Körttifoorumi
Keskustelu => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Viisveisaaja - 18.05.22 - klo:18:19
-
Mun sydän murtunut liian useasti, ihme kun sykyttää vielä.
Miten teillä ?
Viimeksi sydän murtui kun ,
Diakoniisa Haanna Alava kertoi kun hälle lapset itkee ja eivät voi maahanmuutjajien lapset ymmärtää miksi kaikki meitä vihaa.
Oli Hanalla seliteltävää.
-
Lasten kaltoinkohtelu kaikkiaan. Erityisesti seksiin pakottaminen yms.
Eläinten kaltoinkohtelu.
Luonnon moninainen hyväksikäyttö, saastuttaminen ja roskaaminen.
Uskonolla lyöminen, kaikkinaninen ymmärtämättömyys seurakunnissa.
Kristuksen, Jumalan ja PH n pilkkaaminen.
Alkuperäiskansojen sorto.
Pettäminen ja valehtelu ja pakottaminen.
-
Uskonolla lyöminen,
Mitä on uskolla lyöminen?
Näyttäkää minulle esimerkki siitä, toivottavasti joku löisi minua oikein kunnolla, niin että tuntuisi.
Olen ollut koko ikäni kristillisissä kuvioissa ja en tiedä, onko kukaan minua uskolla lyönyt.
No, voi toki olla, että on lyönyt, mutta en ehkä ole sitä vain tajunnut, tai sitten olen pitänyt sellaisia lyöntejä sellaisina, että eivät ole kovin kipeää tehneet.
Jonkinlaisilla vesitetyillä tynkälain piiskoilla olen kyllä kuullut, että ihmisiä on lyöty, ikävinkin seurauksin.
Entä, onko ketään lyöty epäuskolla?
Sellaiset lyönnit lienevät yleisimpiä, kuin uskolla lyönnit - mikäli uskolla yleensäkään ketään voi edes lyödä.
Epäuskon lyöntejä koen kyllä saavani monesta eri paikasta usein, vaan ajattelen, että se kuuluu asiaan ja ei se mitenkään muutenkaan voisi olla.
-
Mitä on uskolla lyöminen?
Riitta-mummi kirjoitti uskonnolla lyömisestä, ei uskolla. Ne ovat eri asioita.
-
Uskonnollinen, kovasydämisyys on tuttua esimerkiksi monille lestadiolaisnuorille. Samaa on jehovantodistajilla.
' Jos et usko kuten me uskomme, joudut helvettiin !' Tällainen tietämys on eräillä. Se murtaa sydämiä ja koko elämänkin.
Minun sydän meni rytmistä kun karjalaisenkyösti tuomitsi taiteiden harrastamisen synniksi. Se on ymmärtämättömyyttä. Ymmärtämättömyyttä ei pidetä syntinä. Se esiintyy tyhmyytenä.
Olen syntinen, mutta Jumalan lahjoja en sano synniksi.
-
Minun sydän meni rytmistä kun karjalaisenkyösti tuomitsi taiteiden harrastamisen synniksi.
Tuomitsiko? Oho! Onha Raamattukin täynnä taidetta. Kuvat ja nuotit tosin puuttuvat, mutta onhan siellä musiikkia, kuvanveistoa ja rakennustaidettakin. Sanataide on ilmeistä.
-
Siitä on jokunen vuosi jo. En löytänyt sitä, ehkä Kyösti itse voi sen linkittää.
Muistan sen noin.
Se oli vahvaa asennetta, ja minua se järkytti. Ehkä vastasinkin jotakin sen tapaista että taide on Jumalan lahja ihmisille.
Minun muistissani se pysyy, mutta ei ole syytä enempää kaivella. Käsitämme asiat kovin eri tavoin.
-
Riitta-mummi kirjoitti uskonnolla lyömisestä, ei uskolla. Ne ovat eri asioita.
Olin huolimaton kommentissani.
-
Minun sydän meni rytmistä kun karjalaisenkyösti tuomitsi taiteiden harrastamisen synniksi.
Itseni tuntien, olen varsin varma, että en ole tuollaista kommenttia antanut.
Minulla on voimallinen arvelu siitä, kuka tuollaista on täällä kirjoittanut, mutta en sano.
Minulla on sitä paitsi sellainen epäilys, että hän ei ehkä ole ollut aivan täysin tosissaan tuossa lausunnossaan.
Joku muistaakseni taisi vähän suuttuakin tuollaisesta puheesta, jos oikein muistan.
Siitä on jo monen monta vuotta.
Omahyväistähän se voi olla, kun näin itseäni puolustelin.
Kukapa tietää, vaikka joskus olisi paras jättää väärä negatiivinen käsitys voimaan niin, että ei lähde asiaa korjaamaan.
Mutta, kun on kyse jostakusta kanssaihmisestä, tällöin väärät negatiiviset asiat pitää korjata.
-
Uskonnollinen, kovasydämisyys on tuttua esimerkiksi
Tämä kyllä osuu maaliin, ainakin minun kohdallani, kuten maaliin osuu myös nöyränä esiintyminen, koska mitämä muutakaan se on, kuin nöyristelyä, kun tällaisenkin ajatuksen tänne itsestäni tuon.
-
Se voi olla myös salaista. Meille oli pudotettu postiluukusta traktaatti Matkalla ikuisuuyeen. Vihkosesta ei löydy mitään tietoa sen painattajasta, ei painopaikkaa, ei mitään mihin pääsisi kiinni.
Eikä tietenkään tiedetä kuka tämän meile 'lahjoitti'.
Ainoat nimet Raamatun henkilöiden ulkopuolelta ovat teosofisen seuran perustaja H.B.Blavatsky, sekä herrat Maurice Rawlings ja Charles Garfield.
John Bunyan ja Kristityn vaellus myös mainitaan.
Paljon on alleviivauksia jotka ovat kyllä hyvin painavia sanoja UT:ssa, mutta näin esitettynä saattavat saada esim. vanhan sairaan yksinäisen ihmisen pelkotilaan.
Vai tähänkö pyritäänkin ?
-
Miten olette kokeneet tilanteet, kun epäuskolla on yritetty lyödä?
Tai on lyöty vain siksi, että olet uskonut toisen mielestä väärin ja sinua on siksi pidetty ylihengellisineä fanaatikkona?
-
Mitä mahdat tarkoittaa epäuskolla lyömisellä ?
Tavallista suomalaistako, jota ei uskonasiat kiinnosta ? Ateistia ? Pilkkaajaa ? Eri tavoin uskovaa, vai toiseen herätysliikkeeseen kuuluvaa ?
Onko niin vahvasti uskovaa ihmistä jolla ei olisi epäilyn hetkiä ?
Jos jonakin huonona hetkenä sanoo väärän sanan, onko se epäuskoa ?
Oma käyttäytyminen voi tietyissä yhteyksissä laukaista ärsyyntymistä. Sehän on inhimillistä vaan.
Minulle sattui aivan uskontien alussa näin:
Olimme ruskamatka Kansanlähetyksen porukalla. Siellä oli ikähaarukka 17 - n 90 v.
Meitä nuoria lietsottiin 'ylihengellisyyteen' kehottamalla todistuspuheenvuoroihin, itkemisiin tms.
Siellä oli mukana sellainen vanha, ketkeranoloinen mummo, jonka suorastaan hapan lausahdus kohdistui minuun, vastaheränneeseen ja innokkaan todistajaa.
Hän tokaisi kahdenkesken : " Ooppa sää ny henkessäs ! ". Se sattui pahasti. Muistan yhä vuosikymmenien jälkeen sen tunteen joka latisti kerralla oikeaksi luulemani tavan olla uskossa.
Pohdin, oliko se sittenkin sen mummon viisautta ! Ainakin se pysäytti ajattelemaan.
-
Minulla on sellainen tunne, että foorumilla löytyy myös jonkinlaista neutraalis-negatiivista suhtautumista minuun.
Näin saa olla, ei siinä mitään - tulin vain sanoittamaan tämän tilanteen tänne.
Koska olen ihminen ja ihmisen aidot tunteet ovat monesti ristiriidassa todellisuuden kanssa, niin jätän tähän varauksen: ihminen voi erehtyä.
Liiallinen tunteisiinsa luottaminen on vähän kuin päästäisi moponsa karkaamaan käsistä.
-
Minulla on sellainen tunne, että foorumilla löytyy myös jonkinlaista neutraalis-negatiivista suhtautumista minuun.
Ei kannata sekoittaa ihmisten kannanottoja mielipiteisiin sen kanssa, miten he suhtautuvat henkilöön. Rakkaan ystävän kanssa voi kinata melkein mistä vain; toisaalta vastenmielisen tyypin kanssa voi huomata olevansa lähes kaikesta samaa mieltä.
-
Mietin mistä voi sanoa "Mursi sydämen", siis miten itse koen?
Tulee mieleen sellainen tilanne omalla kohdalla, tai lähipiirissä.....
On takana vuosikymmenten suht.koht. normaali, sovinnollinen, hengellinen, järkevä, odotettu
olemus, käytös, elämäntyyli.
Ja sitten tilanne muuttuu äkisti aivan toisenlaiseksi, pitempiaikaisesti, ellei pysyvästikin...
tällaista voi esiintyä, paljonkin, se romuttaa elämän pohjaa, murtaa sydämen.
Voi jopa kysyä, onko armoa ja anteeksiantamusta enää löydettävissä?
Jos katumus, halu tehdä parannusta, nähdä oma tilanne kateissa, niin vaikeaa kyllä on.
-
Mietin mistä voi sanoa "Mursi sydämen", siis miten itse koen?
Tulee mieleen sellainen tilanne omalla kohdalla, tai lähipiirissä.....
On takana vuosikymmenten suht.koht. normaali, sovinnollinen, hengellinen, järkevä, odotettu
olemus, käytös, elämäntyyli.
Ja sitten tilanne muuttuu äkisti aivan toisenlaiseksi, pitempiaikaisesti, ellei pysyvästikin...
tällaista voi esiintyä, paljonkin, se romuttaa elämän pohjaa, murtaa sydämen.
Voi jopa kysyä, onko armoa ja anteeksiantamusta enää löydettävissä?
Jos katumus, halu tehdä parannusta, nähdä oma tilanne kateissa, niin vaikeaa kyllä on.
Olen varmaan kirjoittanut ennekin kaveristani, kun oli uskollinen Siiloanissa kävijä ja piti sen seurakunnan johtajaa Sopasta viimeisenä profeettana maan päällä, muut oli Branham, Luther ja jokunen muu.
Sopanen oli ilmoittanut, että hän ei kuole ennen kuin Jeesus tulee maanpäälle uudestaan, siis muutenkin kuin vaan Hengen kautta, kuten nyt. öö Pyhähenki kait on nyt niin kuin aika vastaavassa asemassa, en ole teologi ja nää käsitykset voi mennä pieleen.
No Sopanen kuoli ja oli iso järkytys mun kämppikselle. Asuttiin Kalliossa silloin Flemarilla ja kundi sekos totaalisesti, siis solukämppä en ole homo ainakaan en sellaista ole tunnistanut itsestäni, pooh, oonkohan nyt vartin verran kun puollustelen, joku kammo kyllä on. Äh, niin siisku niin Sopanen heitti lusikan nurkkaan ja poistui muonavahvuudessa, kuten öö suomen sodan korsuissa sanottiin.
Onkohan mulla hyvä kielipää, kun lentävät lauseet kaikilla kielillä painuu mieleen.
Siis Sopasen profeetta ja en epäile hänellä olleen profetoimisen armolahjaa, hänen serkkunsa tai joku on Jukka Rokka, kun kertoo elämänkerrassaan tai jossain kirjassaan, että ihmetteli kun toikin juoppo serkku tuli uskoon, et jotain on maailmankirjoissa hälle liian vaikeaa tajuta.
Mä oon jorisijoista jorisivoisin, en siis pysy aiheessa, jonka voi sanoa kahdella sanalla, vaan niinku .
Ookoo Sopanen delas ja kundi meni psykoosiin, kierteli Stadin kartsaa kolme neljä päivää ettei ihan viittä ja maailma murtui kaverilta.
Oli rankka nähdä kun riutunut tyyppi tuli ja ei osanut jäsennellä mitään.
Ei auttanut sanoa, että Jeesus rakastaa sinua tai muuta.
Aikaa meni ja kundi alkoi ryyppäämään ja sikailemaan ja ei välittänyt mistään.
Ei vieläkään toennut koettelemuksestaan.
Kaveri tosi mukava karjalasta ja vilkas ja iloinen, sääli että elämä tai joku löi häntä niin kovaa.
Sydän on murtunut useasti, mutta tän kanssa kun olisin osanut olla tiukka, mutta oli siihen aikaan vallalla joku sielunhoito hömpötys oppi ja en sit sanonut kaverille kovasti, et se nyt meni näin.