Sillähän merkitystä on, jos kosketit yhden ihmisen elämää. Epäilen ovatko nämä ihan nuorisokirjoja.
Kyllä ne ovat, nuorille saa kirjoittaa niin että aikuinenkin löytää jotakin. Luin läjäpäin nuorisoromaaneja ja joissakin toistuu sama tarina vain pikku variaatioilla. Toisaalta niillä on suuri kaupallinen merkitys, jos ajatellaan vaikka Viisikkoja tai Tiina-kirjoja. Tiinoja en enää kylläkään jaksanut lukea, mutta siinä 8-10 uusi Tiina kirjastossa oli valtava juttu.
No niinpä. Äitini ystävät (!) lainasivat äidiltäni niitä kirjojani.
Eikö sen pitäisi riittää, että....
Kyllä, se toruskelu osui ihan oikeaan. Samana iltana soitti sisar. Hän soitti jo kerran aikaisemmin ja sanoi, täällä on kahdeksantoista Hattivattia jotka tahtovat laulaa Siililaulun. Hän halusi ilahduttaa tai ei ollut ihan varma siitä miten se menee, joten käskin panna kaiuttimen päälle niin laulaisimme Siililaulua.
Tuona iltana sisar siis soitti äidin jälkeen ja kertoi että Hattivatit pitivät ex tempore -laulutuokion, johon oli kuulunut myös. Siililaulu, ja Viljami, muuan nuorukainen oli huokaissut: Tämä on minun lempilauluni. Nuorukaisen tyyliin olettaisi kuulemma kuuluvan aivan muuta. Totesin, sitten varmaan perhetapaamisessa kannattaisi kysyä minkä verran nuorukainen kuulee tarinoita. Hän on selvästi tarinaihmisiä.
Siis kaksi isomummoa jonottaa nuorisokirja kakkosta ja levoton, harhaileva sielu ( mitä hän kuuluu olevan, joskin hyvin suloinen sellainen). hiljenee kuullessaan todellisuuspohjaisen kertomuksen neljästä siilistä.
Kuusi sielua on tullut onnellisiksi. Ja minulla oli töitä ja on edelleen. Ja Lapsi 2 lupasi piirtää kuvat Nuorsiili Samuelin tarinaan kunhan saa jotkin Salmelan työt joiden deadline on viikon päästä eli hänen joka tapauksessa on aloitettava viikon päästä.
Ja me päätimme kimpassa koota ja sovittaa ja kuvittaa kaikki Lasten Laulut vuosien varrelta koska en yksin viitsi.
Olin tyyni ja tyytyväinen, ei minun pidä piitata muusta kuin siitä että teen mitä annetaan tehtäväksi ja sitä on korviin asti. Ehkä ne Minä ajattelen olevaisia joissa sääntöihin suuttuneena rikoin kaiken milä koskee tämän päivän runousoppia sitten täytyisi keräillä ja korjata koska niistä on pitänyt kaksi henkilöä, myyrä ja Johanna Venho. Myyrä piti siitä joulurunosta joka oli täällä kerran.
Siis malja elämämme rikkaudelle, ja täten malja myyrälle.