Keskustelu > Seuratupa

Armo

(1/16) > >>

karjalaisenkyösti:
Mitä on armo?
Minusta tuntuu siltä, että kyseistä termiä käytetään paljon väärin.
"Armo" ikäänkuin koetaan tarkoittavan samaa, kuin "empatia" tai jotain sellaista, joka hyväksyy kaiken, eli hyväksyy ihmisen sellaisena, kuin ihminen on.
Empatia on toki tärkeää.
Mansikat ovat tärkeitä, mustikat ovat tärkeitä. Mansikka ei kuitenkaan ole sama, kuin mustikka.

Eikös se ole niin, että armo kuuluu vain sellaiselle, joka on väärässä ja joka on tehnyt väärin?
Armo ei sano, että jatka vain, kuten nyt elät, minä hyväksyn sinun tekosi.
Armo sanoo, että koska teitä väärin, saat armon, saat anteeksi.
Joka ei ole väärässä ja toimii oikein tai kuvittelee toimivansa oikein, ei sellainen ihminen armoa tarvitse.

Mitä sitten tulee nykyiseen kirkkolaitokseen, niin väitän, että on hyvin yleistä, että siellä ei julisteta armoa. Lakia siellä julistetaan, joskin jonkinlaista kummallista tynkälakia, jota toki sitäkään on vaikea noudattaa: rakasta lähimmäistäsi, suojele luontoa, tee näin, elä tee noin, suvaitse tätä, elä suvaitse tuota .....

Pena:
Empatia ei tarkoita hyväksymistä vaan kykyä asettua toisen asemaan. Pirullinen kiduttajakin on empaattinen; hän tietää, mikä eniten satuttaa toista.

Armo ja anteeksianto sekoittuvat helposti toisiinsa. Armo on kuitenkin laajempi asia. Köyhä, sairas ja yksinäinenkin kaipaavat armoa, vaikka eivät olisi lainkaan syyllisiä omaan tilanteeseensa.

1944:
Kirkko julistaa armoa, lakia julistetaan "vanhahtavassa" mielessä vähän, armo kuuluu kaikille. Me ihmiset emme ole täydellisiä, että joka päivä on armo uusi.

1944:
Jossakin toisessa yhteydessä viitattiin körttien nykyaikaa konventikkeliplakaatin aikaan tai jotenkin siihen malliin. Ei sellaista vertausta mielestäni voi tehdä. Tämä seuraliike on aikojen kuluessa pysynyt hyvin ajassaan ja osannut uudistua. Mainittu plakaatiaika otetaan oikeassa yhteydessä esiin eli lähetysseuroissa. Körttinen liike panostaa lähetystyöhön hengellisellä ja kirveslähetyksen aloilla. Puhujamme ovat viisaita ihmisiä ja valmistelevat puheensa.
Uudistumishalustamme viittaan esimerkiksi Siionin virsiemme uudistusaikoihin, jolloin laaja seuraliikkeen näkemys halutaan ottaa uudistustyössä huomioon. Uudistetaan keskustellen.
Kasteen armo muistini mukaan mainittiin. "Yksi usko, yksi kaste" tällä tavoin elän eli ei uudesti syntyneen uutta kastetta tarvita. Vanhempien ja isovanhempien tulisi huolehtia vastasyntyneen kasteesta ja sitten ripillä käymisestä. Ortodoksisessa uskonnossa avioliittoon vihkiminen on sakramentin ominaisuudessa, meillä ja muillakin valitettavasti tässä asiassa on maallistuttu ja nuoret elävät vapaasti yhdessä. En ala olemaan muunlainen valistaja.

Leena:

--- Lainaus käyttäjältä: 1944 - 12.07.19 - klo:11:25 ---Jossakin toisessa yhteydessä viitattiin körttien nykyaikaa konventikkeliplakaatin aikaan tai jotenkin siihen malliin. Ei sellaista vertausta mielestäni voi tehdä. Tämä seuraliike on aikojen kuluessa pysynyt hyvin ajassaan ja osannut uudistua. Mainittu plakaatiaika otetaan oikeassa yhteydessä esiin eli lähetysseuroissa. Körttinen liike panostaa lähetystyöhön hengellisellä ja kirveslähetyksen aloilla. Puhujamme ovat viisaita ihmisiä ja valmistelevat puheensa.
Uudistumishalustamme viittaan esimerkiksi Siionin virsiemme uudistusaikoihin, jolloin laaja seuraliikkeen näkemys halutaan ottaa uudistustyössä huomioon. Uudistetaan keskustellen.
Kasteen armo muistini mukaan mainittiin. "Yksi usko, yksi kaste" tällä tavoin elän eli ei uudesti syntyneen uutta kastetta tarvita. Vanhempien ja isovanhempien tulisi huolehtia vastasyntyneen kasteesta ja sitten ripillä käymisestä. Ortodoksisessa uskonnossa avioliittoon vihkiminen on sakramentin ominaisuudessa, meillä ja muillakin valitettavasti tässä asiassa on maallistuttu ja nuoret elävät vapaasti yhdessä. En ala olemaan muunlainen valistaja.

--- Lainaus päättyy ---

Se mainittiin kun käsiteltiin syytä sille, miksi ei seuroissa esim lueta ääneen Raamattua tai lueta ääneen rukouksia. Eli kirjoittaja ainakin mainitsi että olisiko nämä tavat pitäytyä veisaamisessa peräisin konventikkeliplakaatin ajalta ja kokoontumiskielloista.

Olisi kyl hienoa tuntea noin herännäisyyden historia, eikö pelkästään että äidinäidinisänäidinisä veti Laguksen jalan paikalleen, kun hän putosi katolta jota kunnosti.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu