Keskustelu > Seuratupa

Lepopäivä ja sen pitäminen

(1/5) > >>

Hanna:
Hyvaa sunnuntaita vaan sinne Suomeenkin. Viimeinen messu takana kuukauteen silla matkustan ens viikonloppuna lounaisirlantiin ja sitten kesakuun alussa tuun kaymaan Suomessa. Sunnuntait ja messut ovat kylla rauhan hetkia tassa au pairin hektisessa elamassa. Aurinko paistaa ja lapsukaisetkin lahtivat Hurling-matsiin (perinteinen irkkulaji) isansa kanssa.

Taalla kotona tuoksuu puhdistusaine perheen aiti kayttaa hyvaksi "omaa aikaansa" ja siivoaa. Minua se ei kylla haittaa, nautin tietysti siisteydesta, mut itse en sunnuntaina mielellani siivoa. Minulle se on rentoutumisen ja nautiskelun paiva. Olen kylla samoilla linjoilla kuin Kristuskin, et paiva on ennenkaikkia ihmisia varten ja heidan parhaakseen, eika siksi etta silloin pitaisi noudattaa jotain tarkkoja saantoja!

Miten itse vietat pyhat tai siis sunnuntait? Paiva siina missa muukin vai jotain muuta. Itse vuorotyolaisten lapsena tiedan et ei kaikki oo aina itsesta kiinni ja useinhan ne papitkin paiskii pyhisin toita. Kuitenkin mitka ovat ajatuksesi asiasta yleensa vai herattaako sunnuntait mitaan tuntemuksia?

Taalla ainakin on kaunis ilma ja liikennekin on tiella tauonnut. Nyt taidan sulkea koneen ja nauttia pyhapaivan rauhaa, niin kauan ku sita kestaa...

m.k:
Oikein rentouttava päivä on ollut! Auton pesin ja vahasin, tyttökaveri siivos ja pesi sisältä. Kesän ensimmäiset jäätelöt käytiin syömässä iltapäivällä... Ulkona istuskellut ja nauttinut auringonpaisteesta, pikkuisen lenkinkin tein tuossa joutessani. Pääsykokeisiinkin jonkin verran lukenut. Ja kun kerran on vieläkin lämmintä ja aurinko paistaa, niin saatanpa kävellä tuohon kaupungille ja siemailla rauhassa yhden oluen terassilla...

Mulla ainakin on sunnuntaisin tapana rentoutua, tavata ystäviä ja olla vain. Auto tulee usein pestyä myös jos on hyvä ilma, saa olla ulkona ja sellaista mukavaa pikku puuhaa. Ruohoa en leikkaa sunnuntaisin, jos jotain tekee niin sillälailla olen pyrkinyt ettei naapureita ja muita häiritse metelillä kun haluavat hekin varmaan rauhassa rentoutua sunnuntaisin. Hauskaa pyhäpäivän jatkoa ja tulevaa viikkoa vaan teille kaikille, nautitaan keväästä!

Johannes:
Itse yritän myös rauhoittaa sunnuntain. Kaikkea semmoista ei-niin-mullistavaa tullut tehtyä ja vain oleiltua. Kävelemässäkin kävin Vänärillä, kun oli niin nätti päivä. Ihania päiviä ollut muutenkin.

Kyllähän sitä on asioita, jotka pyrin tekemään muulloin kuin sunnuntaina. Ihan periaatteesta en esim. käy kaupassa silloin, jos ei ole ihan pakko. Sunnuntai ei ole kauppapäivä ja yritän sillä tavalla omalta osalta taata myyjillekin mahdollisuuden vapaapäivään. Eihän se minun panos paljoa vaikuta, mutta ihan noin vain periaatteesta. Enpähän ole ainakaan itse tukemassa ja ajamassa mielipidettä, että ihmiset haluavat kaikki sunnuntait aukiolopäiviksi, koska käyvät silloin kaupassa.

Siivoamista yritän myös välttää, mutta se, kuten muutkin asiat nyt ei ole niin yksiselitteisiä. Semmoinen pienimuotoinen siivous voi olla rentouttavaakin, mutta koko asuntoa en kyllä pistä silloin ylösalaisin.

Siinäpäs oli jotain omalta osaltani.

seppos:
Minusta on tärkekää, että jo kotona opetetaan pyhä- ja arkipäivän ero. Olemme itse pyrkineet siihen eikä se ole kustannuskysymys vaan asennekysymys. Pienillä asioilla ja kirkossa käynnillä saadaan ero aikaiseksi. En voi liikaa korostaa asian tärkeyttä. Harjoitelkaa asiaa heräämällä kirkkoon aamulla ja jatkamalla rauhallisempaa menoa sen jälkeen. Ruokapöydässä ovat kaikki yhtä aikaa ja se on pikkuisen erilaine kuin arkena. Siitä se alkaa ja jokainen luo oman pyhitetyn lepopäivän.

An-na:
Mulla ongelma kirkkoon menemisessä lepopäivänä on juurikin se, että kun sunnuntai usein on harvoin se ainoa lepopäivä, niin silloin ei jaksaisi nousta varhain (klo 9 on varhain, jos on todella väsynyt), vaan haluaa levätä pidempään, heräillä rauhassa, syödä aamupalan ja vaikka lukea Hesarin aamukahvin kanssa. Tämän kaiken tietysti ehtisi ennen kirkonmenoja tehdä, jos heräisi klo 8. Minulle se on kaukana lepopäivän heräämisajasta, kun viikolla pakkaa jatkuvasti tulla liian lyhyet yöunet. Jos jumis olisi lähikirkossa (Kallio) esim. klo 12, voisin kuvitella käyväni useamminkin kirkossa.

Mä saatan sunnuntaina tehdä pieniä siivoja, ehkä silittää, ym., mutta ne ovat mulle siinä mielessä rentouttavia hommia, kun ei tarvitse tuli p**en alla niitä silloin tehdä. En nyt suursiivoja alkaisi tehdä ja m.k:n mainitsema ruohonleikkuukin on siinä rajoilla, en ehkä leikkaisi. Toisaalta nurmikonleikkuu on yksi parhaista kotitöistä, että sikäli en laske sitä "työnteoksi", mutta naapureiden pyhärauhaa se voisi häiritä.

Koulutöitä (kirjalliset työt, harjoitteleminen) tulee tehtyä usein sunnuntaisin, ja ne voisikin jättää täysin toisarvoisiksi, mutta toisaalta sunnuntai onkin monesti ainoa hetki, kun rauhassa saa niitä hommia tehdä.

Kaupassa käyntiä yritän välttää, ehkä nyt jotain maitoa ja leipää voin käydä ostamassa, mutta varsinaista shoppailua en sunnuntaisin harrasta, vaikka kaupat sattuisivatkin olemaan auki.

Nyt opiskelijana tosin mielellään teen sunnuntaitöitä rahan vuoksi, tuplapalkka ja tuplalisät. Ehkä siitä on pyhyys kaukana, mutta kun rahatilanne ei muutenkaan mikään erinomainen ole, niin sallin sen itselleni väliaikaisena ratkaisuna.

Mielestäni pyhänvietossa ideaalitilanne on sellainen, että ihminen antaa aikaa itselleen ja perheelle. Ei pienten kotitöiden tekemenin ole kiellettyä, varsinkaan, jos niitä tekee rentoutuakseen ja omaksi ilokseen. Seppos:n mainitsema yhteinen ruokailu on hieno asia, silloin kun vielä asuin kotona, meillä syötiin aina sunnuntaisin yhdessä. Toivon, että voin joskus itse sellaista perintöä viedä omille lapsilleni.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

Siirry pois tekstitilasta