Niin on, ja on tässäkin sitä samaa wanhaa wirttä:
VK 308
https://www.youtube.com/watch?v=Ly7iZhPXJGo1.
Ah Jeesus, Herrani,
jo vaipuu toivoni,
pimeään yöhön näännyn.
Puoleesi, Herra, käännyn.
Suo armon aamun koittaa,
yö epäilysten voittaa.
2.
Pois pilvet hajota
ja silmä kirkasta.
Osoita sanallasi
nyt armoistuintasi.
Jo yksi säde sieltä
valaisee synkkää mieltä.
3.
Vaivattu sieluni
virvoita, Herrani.
Taas anna lohdutusta,
veresi puhdistusta.
Suo siipiesi suoja,
oi Jeesus, turvan tuoja.
4.
Suo, että kuulla saan
äänesi uudestaan.
Kuvasi sieluun paina
ja siellä asu aina.
Pois perkaa synti siitä,
itseesi minut liitä.
5.
Opeta valvomaan
ja armoon juurtumaan,
uskomaan näkemättä
ja muuta pyytämättä
kuin olla lunastettu,
kuolemaas istutettu.
Johan Kahl 1745. Suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893. Virsikirjaan 1938. | Sävelmä: Ruotsissa 1697.
Luokitus: Usko Jeesukseen
Virren tarina
308 Ah Jeesus, Herrani
En gång jag, Jesu, fick (Ty styrk mitt svaga hopp)
Johan Kahlin (1721-1746) virren Ah Jeesus, Herrani otsikkona Ruotsin herrnhutilaisten Siionin virsissä (Sions sånger) oli alun perin "Hengellisestä huolettomuudesta". Havaitaan, että tämä huolettomuus eli valvomattomuus on vienyt eksyksiin, epäilysten yöhön. Siinä siis virren intensiivisen rukouksen lähtökohta. Entinen aika, jolloin veisaaja sai tuntea Jeesuksen voimaa, on mielessä: "Suo, että kuulla saan äänesi uudestaan."
Kun Wilhelmi Malmivaara aikoinaan (1893) uudisti Siionin virret, tämä Johan Kahlin virsi sai aloittaa rukousvirsien osaston. Mistään alkeista siinä ei ole kyse, vaan keskeisistä perusasioista. Todellakin: ”Opeta valvomaan / ja armoon juurtumaan, / uskomaan näkemättä / ja muuta pyytämättä / kuin olla lunastettu, / kuolemaas istutettu.”
Virren ruotsalainen sävelmä liittyi edellisessä, vuoden 1938 virsikirjassa kahteen muuhunkin virteen. Kumpikin jäi pois virsikirjaa uudistettaessa, ja hartaan vakavasta koraalista tuli siten yksi virsikirjamme uniikkisävelmistä.
Tauno Väinölä
