Hyvää vuoden viimeistä sunnuntai-iltapäivää! Lopuillaan olevaa vuotta voisi kuvata kauppalistana, sitä ja tuota, tapahtumia, suoritteita. Muistissa on konkreettisia päiviä ja hetkiä, kun tapahtui, kun joku asia muuttui.
Listoja on kiva laatia: TOP10, papillista, naisellista, mahdollista, rikollista jne. Merkitys olisi niin tärkeä. Ja järjestys! Maailman tapahtumille, mielivallalle, tuholle haluaisi löytää syyn.
Omaan elämäänsä etsii kaiken aikaa merkkejä ja merkityksiä. Selitystä siihen, miksi ihmeessä olen vielä täällä ja tässä?
Miten muukalaisena löytäisi taajuuden olla ihminen, kun nyt ei mitenkään jaksaisi suostua Big Brother- interaktiivisuuteen? En liioin usko ihmisen teloittamiseen, en näe merkitystä kilpailussa, kammoan kirkon harjoittamaa ihmisen aliarvioimista (sitä voi vaikka lukea
www.evl.fi sivuilta, kuinka meitä käsketään uutta vuotta viettämään, ei siis elämään!).
Varmoja päiviä ei ole, eikä oikeutta.
Siksi Tähtisumua lisää!