Käytkö kirkossa osa 7

[Riitta-mummi]

Olimme paikallamme. Anna-Mari hoiti niin liturgian, saarnan, ehtoollisenjaon kuin duetot kanttorin kanssa. Hän on pappi jolle voin puhua. Niimpä sovimme että varaan ajan asioilleni.   

[tim1965]

Messu oli ja siellä olin, vakiopenkissäni istuen. Oli lisäksi Gideonien kirkkopyhä ja kirkkokahveillla oli Gideonien Uusia testamentteja ja muuta materiaalia esittelyssä. Minua houkuteltiin tulemaan mukaan Gideonien toimintaan, tähän asti olen ollut vain kannattajajäsen. Paikalliset Gideonit kaipaisivat nuorempaa verta joukkoonsa. Lupasin tulla huomenna paikallisten Gideonien kokoukseen.

[malla]

Illalla olisi tarkoitus mennä kristittyjen yhteysiltaan, ykseys- ja yhteys-iltaan. 

[Pyryharakka]

On se vaan jännää, että seurakunnissa säilyy tietyt tavat ja virret vuosikymmeniä, vaikka henkilökunta vaihtuu.
Olin siis viikko sitten vanhassa kotikirkossani Keravalla. Siellä laulettiin taas 126. Minä opin sen nuorena ulkoa. Sitten kun muutin pois, yllätyin kun sitä laulettiin paljon vähemmän muualla.
Keravalla ennenvanhaan usein kuoro lauloi psalmitekstin. Nyt ei ollut kuoroa, joten kanttori lauloi psalmitekstin. Tämä kanttoiri ei ollut silloin virassa, kun minä olin nuori. Täällä meillä olen istunut paljon kirkossa yli kolmenkymmenen vuoden aikana, enkä ole täällä ikinä kuullut psalmitekstiä laulettavan.
Paljon kirkossa käyvänä ja kuorolaisen puolisona olen luullut laulaneeni kaikki virsikirjamme virret. Vaan tulipa Keravalla yllätys, virsi jota en muista koskaan laulaneeni. Tällä hetkellä en jaksa muistaa, mikä se virsi oli.

[seppos]

Radiokirkossa Olli-Pekka Silverhuth piti hyvän saarnan. Meillä on kyläkirkko klo 13.00 ja sen jälkeen menen seuratuvalle klo 16 Kaisaa kuuntelemaan. Tänään ehtii paljon nautiskella.

[Riitta-mummi]

Tänään en arvannut lähteä vaikka kunto koheni jo eilen. Sitäpaitsi ruokavieraat ilmoittautuivat ja tulivat sitten puoli kahdesitoista.

Lotta ja Martta pitivät iloa , ja siihen jaksoin hiukan osallistua.

[Viisveisaaja]

Radiokirkossa Olli-Pekka Silverhuth piti hyvän saarnan. Meillä on kyläkirkko klo 13.00 ja sen jälkeen menen seuratuvalle klo 16 Kaisaa kuuntelemaan. Tänään ehtii paljon nautiskella.

Ai tänään oli Kaisa. Pahus ku oisin muistanut.
Olin sit Kallion kirkossa jossa kirkkopyhä.

Ois ollut kiva kuunnella Rönkää.

[seppos]

Ai tänään oli Kaisa. Pahus ku oisin muistanut.
Olin sit Kallion kirkossa jossa kirkkopyhä.

Ois ollut kiva kuunnella Rönkää.

Rönkä aloittaa vasta klo 16.00 eli hyvin ehtii vielä

[tim1965]

Tänä pyhänä en ollut oikeastaan jumalanpalveluksessa, vaan olin järjestämässä kirkkokahveja, jotka menivätkin sitten oikein hyvin. Saarnaa saimme kirkkokodilla kuunnella kuitenkin radion kautta.

[Tiitiäinen]

Tänään kävin uuden kotikirkkoni viikkomessussa...meitä Sanan kuuloon tulleita oli paikalla 6, mutta eipä tuo tahtia haitannut. Koko toimitus oli vetästy läpi reilusti allen puolen tunnin. Silti menossa ei ollut vähääkään hätiköintiä ja kaikki oleellinen oli mukana. Kahdesta virrestäkin veisasimme,ilman säestystä...eka löytyy Siionin virsistä numerolla 124 ja toinen on virsikirjan numero 555, jota tämänkin foorumin kautta on päässyt kuulemaan erilaisina versioina...  Ehtoollinen oli jotenkin vaikuttava kokemus, kun leivät oli laskettu meitä varten...ja mahduimme kaikki samaan pöytään...ja kaikki odotti,että viimeinenkin on valmis,sitten vasta noustiin yhdestä tuumasta pöydästä pois...ja papille kävi pieni vahinko joka teki kokemuksesta ainutkertaisen...hän lorautti viiniä sormilleni pari pisaraa...ne tippuivat sormiini kuin veri...se oli jotenkin pysäyttävä tunne...

Kaiken kaikkiaan hyvä fiilis jäi, ja totesin, että kirkkomme on kyllä paljon kauniimpi sisältä kuin ulkoa... 

[Leena]

Tänään kävin uuden kotikirkkoni viikkomessussa...meitä Sanan kuuloon tulleita oli paikalla 6, mutta eipä tuo tahtia haitannut. Koko toimitus oli vetästy läpi reilusti allen puolen tunnin. Silti menossa ei ollut vähääkään hätiköintiä ja kaikki oleellinen oli mukana. Kahdesta virrestäkin veisasimme,ilman säestystä...eka löytyy Siionin virsistä numerolla 124 ja toinen on virsikirjan numero 555, jota tämänkin foorumin kautta on päässyt kuulemaan erilaisina versioina...  Ehtoollinen oli jotenkin vaikuttava kokemus, kun leivät oli laskettu meitä varten...ja mahduimme kaikki samaan pöytään...ja kaikki odotti,että viimeinenkin on valmis,sitten vasta noustiin yhdestä tuumasta pöydästä pois...ja papille kävi pieni vahinko joka teki kokemuksesta ainutkertaisen...hän lorautti viiniä sormilleni pari pisaraa...ne tippuivat sormiini kuin veri...se oli jotenkin pysäyttävä tunne...

Kaiken kaikkiaan hyvä fiilis jäi, ja totesin, että kirkkomme on kyllä paljon kauniimpi sisältä kuin ulkoa... 

Niin onkin.  Olen itse kaipaillut vanhaa käytäntöä takaisin, siis juuri noin, miksiköhän se on aikanaan muutettu?  Jatkuva pöytä on levoton, ei siitä pääse mihinkään. 

[seppos]

Niin onkin.  Olen itse kaipaillut vanhaa käytäntöä takaisin, siis juuri noin, miksiköhän se on aikanaan muutettu?  Jatkuva pöytä on levoton, ei siitä pääse mihinkään. 

Meillä Riihikallion kyläkirkossa (kerran kuukaudessa) seistään kaaressa, kun alttarikaidetta ei ole ja on joko yksi tai kaksi pöydällistä ilman väli Raamatunlauseita. Kaaresta poistutaan yhtä aikaa kun tilakin on pieni.

[Leena]

Kerran svenskatalandejen kanssa Karjaalla kävi silleen että koko kaiteellinen meni niin täyteen, ettei siihen olisi mahtunut kenkälusikallakaan, ja jäin hölmönä yksin seisoskelemaan. Meinasin karata, kun ujostutti mennä yksin ainoana, mutta pappi nyökkäsi minuun päin ja viittoili niillä astioilla, joten menin sitten. 

Se oli yllättävä kokemus, hyvin hämmentävä, kuin kutsu tai siunaus --  jäi pitkäksi aikaa omituinen olo.  No, minä olen kai omituinen, ei siihen mitään syytä olisi.  Raamatunlauseeksi pappi luki minulle sen: Mene, ja julista hänen kuolemaansa, kunnes hän tulee takaisin,  jota olen aina huonosti käsittänyt. 

Toiset saivat jonkin toisen lauseen.
 

[Pena]

Raamatunlauseeksi pappi luki minulle sen: Mene, ja julista hänen kuolemaansa, kunnes hän tulee takaisin,  jota olen aina huonosti käsittänyt. 

Tuota lausetta käytetään varmaankin sen vuoksi ehtoollisen yhteydessä, että siinä ollaan osallisia Kristuksen kärsimyksessä ja kuolemassa (liha ja veri). Toki ajatusta jatketaan ylösnousemuksella ja taivaaseen astumisella, kun kerran viitataan takaisin tulemiseenkin. Julistaminen tarkoittanee muutakin kuin saarnaamista. Eikö dosentista kertominen ole myös - ehkä mutkan kautta - Kristuksen kuoleman julistamista?

MIne oman sencaltajsen cesithycksen, ette noorempi cajmani aiwoitus ej ole tyysthen harhainen, waijcke en ehce sitä osa sewradha. 

[öppiäinen]

Julistaminen tarkoittanee muutakin kuin saarnaamista.

No juuri on tämä ajatus ollut viime viikkoina kovasti mielessäni! Tekojen perusteella kristityistä muut pitkälti arvioivat, onko sanomassa perää vai ei. Jos teot ja asenne muita kohtaan ovat armahtavia, voi herätä kiinnostus selvittää, mistä ne kumpuavat - jos se nyt sitten enää on edes tarpeen. Ehkä se riittää että pääsee armosta osalliseksi. ("Teko" vähän huono sana tässä kyllä, kuin kyse olisi jostakin erityisteosta tai päivän hyvästä työstä. Ehkä parempi sanoa että koko elämän perusteella arvioidaan.)

Tuo kuoleman julistaminen taas, joskus olen saanut yhdeltä papilta vastauksen kysymykseeni Kristuksen merkityksestä, että siinä on kärsimykseen suostuva Jumala (sen sijaan että jokin etäinen kaikkivaltias). Jos sitä sitten kuoleman julistamisella julistaa?

Mutta joo, huomenna en käy kirkossa. Huomasin viime sunnuntaina etten sittenkään ole tarpeeksi vahva kestääkseni kaikkea mitä siellä tulisi vastaan.