Keskustelu > Seuratupa

Uskonsodat ja elefanttiteoria

(1/6) > >>

Hanna:
Minun mielestani on niin surullista kun ihmiset taistelee uskonnosta, kun eihan varmoja vastauksia ole. Kokemukseni ainakin luterilaisuus-ortodoksis-katolilais-linjalta on et asia on sama mut vaan eri painotukset. Niin ja hyva niin, silla saahan uskonto myos mukautua kulttuuriin.

Minulle tulee aina eri uskontojen valisista kiistoista mieleen tarina elefantista ja seitsemasta sokeasta miehesta. Kaikki koskivat elefanttia, mutta eri kohtiin ja luulivat sita ihan eri elaimeksi. Joku otti hannan kateen ja luuli kaarmeeksi, toinen juoksi pain kylkea ja luuli muuriksi jne. Ymmartanette pointtini.

Oikeastaan kyse on mielestani samasta asiasta uskontojenkin kohdalla. Sama Jumala, eri painotukset. Ootteko samaa mielta vai mielestanne harhaoppinen? Ei aloteta uskonsotaa :wink: , mutta mielipiteita ja keskustelua ja vielapa perustelujakin jos mahdollista, kiitos!

Laura:
Se on hieno tarina :)

Itse olen jotenkin ajatellut, että uskontoihin kasvetaan. Näen sen jollain tasolla kasvatuksellisena asiana. Olen mitä olen, koska näin minut on kasvatettu, tai toisin sanoen, tähän olen kasvanut. Ihminen on hengellinen tai uskonnollinen, jos hänellä on taipumusta tai tarvetta siihen. Loppujen lopuksi kaikki maailman uskonnot tuntuvat kuitenkin pyrkivän jollain asteella samaan, elämän mysteerin selittämiseen.

Uskonnolliset herätykset sitten menevätkin jo oman selittämiskykyni yläpuolelle.

Johannes:
Itse ajattelen niin, että perinteisiin kristillisiin kirkkoihin kuuluvat uskovat samaan Jumalaan, kuten taitaa olla kirkkojen itsensäkin kanta. Rukoilevathan ortodoksitkin "kaikkien ortodoksisten kristittyjen ja kaikkien kristittyjen puolesta". Samoin hääseremoniat voidaan tehdä näiden kirkkojen kesken samalla tavoin, kun on kyse samasta uskosta. Tapa uskoa ja palvella Jumalaa tapahtuu vain eri tavoin. Itse ajattelen tätä ikään kuin suomen kielenä, jossa on eri murteita ja jokaisesta se oma murre tuntuu parhaimmalta ja oikeimmalta, vaikka ymmärtävätkin toisiaan ja on kyse samasta kielestä.

Itse en koe esim. hindujen jumalia omikseni. Samoin buddhat ja muut ovat sellaisia, joihin en usko. Muslimit myös ovat minulle vieraita. Juutalaiset ehkä vähän lähempiä, mutta en koe silti uskovani heidän kanssaan samalla tavalla. Käsitykseni mukaan olen menossa kuoleman jälkeen eri paikkoihin esim. hindujen kanssa. Siis jompikumpi meistä voi olla oikeassa, mutta ei molemmat.

Uskonsodista olen samaa mieltä, että ne ovat sääli, koska kukaan meistä ei voi todistaa olevansa oikeassa. Varsinkin kristittyjen kesken muinoin käydyt sodat ovat sääli, sillä tavallaanhan on kyse uskonveljistä. Sama tilanne on nykyisin, kun eri muslimiryhmittymät sotivat keskenään.

Hölkänen:
Minusta tuota elefanttivertausta parempi on Anthony de Mellon kuvaus sokeista, jotka kiistelevät siitä miltä vihreä näyttää. Kukaan ei ole nähnyt, joten todennäköisesti kaikki ovat väärässä.

Muut uskonnot ja monet kristinuskon vääristymätkin sisältävät ajatuksen hyvillä teoilla hyväksytyksi tulemisesta, minkä vuoksi vierastan niitä enkä halua niitä kenellekään suositella. En voi käsittää, miksi sama Jumala vaatisi toisilta tekoja ja toisille lahjoittaisi armon ilmaiseksi. Evankeliumi on mielestäni parasta mihin ihminen voi turvata - kulttuuritaustasta riippumatta. Oppirakennelmat sen ympärillä taas ovat enemmän tai vähemmän kulttuuriin nojautuvia.

Uskon, että erilaiset uskonnot ovat osa luomistyötä, joten niitä pitää ehdottomasti kunnioittaa, eikä kristitty saa asettua toisten yläpuolelle. Jeesuskin taisi sanoa jotain sen suuntaista... :roll: Käsittääkseni esimerkiksi Lähetysseura toteuttaa lähetyskäskyä hyvin kristillisesti ja hienovaraisesti.

Pena:
Uskonsodan uhrit ovat usein muita kuin varsinaiset osapuolet. Ristiretkiä käsittelevästä TV-sarjasta muistan, että ristiretkeläisarmeija tuhosi Konstantinopolista edetessään ensin muutamia kristittyjä kaupunkeja ihan vain purkaakseen taisteluintoaan. Keskenään kinastelevat kirkkokunnat eivät varmaankaan ole hyviä saarnaamaan rauhan ja sovituksen ilosanomaa.

Elefanteista ja sokeiden riidasta tuli mieleen kalat, jotka kiistelevät siitä, onko vettä olemassa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu