Keskustelu > Kirjoitelmia ja päiväkirjoja-herännäisyyden hengessä

Velvollisuudesta vai rakkaudesta ?

<< < (6/6)

vn:

--- Lainaus käyttäjältä: Pena - 03.03.14 - klo:18:50 ---Karavaani kulkee ja koirat haukkuvat.  :102:

--- Lainaus päättyy ---

Niinpähän tuo tekköö

http://www.youtube.com/watch?v=fLnnCKMvVZQ

malla:
Velvollisuudessa maistuu lievä pakon tunne.

Rakkaus on välittämistä arjessa ja siinä vierellä kulkemista ja mahdollista avittamista.

Puhutaan mm Jumalisesta agape-rakkaudesta joka on erilaista rakkautta...jonka vaikuttaa Jumala ihmisessä.
Ja rakkaus on myös yksi hengen hedelmistä.

Gal. 5:22
   
Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.

-silloin se on Jumalan synnyttämää.

Ja avustaminen voi olla myös yksi ns armolahjoista.
Ehkei sitä niin arvosteta korkealle kun se on niin "tavallista"...koetaan ne näkyvät ja voimakkaat lahjat taivaallisina.
Mutta jollain voi olla hyvin arkinen avustamisen lahja.

1. Kor. 12:28
   
Niinpä Jumala asetti seurakuntaan ensiksi muutamia apostoleiksi, toisia profeetoiksi, kolmansia opettajiksi, sitten hän antoi voimallisia tekoja, sitten armolahjoja parantaa tauteja, avustaa, hallita, puhua eri kielillä. ... jne ...

Leena:
En kavahtaisi lievää pakon tunnetta (velvollisuus). Pelkoon liitettynä se vasta käy ikäväksi. Pelossa on rangaistusta, mutta rakkaudessa ei ole pelkoa (1 Joh. jotakin). Velvollisuushan meillä on työmmekin tehdä. Ei elämä ole pelkkää hyvässä fiiliksessä leijailua. Velvollisuudessa ei välttämättä pelkoa ole ollenkaan.

Samarialaisella Jeesus viittaa itseensä (Luther). Jotakin vaikuttavaa on lupauksessa: Tässä on kaikki mitä minulla on --- jos jotakin jää puuttumaan, maksan sen palatessani. Annan henkeni lunnaiksi ja ruumiini ravinnoksi ja jos sekään ei riitä ---

Mitä käytäntöihin tulee, tiedän osan ruokapankkiin jonottavista todella ryyppäävän säästyneet rahat mutta useat hakevat ruokatarpeita kyllä syödäkseen eivätkä ollenkaan juo. Omissa potilaissani on useita. Lähinnä yhden talouden peruspäivärahalle pudonneita.

Kummityttö työskenteli taksivälityksessä. Kesti puoli vuotta sitä "V-un huora jos taas lähetät jonkin s-n mutiaiskuskin mä tapan sut." Kysyi mielestäni oikeutetusti eikö yhteiskunnan palvelu siis edellytä edes hyvää käytöstä.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[*] Edellinen sivu