Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä

Muistelus Lapuanjoen varrelta 4

<< < (5/19) > >>

öppiäinen:

--- Lainaus käyttäjältä: 1944 - 17.05.21 - klo:21:24 ---Netin kartat eivät ole topografikarttoja. Kyllä niissä aika paljon on asiaa, mutta joskus ne näyttävät "taiteilijan" näkemyksiltä maastoista.

--- Lainaus päättyy ---

Minä en taida tietää, millainen on topografikartta. Maanmittauslaitoksen karttapalvelussa on kyllä tällaisia, joista näkyy korkeuskäyrät ja vähän muutakin. Mitä topografikartasta pitäisi löytyä?

(Kartan kokoa saa kasvatettua klikkaamalla sitä.)

öppiäinen:
Varsinaisesti en ole tätä kirjoitelma- ja päiväkirjaosiota lukenut, en tätäkään ketjua edeltäjineen. Joskus olen saattanut jotakin vilkaista, mutta en paljon.

Nyt kuitenkin, toisen ketjun innoittamana, tein haun sanalla "vihervassarisuvakki", ja päädyin tänne.

Piti siitä vain sanoa, että myönnän olevani vihervassari ja minua saa sellaiseksi nimitellä ihan vapaasti, koska tottahan se on. Sen sijaan suvakki en mielestäni ole, ja pahastun, jos minua sillä nimellä kutsutaan. Ei siksi että se olisi paha asia sinänsä, vaan siksi, ettei se ole totta. Epämiellyttäviä totuuksia minusta saa sanoa mutta kauniita valheita ei. - Tämä näin yleisenä toteamuksena; en väitä että 1944 olisi minusta kumpaakaan termiä käyttänyt.

Mutta siis tätä piti kommentoida, näin vihervassarin ominaisuudessa:


--- Lainaus käyttäjältä: 1944 ---Koskahan Sinä alkaisit mollata lennokkaalla tyylilläsi vihervassarisuvakkeja, niin saisit kunniaa ja mainetta. Jotenkin, että mistä kumpuavat em henkilöiden intohimot aatteeseensa muusta kuin kateudesta, katkeruudesta ja kaunasta. On porvareissakin ollut köyhyyttä lapsena, että ei tämä selitys aina päde.
--- Lainaus päättyy ---

Miten olisi sellainen vaihtoehto kuin empatia? Eli ei välttämättä toivo itselleen yhtään sen enempää kuin on saanut, mutta haluaa sitä itseään vähäosaisemmille?

Hesarin tilaajat pääsevät lukemaan hyvin toimeentulevasta vassarista, joka tuskin kateuttaan on puoluekantaansa valinnut: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008098380.html (En ota kantaa hänen mahdolliseen vihreyteensä tai suvakkiuteensa.)

Minulle kelpaisi hyvin sellainen aika lailla tasajakoyhteiskunta. Töitä kaikille, ja elintasoa eli niukkuutta kaikille, tasaisesti. Eikä niin että yhdet kylpevät maidossa kun toisilla ei ole varaa ostaa lapsilleen juotavaksi. Minuun taisivat herkässä lapsuudessa tehdä vaikutuksen kuvat nälkäänäkevistä biafralaislapsista. Ja aina olen tykännyt verot maksaa enkä ole niiden suuruutta koskaan kironnut.

Empatian lisäksi voi se olla kiitollisuuskin. Ymmärrän, kuinka paljon olen saanut, ja haluan pistää hyvän kiertämään. (Ja toki minusta muidenkin pitäisi ymmärtää...)

Myönnän kyllä että olen kateellinenkin, ja eniten kadehdin nyt niitä, joilla on töitä. Kyllä minäkin mielelläni vielä tekisin. Eilen pistin viimeksi hakemuksen menemään. Ja katkerakin olen, esim. lehtien työvoimapula-kirjoittelusta.


--- Lainaus käyttäjältä: 1944 - 11.03.21 - klo:11:20 ---Pääsimme jutteluissamme lopputulemaan, että lopputili on "paree"kuin täällä ähistä.

--- Lainaus päättyy ---

No tämä kyllä yllätti.  :icon_eek:  Teillä on ollut mahdollisuus valita. Ja valitsitte sitten, että ette työtä tee? Jotenkin sinusta olen saanut käsityksen, että ihan mieluusti "ähisisit" homman kuin homman parissa. Vai vaikuttiko nuoruudessa pari vuotta vanhemman kaverin mielipide liika.

Mutta joo, pointti oli, että voi sitä vihervassariuteen muitakin tunneperäisiä motiiveja olla kuin kateus ja katkeruus.

luterilainen:

--- Lainaus käyttäjältä: 1944 - 31.05.21 - klo:14:47 ---Katsoin ajan kanssa elokuvan "Härmästä poikia kymmenen" filmattu v 1950. Kovasti oli remuhengessä tehty, koska puukkojunkkarit olivat liian kauan olleet voitolla esivaltaa vastaan. Kyllä viikate oli sidottuna kolukärryn aisaan terä ulospäin. Olin vasta 6 v, kun elokuva tehtiin, että ei ollut tuttuja. Eräät tunnistin ja se tuntui kivalta. Körteistä johtui, että Lapualla ei remuttu niinkuin Kauhavalla, Ylihärmässä ja joen varren alemmassa Härmässä. Sittemmin körttisyyden rajaksi tuli Ylihärmän ja Alahärmän välinen alue, sillä körttijuhlille lähdettiin Alahärmästä paljon harvemmin kuin muista mainituista pitäjistä

--- Lainaus päättyy ---
Häjyt:

Isontalon Antti ja Rannanjärvi ovat legendaarisia puukkojunkkareita, joiden tekosia Härmässä uusi nimismies Hägglund yrittää suitsia. Saako "ruma vallesmanni" kyläläiset puhumaan ja loppuvatko tapot? Kaksiosainen Häjyt perustuu Heikki Ylikankaan kirjaan Härmän häjyt ja Kauhavan herra. Draamasarja on TV1 Teatteritoimituksen tuotanto vuodelta 1978.

Jakso 1: Kauhavan herra

Nimismies Hägglund saapuu palauttamaan kurin ja järjestyksen Härmään. Mutta uskaltaako kukaan todistaa häjyjä vastaan?

Rooleissa: Harri Tirkkonen (Antti Rannanjärvi), Kalevi Haapoja (Antti Isotalo), Vesa Mäkelä (nimismies Hägglund), Henake Schubak (maaherra Wrede), Anneli Kumpula (Fiia), Juhani Kunnari (Lööpäri), Jaakko Sippola (Chorin), Matti Ylinen (Alaviitala), Niilo Porre (Pelkola), Tarmo Huttunen (Mänty-Jussi), Antti Ojanperä (Palomäki), Pentti Kunnari (Tyni), Esko Talvitie (Jukka Rannanjärvi), Sauli Filppula (Kiipeli), Erkki Annala (Pikku-Tuppu), Einari Hirvelä (tuomari), Kalervo Perämäki (Pukkila), Alahärmän Härmänkylän Nuorisoseuran näyttelijöitä. Musiikki: Radion Sinfoniaorkesteri (RSO) johtajana Pertti Pekkanen. Käsikirjoittajat: Sakari Rimminen, Heikki T. Partanen ja Heikki Ylikangas. Ohjaaja: Sakari Rimminen.

https://areena.yle.fi/1-50103546

Jakso 2: Junkkarit rautoihin

Rannanjärvi ja Isotalo saadaan rautoihin, mutta tapot kylällä jatkuvat. Nimismies suostuttelee kyläläisiä tekemään ilmiantoja.

Rooleissa: Harri Tirkkonen (Antti Rannanjärvi), Kalevi Haapoja (Antti Isotalo), Vesa Mäkelä (nimismies Hägglund), Henake Schubak (maaherra Wrede), Anneli Kumpula (Fiia), Juhani Kunnari (Lööpäri), Jaakko Sippola (Chorin), Matti Ylinen (Alaviitala), Niilo Porre (Pelkola), Tarmo Huttunen (Mänty-Jussi), Antti Ojanperä (Palomäki), Pentti Kunnari (Tyni), Esko Talvitie (Jukka Rannanjärvi), Sauli Filppula (Kiipeli), Erkki Annala (Pikku-Tuppu), Einari Hirvelä (tuomari), Kalervo Perämäki (Pukkila), Alahärmän Härmänkylän Nuorisoseuran näyttelijöitä. Musiikki: Radion Sinfoniaorkesteri (RSO) johtajana Pertti Pekkanen. Käsikirjoittajat: Sakari Rimminen, Heikki T. Partanen ja Heikki Ylikangas. Ohjaaja: Sakari Rimminen.

https://areena.yle.fi/1-50103545

1944:
Öppiäiselle pari kommenttia. Oikean kartan olit topografiselle kartalle löytänyt. En ole erityisemmin halunnut briljeerata karttatiedoillani, totean vain, että sotilaat ovat aina tarvinneet karttoja. Uusi toiminta uudella alueella alkaa siitä, että teipataan kartat yhteen.

Sitten siihen toiseen asiaan. Yllätyin, että Sinä nostit minut tikun nokkaan. Osaat tämän kirjoitusalustan tekniikan hyvin, kun helposti eri komennoilla löydät vanhat tiedot omaan listaansa. Silloin muinoin komennot olivat muistaakseni "suodata, pikasuodata", en enää osaa oikeastaan mitään. Kyllä aika hyvin muistin, että olen vihervassarisuvakeista kirjoittanut. En irrallisena mistään aiheesta, vaan loukkaantuneena niihin teksteihin, joita olen joutunut lukemaan minulle kirjoitettuina. Että tasoissa olemme. Suvakki on arveluni mukaan persujen lanseeraama. Yleensäkin lienee niin, että persu olisi tämän foorumin inhottavin kirjoittaja. Minä olen aina ilmoittanut kannattavani kykypuoluetta. Kun tämä forumi on vasemmistolaisten johtajien hallussa, niin minut on helposti erilaisena löydetty. Täällä on toisille erilainen kohtelu kuin toisille. Eli yksi Benkku ei saanut aliastaan vaihtaa, vaan se torpattiin minullekin tietoisesti. Mutta yksi Myyrä = Sivullinen on ollut hyvin rakas eräille kirjoittajille. Ja tämä asia kirjoitettiin ulos periaatteessa sivulauseessa. Tällaisesta en pidä.

Alkaessani kirjoittaa tällä forumilla olivat lähtökohtani ns hengelliset, jos näin saan kirjoittaa. Mutta verraten pian havaitsin, että poliittiset intohimot ovat hyvin vahvat muillakin ja ajauduin siihen samaan viimeistään Gazan eka sodan aikaan. Hyvin muistan ne kolme opponenttiani, joista kahden kanssa on ollut helpompi kirjoittaa, mutta kolmannen kanssa on nikapyöriä välissämme ollut.

1944:
Ylihärmän Tehtaat tuotti monenlaista maanviljelyskaluja suomalisille isännille mm lietsoja ja niihin vaneriputket. Olin nuori 14-15 vuotias niitä lietson putkia naulatessani. Kotona olisin voinut olla yhtähyvin hommia tekemässä, mutta ei ollut rahaa, silloin, kenelläkään, ihan kaikkeen, että sain ns kiireettömänä aikana olla sivussa töissä. Heinäaikaan viimeistään haravan ponteen, ja Lapuanjoen vierisarat olivat pitkät. Tehtäväni oli haravoida ojan vierustat yhden laeksen verran sisäänpäin, että haravakone otti kaiken heinän mukaan.
Ei tästä olisi kannattanut ns ranskalaista viivaa ominaisuuksilleni tehdä.
Mainittu Taiteilija on syntynyt myös 1944.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu