Niin saatan muuten minäkin tehdä.

[Pyryharakka]

Mulla on jo palmut haettu. Osan hieman koristelin. Ei ole enää vuosiin käynyt kukaan virpomassa. Silloin kun Tiiti oli pieni, niin tässä kylillä oli lapsia, jotka kävivät virpomassa. Viimeiset virpojat ovat jo armeijassa. 

Täällä siis vanha kansa sannoi palmuiksi pajunkissaisia oksia, kun niitä palmusunnuntaiksi kotiin haettiin. Reilu kymmenen vuotta sitten kirkkoherra kutsui lapset virpomavitsoineen palmusunnuntaina messun lopuksi alttarille. Virpomavitsat siunattiin ja sitten lähdettiin siunatuin oksin virpomaan isovanhempia ja muita läheisiä.
Vanha perinne oli, että virpojat saivat palkan vasta pääsiäisenä. Se täällä maalla onnistui, koska virpojat ja virvotut olivat joko sukulaisia tai ainakin hyviä tuttuja.

[Riitta-mummi]

Matti on viikon mittaan kerännyt puiden oksia maljakkoonn. On koivua,pihlajaa, vaahteraa, raitaa, syreeniä, tuomea ja taikinanmarjapensaan oksa.
Syreeni puhkaisi heti jo iso silmunsa, muutkin avautuvat, mutta tuomi oli nopein. Siihen on kukkanuput työntyneet voimalla. Ne ovat pian jo avautumassa, elleivät näivety kuten muistan joskus niille käyneen.

Helmililjan sipulit siirsin jo kukkien kuihduttua ulos penkkiin. Uusi narsissiruukku ostettiin tänään. Suklaamunia on kaapissa virpojien varalle.

Huomena mennään messuun. Minä aion lisäksi mennä sekä maanantai-iltana, että tiistai-iltana kuulemaan Piinaviikon sanaa. Kiirastorstaina olemme käyneet säännöllisesti iltakirkossa ehtoollisella.

Säännöllinen aikatauluni aikaisine maatemenoineen ei salli enää Pääsiäisyön juhlaa edes tv:stä katsoa. Sitäpaitsi kerään voimia pääsiäislounaalle johon kaikki jälkeläisemme kokoontuvat.

[maisakai]

Myö täällä maalla ollaan usein ihmetelty, miksi luterilainen pääsiäisen vietto on niin synkkää. Ihmiset tulevat kirkkoon kiirastorstaina ja pitkäperjantaina, mutta sitten itse pääsiäisenä harvemmat. Me jäädään synkistelemään vain tämän kärsimysviikon teemoihin ja pääsiäisen riemu tuntuu jäävän vakavan viikon nujertamaksi, vaikka Vapahtaja on ylösnoussut, voittanut kuoleman.

Ikäänkuin ymmärtäisimme tämän väärin. Tuohan tarkoittaa todella ylösnousi, eikä totisena ylösnousi.

Minä aion noudattaa juuri tuollaista aikataulua:kirkkoon kiirasto ja pitkäpe, mutta tuskin pääsiäisenä. Silloin kun olen ollut pääsiäiskirkossa, niin siitä on riemu on ollut kaukana. Pääsiäisvirsistäkin suurin osa on erittäin aneemisia, poikkeuksena Aurinkomme ylösnousi, joka on oikeasti riemukas. Mieluummin ortodoksiliturgiaa telkkarin ääressä vähintään Krysostomoksen pääsiäissaarnaan asti ja sitten nukkumaan. Luultavasti tuomasmessussa tavoitettaisiin jonkinlaista ylösnousemusriemua, muuten luterilaisille vaikeaa.

[Leena]

Sattuu itselleni piinaviikko kun aloitan uudessa yksikössä uudenlaiset hommat.  Toisaalta ne ei ehkä heti syö suuhunsa.  Pääsiäinen ennättää liikaa edelle aina, mutta "seitsemän viikkoa ilman" meni adventtina. Ei heräteostoksia onnistui melkein.   Poikkeuksena, luvallisena itselleni myönsin  tosin körttilapaset ja pyyheliinan lapualaisilta, ja maksukuitin minä tietenkin hukkasin, mikä on varsin noloa.  Olen kirjoitellut, ja olin sunnuntaina aivan lopussa, minun piti saada nukkua, ja se harmitti.

Lapset ovat yhtäkkiä niin isoja että kaikki pääsiäisyys jää tänä vuonna yksin vietettäväksi arvelen.  Täytyy vielä kysellä saisiko perhettä katsomaan passiodraamaa Helsinkiin.  Paisti on pakkasessa eli yksi ylimääräinenkin pääsiäislammas teurastettu.  Talo on kuurattu joka tapauksessa. 

Täälläpäin ei taida ahtisaarnaperinne elää niin kuin omassa lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta minulla on joks kaikki mahdolliset passiofilmatisoinnit DVD:llä, ja joskin ne on puhkikatseltu, niin katselen ne joka tapauksessa. Se yksi hyvä joka tuli telkasta muistaakseni 09 ja ostin nettikaupasta, lapsi numero yksi toi oman suosikkinsa, josta kuulemma kelaa ruoskimiskohtauksen ohi kun "sitä kestää ja kestää". 

Hesarissa kysellään mitä kirkon pitäisi tehdä jotta väki kiinnostuisi kristinuskon sanomasta mitä pääsiäiseen tulee, ja tuskastuin vallan.  Ellei Herra huonetta rakenna niin rakentajat tekevät turhaa työtä. Koko kysymys tuntui niin kliseiseltä.  Mikä markkinapaikka kirkko on... Eikö armon pakkosyöttö ole sen halventamista? 

[PekkaV]

   Kiitos, Leena, pääsiäisajatuksista!

[Riitta-mummi]

Olen kirkastanut Pääsiäisen tapahtumia vihkiraamatustamme lukien. Se on siis se 1933 käyttöön otettu suomennos. Luukas on vielä lukematta.
Kyllähän tämän ikäinen on ne moneen kertaan lukenut ja kuullut, mutta kummasti teksti eli nyt uudella tavalla. Arvaan kyllä mistä tämä johtuu.