Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä
Kirje Ruutille
1944:
Kuulehan enkeli-tyttäreni. Sain selville, että Sinut vangittiin salaisessa oikeudenkäynnissä, syytä epäillä ylittyi.
Julkisena on olemassa joku informaatio, minkä ehkä voisin hankkia luettavakseni. Mitä se hyödyttää. Olen taas masentumaan päin.
Ennenkuin poistuit poliisin tutkintavankilasta, niin media tiesi Sinun nimesi, kotiosoitteesi, hyvin yksityiskohtaisia muita tietoja elämästäsi. Että tällä tavalla poliisin komisario huolehti omalta osaltaan salaisen oikeudenkäynnin velvoitteista, so tiedottamalla lainvastaisella tavalla Sinusta kahden viikon aikana useita kertoja. Kotisi edustalla pyöriskeli valokuvaajia.
Minä en voi luottaa poliisi- ja syyttäjäviranomaisiin. He ovat omilla toimillaan tehneet minusta kverulantin. Varkauden poliisivankilassa ja oman aikasi tutkintavankila-aikana Helsingissä on kuollut henkilöitä, mutta niistä ei ole poliisi tiedottanut mediahakuisesti yhtään mitään. Edellämainittujen viranomaisten mustekynällä voidaan valkealle paperille kirjoittaa, että musta on jotakin muuta väriä kuin musta. Kyllä tämä on surkeata väkivaltaa.
1944:
Minun pitää yrittää pysyä entisissä tavoissani ja lähteä ulos hommiin, vaikka se on turhuutta. Kirjassa lukee vielä vahvennuskaneetti ja "tuulen tavoittelua". Pirtissä istun liian paljon koneen ääressä ja sieltä löytyy minulle vaikeita asioita.
"Jos näet maakunnassa oikeutta poljettavan, niin älä tuota kovin ihmettele, sillä ylhäistä vartioitsee vielä ylhäisempi ja sitäkin ylhäisemmät näitä kahta". Sionismiin kallellaan olevana kirjoitan vielä VT:n puolelta "pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä, sillä niin tulee jokaisen ihmisen tehdä.Sillä Jumala tuo kaikki teot tuomiolle, joka kohtaa kaikkea salassa olevaa, olkoon se hyvää tahi pahaa".
Siispä hyvissä ajoin työnnyin ulos aurinkoiseen säähän. Eilen olin tarkistanut raivaussahani kunnon, olin hakenut Kestilästä bensiiniä ja uuden 5,3 mm viilan terän teroittamiseen. Eilisessä koekäytössä sain havaita , että ohuella viilalla teroitettu terä sahaa liian hienon lastun pajusta. Kaarina määräsi, että aloita varovaisesti ja katko tänä päivänä vaikka kahden sähkötolpan välisen ojan pajut. Se oli hyvä ohje. Lustepelto on heti rustingin takana, mutta olisin joutunut kävelemään "rensselit völjyssä", niin meninkin PuniZ:lla ja siinä oli nostolaitteissa laatikko ja siinä raivaussaha. Kyllä minä jaksoin, vaikka kaaduinkin muutaman kerran, mutta se johtui enemmän rentunruusun kuivien varsien ja uusien ritvapajujen esteestä.
1944:
Joko - Tahi. Maailman lapsi ja muukalainen. Aika vanhahtavasti verrattu, mutta löysin tämän juhlasaarnan kirjastani, sekin on vanha v 1955. Herättäjäyhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Armas Antila on saanut arvokkaan paikkansa kirjassa. Ko henkilö oli myös kirjailija ja herännäisopiston rehtori Kainuussa. Olisi jopa tarpeellista yrittää saada A Antilan kirjoittamaa tuotantoa luettavakseni. Hän toimitti sodan aikana valloitetun alueen kansan käyttöön uskonnolista lehteä.
Juhlapuheen pitäjä on koonnut muukalaisuuden tueksi muutamia teesejään. Nekin lienevät vanhanaikaisia, mutta tykkään sellaista tekstiä lukea. "Älkää rakastako maailmaa,,,maailma katoaa,,,emme me kauan täällä alhaalla vaella,,,pois on lähdettävä,,, Herännyt kansa on aina pyytänyt vaeltaa täällä muukalaisena,,, ei tänne saa kotiutua".
Kun esivallan kanssa yrittää ja joka kerta torpataan, niin sellainen tekee muukalaisen. Silloin tulee väistytyksi pienelle paikalle, pois hoveista, joita toki ehdin nähdä ja kokea. Jospa hengellinen muukalaisuuteni voisi kypsyä, että unohtaisin kärsimäni vääryydet, sillä eihän esivalta sorra. Minä olen ymmärtänyt väärin,,,,
Taidan siirtyä kuuntelemaan List do Palestyny-virttäni.
1944:
Olen asioitani kertaillut, että mitä sitä oikein on tapahtunut. Ei saisi, sillä sellainen valvottaa. Voihan osasyynä olla kiusaava hellekin kerta valvon. Tiedän, että saan rästini kiinni - näin on ollut ennenkin.
Ikävä olo.
Soitin päivällä lujalle ystävälleni ja tapani mukaan trossailin, että hyvin menee. Jospa tällainen kirjoitelmien lukeminen ja oma vastaavien väsääminen panisi silmät "luppasemmaan".
1944:
Kuulehan tyttäreni Vantaan vankilassa on nuori nainen onnistunut tuhoamaan itsensä. Hänen historiansa on samanlainen kuin Sinulla. Nyt poliisi on hyvin terhakkana tutkimassa asiaa, että miten vankilassa voi olla mahdollista, että hengestään joku pääsee.
Sinullahan oli toisin, kun tuhosit itsesi Jäämienmaan poliisivankilassa. Ei sitä haluttu poliisin taholta tutkia. Juuri ja juuri komisario kävi valokuvaajan kanssa tekemässä "suppean tutkimuksen, tässä tapauksessa suppea tutkimus" selvitti po komisario minulle. Vankilassa saa ihminen kuolla ihmisenä, koska siitä ollaan poliisissakin kiinnostuneita. Sinun osasi oli tuhoutua ihmiskuonana poliisin tyrmässä. Huonot lait, kertakaikkiaan huonot lait Sinun habitustasi puolustivat. Syyttäjä sai olla pyövelin ominaisuudessa kumileimasimena.
Suomi on ratifioinut kvihmisoikeussopimuksen, jonka toisessa pykälässä todetaan, että jokaisella ihmisella on oikeus elää turvallisesti. En tiedä, että koska tämä on ratifioitu. Sinä sait olla kolmetoista tuntia ilman elämää suojelevaa valvontaa. Ei taidettu haluta valvoa, vaan eristää.Oliko se Sinun onnesi aika, pääsit pois. Keskustellaan näistä sitten uudessa elämässä. Tiedän, että rukoilit ja olet sinne ison telttavaatteen alle päässyt. Tulossa olemme mekin, mutta muukalaisen ajan loppua emme tiedä.
Navigaatio
[0] Viestien etusivu
[#] Seuraava sivu
[*] Edellinen sivu
Siirry pois tekstitilasta