Kävin kirkossa ihan fyysisesti. Ensimmäinen fyysinen messu minulle tänävuonna. Oli Herättäjän kirkkopyhä ja kaikki hyvin. Hämmästys suuri kun papit saatuaan ensimmäisen pöydän jaettua ryntäsivät jonon läpi tuomaan ehtoollista minulla penkkiin. Totta että odotin ehtoollista penkkiin , mutta vasta viimeiseksi. Toinen mihin kiinnitin huomiota oli virret Raittilaa ja Kaskista lähes kaikki. Huomautin siitä kanttorille, joka totesi valinneensa virret tietämättä mitään erityspyhästä. Saarnaajalla ei kuulemma ollut virsitoiveita. Olisi saarnaajaoletettu voinut edes vihjaista, että on körttien kirkkopyhä jne.
Seppos on kokoaan suurempi ja sydän paikalla.
Kiitos myös ärähdyksiltä minulle.
Aika vapaasti olen saanut sekoilla, mutta aina välillä joku ärähtelee ja joskus yakaisinkin, mutta minulle Jeesuksen opettama rukous kohdallemme, Jeesus tietysti tiesi, että parempi opettaa tää vain rukouksena, siis, niinku et josko näin.
Siis, et anna anteeksi niille kun meitä vastaan rikkovat, siis, niinku et hulluille hulluus.
No, Anna anteeksi öö meitä rikkoneille, siis et ei meist' tulisi pahoja, katkeri, kaunausia, muita arvostelivia tai jotenin, vaan et olisimme anteeksi antavaisia ja suurempia ja osaisimme tajuta, et anna anteeksi on anteeksiantajlle suurempi juttu, kun toinen oireille, kumpa oppisin tän ja antaisin anteeksi ja olisin iloinen ja anteeksiantava ja en provosoituisi.
Paras körttivirsi on aina ja ikuisesti minulle 100.
